Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen/Arkisto 8

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Huomiolista

Huomiolista ei käsittääkseni kuulu Lähteet-otsikon alle, koska siihen ei ole tarkoitus lisätä lähteitä vaan lisätietoa ym. sv.wikin lisääminenkin siihen on vähän arveluttavaaa, koska sillä ikään kuin yritetään väistää lähteistysvelvollisuus. --Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 10.56 (EET)

OK. Siitä on niin vähän ohjeita tarjolla, että sen käyttöä piti opiskella sellaisista artikkeleita, jossa sitä oli aiemmin käytetty. Näin tällaisen tavan heti alussa ja sen rinnalla myö sellaisen tavan, jossa se oli erillään lähdeosaston yläpuolella. Olen käyttänyt kumpaakin. Viimeaikoina olen siirtynyt tähän tapaan, koska onhan se perustelu tiedon käytölle, vähän niin kuin lähteen viitteetkin ovat. Toinen etu on se, että kaikki selitykset ja lähteistykset ovat yhdessä paketissa. Huomiot viittaavat usein lähteeseen ja siihen, miten sitä on käytetty. Ja olen kertonut huomioissa myös, jos lähteenä on ollut toisenkieleinen wikipedia. Huomiolista on kätevä artikkeleissa, joihin on kerätty tietoa eri lähteistä ja monella eri tavoin. Siksi sen käytöstä voisi sopia yleisestikin, jotta usean käyttäjän kokemukset tulisi huomioitua.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 11.48 (EET)

"Väistäminen" on tavallaan totta, sillä artikkelia kirjoitettaessa en ole viitsinyt etsiä tiedolle lähdettä, koska ei erikielinenkään kirjoittaja ole viitsinyt. Jos tieto on hänelle ollut "kiben alla", niin sitä se on myös minulle.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 11.50 (EET)

Kun nyt tuli puheeksi, niin itse olisin varmaan käyttänyt tuossa mallinettas malline:Käännös koska sillä pystyy valmiin mallineen kanssa kertomaan saman asian (mallineen tekstissä: "tai on haettu tietoja"). Omalla keskustelusivullani käymässämme keskustelussa Ruotsin vesistöistä taisin myös mainita pari mahdollista lähdettä (jos nyt muistan oikein, vai olivatko ne läjhteet jollekin muulle asialle, josta myös keskustelimme Ruotsin vesistöihin liittyen. --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.38 (EET)

Käännösmallineellakaan ei voi sivuuttaa lähteistämisvelvollisuutta. --Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.48 (EET)

Olen samaa mieltä. Minulla on käytössäni kaksi lähdettä, jossa asia (minitsin alla) on hieman eri tarkkuudella käytössä. Korvaan huomiot lähteiksi niiden avulla.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.51 (EET)

Siis Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Ångermanjoki ketjun viimeisimmät kommentit. Jos käsin tai automaattisesti pysty muuttamaan jo luotuja artikkeleja, niin tuossa esimerkiksi olisi mahdollisia lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.42 (EET)

Olenkin käyttänyt paljon Käännös-mallinetta. Silloin olen kirjoittanut erikielisestä artikkelista paljonkin tekstiä oman artikkelin sekaan. Abc10 tarkoittanee viimeaikaisia Ruotsin vesistöt- artikkeleita (yli 100 kpl), joissa olen poiminut yhden tiedon (joen pituus) omaan artikkeliini. Jätin käännös-maalineet tarkoituksella pois. Jos käytän Käännös-mallinetta, olen lisäksi merkinnyt käännetyt osuudet tekstiin "Huomiolistan" merkinnöillä, jotta ne voidaan lähteistyksen tapahtuessa poistaa. Nyt, kun lisään tekstiä SMHI:n VISS-sivustolta, tulee tu joe pituus samalla tarkistettua ja huomio-malline voidaan poistaa. Kokeillen, Urjanhai, ruotsalaisissa vesistöissä ja joissa sellaista kirjoittamista, jossa tynkä-artikkelia kasvatetaan lähde kerrallaan. Nämä lähteet ovat työläitä selailla ja virhealttiita lukea, joten pyrin tässä tarkkuuteen.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.48 (EET)

Mainiota jos lähde on tarkoitus lisätä myöhemmin mutta sitähän ei lukija tiedä, kun sitä ei ole sanottu. Saisin itse kyllä pyyhkeitä lähteettömyydestä, kun pelkät kirjoitusvirheet huomioida äkäisillä yhteenvedoilla. --Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.50 (EET)

En katsonut tarkkaan, ja käsitin että se tieto mikä oli otettu sv-wikistä olisi ollut tieto viereisistä vesistöalueista eikä joen pituus. Noissa viittaamissani lähteissä oli tuo tieto viereisistä vesistöalueista mutta ei tainnut olla tietoa joen pituudesta.--Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 12.53 (EET)

Tässä yksi artikkeli (Sangisjoen vesistö), josta hävitin huomautukset lisälähteillä ja lisäasialla. Olen tyytyväinen omapäisyyteni, sillä kurvattavat paikat oli merkitty huomautuksilla tekstiin ja ne olivat nopeita korjata.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.13 (EET)

