Kiestingin piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiestingin piiri oli hallintopiiri Karjalan autonomisessa sosialistisessa neuvostotasavallassa (vuosina 1940-1956 Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta) Neuvostoliitossa. Kiestingin piirin hallintokeskus oli Kiestingin kylä. Vuonna 1926 piiriin kuului kahdeksan kyläneuvostoa, joissa oli yhteensä 59 kylää tai muuta asutusta. [1] Vuonna 1926 piirissä oli 4 964 asukasta, joista oli karjalaisia 4 790, suomalaisia 84 ja venäläisiä 90.[1]

Kyläneuvostot vuonna 1926 (keskuskylän nimi suluissa jos on eri kuin kyläneuvoston nimi):

Kiestingin piiri perustettiin vuonna 1927 yhdistämällä Oulangan, Kiestingin ja Vaarakylän kunnat.[2] Vuonna 1940 siihen liitettiin Suomen luovuttama Sallan–Kuusamon alue. Tälle Kiestingin piiriin liitetylle alueelle muodostettiin 27. heinäkuuta 1940 Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistön päätöksellä kolme uutta kyläneuvostoa, jotka olivat Alakurtti, Kairala ja Kuolajärvi.[3]

Jatkosodan aikana 1941-1944 lähes koko piirin alue oli Suomen miehittämä. Vuonna 1955 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston päätöksellä Alakurtin kyläneuvosto liitettiin Murmanskin alueen Kantalahden piiriin.[3] Alakurtin kyläneuvosto käsitti tuolloin lähes koko luovutetun Sallan alueen. Kiestingin piiri yhdistettiin 1960-luvun alkupuolella Kemin piiriin yhdessä Kalevalan ja Louhen piirien kanssa. Näin syntynyt uusi Kemin piiri jaettiin kuitenkin jo vuonna 1967 takaisin yhdistämistä edeltäneisiin piireihin, sillä erotuksella että Kiestingin piiriä ei enää perustettu uudelleen, vaan sen alue tuli kuulumaan Louhen piiriin.[4]

  1. a b Karjalan ASNT:n Tilastohallinto/Igor Sergeev: Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan) Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 24.4.2009.
  2. Iso tietosanakirja 9, s. 812. Helsinki: Otava, 1935.
  3. a b suomentanut Susanna Rossi: Tietoja Karjalan hallinnollista ja alueellista jakoa koskevista muutoksista heninen.net. 2006. Viitattu 24.4.2009.
  4. Meriö Rauno & Bengts Antti: Viena, kiusattu unelmien maa, s. 1963. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 1991. 951-9362-46-0