Mielenkiinnosta kysyn, että jos joku tehtävä muutos olisi useassa artikkelissa sama, niin onko silloin joku automatiikka mahdollinen vai onko tehtävä kaikki erikseen manyuaalisesti? --Urjanhai (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 14.55 (EET)

Tarkoitako jotakin seuraavista? 1) AWB-botilla lisätään joukkoon artikkeleita etukäteen kirjoitettuja lauseita. Ne voi kohdistaa avattuun artikkeliin haluamaansa väliin ja editoida sitten kaupan päälle. 2) Avataan Excelin linkkiluettelosta artikkeleita ja kopioi-liittää sinne tekstipätkiä, joita voi sovittaa olemassaolevaan tekstiin. 3) Keksii lauseet itse ja kirjoittaa ne artikkeliin. Mielestäni kaikki ovat jollakin tasolla manuaalista, mutta Excelin taulukoista voi siirtää tietoa lauseisiin, mikä nopeuttaa ja parantaa tarkkuutta. Jälki on hieman jäykähköä. AWB on etukäteisvalmisteluiltaan työläin, mutta käytössä nopein. Haittapuolena on, ettei automatiikan takia ehdi lukea artikkelia lisäysvaiheessa.--J Hokkanen (keskustelu) 20. joulukuuta 2020 kello 15.58 (EET)

Otin kritiikistä vaarin ja lisäsin vesistöartikkeleihin Käännös-mallinneen ja Huomiolistassa on osittaisen käännöksen otteista viitteet, mitä on kännetty muuten lähteistetyn artikkelin sekaan. Näin se menee mielestäni ohjekirjan mukaisesti oikein. Sitten kun vesistöihin lisätään toisella kierroksella tietoa, lisätään siitä lähteistettyä tietoa (jos sitä löytyy).--J Hokkanen (keskustelu) 21. joulukuuta 2020 kello 11.57 (EET)

Gothem(s)ån

Hei, onko jokin syy miksi tässä näyttäisi olevan sekaisin kaksi eri kirjoitusasua Gothemsån ja Gothemån?--Fotogurachan (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 21.43 (EET)

Syy on kirjoitusvirhe. Nyt se on kojattu, kiitos.--J Hokkanen (keskustelu) 22. joulukuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Artikkelin ensimmäisessä lähdeviitteessä kyllä on vain ässätön muoto. Mahtaako joen nimestä todella esiintyä molempia muotoja, vai olisiko tuossa lähteessä virhe? -Ochs (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 07.50 (EET)

Niin onkin. Alkuperäinen virhe tuli "jostakin", ehkä toisesta yhteydestä, mikä selittyisi näin.--J Hokkanen (keskustelu) 23. joulukuuta 2020 kello 08.33 (EET)

Uumajanjoen vesistö

Hei, tuohon artikkeliin Uumajanjoen vesistö on jäänyt viittausvirhe joka on tullut tässä muokkauksessa diffi kun artikkeliin on lisätty nimetty viite <ref name=SE708510-760630/> jolle ei ole lähdettä. --Linkkerpar™ 29. joulukuuta 2020 kello 00.41 (EET)

Kiitos huomautuksesta. Virheilmoitus vastasi oikeaa lähdeviitettä ja toinen viittaus vei Sangisjoen lähteeseen. Korjattu. Käyn tarkistamassa, ettei samaa virhettä esiinny enempää.--J Hokkanen (keskustelu) 29. joulukuuta 2020 kello 09.40 (EET)

Tuolla Nätraånin vesistö artikkelissa on samantapainen ongelma, tämän nimiselllä <ref name=SE701464-163536/> viittellä ei ole lähdettä. --Linkkerpar™ 1. tammikuuta 2021 kello 06.47 (EET)

Varhainen lintu löytää ensimmäisen madon. Kiitos, ja hyvää uutta vuotta! --J Hokkanen (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 14.13 (EET)

Hei, taas tuolta artikkelista Alsterån on jäänyt lähde ”vattenweb” puuttumaan diffi. --Linkkerpar™ 5. tammikuuta 2021 kello 00.40 (EET)

Kiitos huomautuksesta. Lisäsin sen heti.--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 09.37 (EET)

Ei ollut muuten tarkoitus kuulostaa noin tylyltä. Minun piti kirjoittaa Hei taas,... eikä Hei, taas... mutta meni vahasta tottumuksesta pilkku tuohon kohtaan ;). --Linkkerpar™ 5. tammikuuta 2021 kello 10.02 (EET)

Pilkut ovat tosiaan tärkeitä, mutta näin aamutuimaan en tihrusilmilläni sitä noteerannut. Asiathan täällä pitäisi mennä muun edelle. Olen vain tyytyväinen, jos ylipäätänsä joku viitsii oikolukea juttujani.--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2021 kello 10.06 (EET)

Tuolta Fylleån artikkelista puuttuu lähde <ref name=vattenweb/> viitteelle. --Linkkerpar™ 8. tammikuuta 2021 kello 03.22 (EET)

Kiitos, lisätty! --J Hokkanen (keskustelu) 8. tammikuuta 2021 kello 07.38 (EET)

Kieli- ja selkeysasioita

Hei, olen selaillut vesistöartikkelejasi, ja niissä tulee aika usein vastaan kielellisiä epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Korjaisin, mutta aina en ole edes varma, mitä tarkoitat. Esimerkkinä kohta artikkelista Skärjånin vesistö:

"Skärjånin vesistö on niistä pienin ja siksi se jää Ljusnanin- ja Hamrångeånin vesistön (tunnus 50) väliin. Pisin yhteinen vedenjakaja on eteläpuolisella Hamrångeånin vesistöllä ja pohjoispuoliselle Ljusnanin vesistölle jää puolet lyhyempi osuus. Muut osuudet jäävät mereen laskeville pienille purojen ja ojien valuma-alueille, joiden yhteispinta-ala on lähes samansuuruinen kuin tällä itsellä on."

Ensimmäinen lause on selkeä, ja siinä on vain muutama kielellinen pikkuvirhe. Toinen on jo varsin vaikea hahmottaa karttaa näkemättä. Tarkoittanet, että Skärjånin vesistöllä on yhteisiä vedenjakajia toisten vesistöjen kanssa. Kolmannessa lauseessa on sijamuotovirhe: mereen laskevat purot ja joet eivätkä valuma-alueet. Pahempi virhe on, että pronominilla tällä ei ole mitään selkeää korrelaattia, johon se viittaisi. Tarkoittanet viitata Skärjånin vesistöön. Tässä korjaamani versio tekstistäsi:

"Skärjånin vesistö on niistä pienin, ja siksi se jää Ljusnanin (tunnus 48) ja Hamrångeånin vesistöjen (tunnus 50) väliin. Pisin yhteinen vedenjakaja Skärjånin vesistöllä on eteläpuolisen Hamrångeånin vesistön kanssa. Pohjoisen puolisen Ljusnanin vesistön kanssa yhteinen vedenjakaja on sitä puolet lyhyempi. Muut Skärjånin vesistön vedenjakajat ovat yhteisiä mereen laskevien pienten purojen ja ojien valuma-alueiden kanssa. Näiden valuma-alueiden yhteispinta-ala on lähes yhtä suuri kuin Skärjånin vesistö itse."

Koska artikkeleissasi on samantapaisia epäselviä kohtia aika usein, ehdotan, että kiinnität kieliasun selkeyteen jatkossa enemmän huomiota. Erityisesti pronomineja pitää käyttää tarkasti: jos korrelaatti voi jäädä epäselväksi, on aina parempi toistaa substantiivi uudestaan. Muuten kiitän ahkerasta työstäsi. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 19.42 (EET)

Toinen huomaamani toistuva pikkuvirhe sopinee tämän saman otsikon alle: 52 artikkelissasi on ylimääräinen on-sana. Tuon pystyt varmaan itse näppärimmin korjaamaan. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 19.52 (EET)

Kiitos mielenkiinnosta ja aloitinkin artikkeleiden seulomisen. Tarkoitus on käydä ne läpi muutaman kerran. Laajennan artikkeleita joka kerta ja samalla teen kielenhuoltoa. Olen miettinytkin, miten verbaalisen kuvauksen tueksi saataisiin karttapiiroksia, mutta toteutustavat ovat olleet toistaiseksi työläitä. Jotain on siihen keksittävä.--J Hokkanen (keskustelu) 1. tammikuuta 2021 kello 23.33 (EET)

Artikkelissa Tampereen keskustaajama on toisesta aihepiiristä esimrerkki. En tiedä onko se sovellettavissa tähän , kun en tunne sen paremmin Wikimediaprojekteissa käytettävää karttatekniikkaa kuin vaadittavia tekjijänoikeus- ja lisenssikysymyksiä. EU:n inspire-direktiivin ansiosta kuitenkin valtionhallinnon tuottamat paikkatietoainreistot yleensä taitavat olla jollakin tavoin avoimia, mutta tarkka lisenssi, samolin kuin käytetty tekniikka ovat aina oma kysymyksensä.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 11.53 (EET)

Tuo on mielenkiintoisen näköinen, rasteritekniikkaa?? Tampere kasvaa jatkuvasti, niin tämä tuloste on väliaikainen. Kuka päivittää tiedon myöhemmin, ja miten se tehdään? Vesistöalueet eivät muutu kovinkaan paljon, niiden kartat olisivat "ikuisia". Niiden tekemistä kannattaisi pohtia vielä.--J Hokkanen (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 13.19 (EET)

Aineiston muoto on eri mutta perusasia on sama, eli julkinen, avoin aineisto, josta otetaan yksi palanen ja näytetään se open street mapin päällä. Mutta en tunne tuota itse tekniikkaa lainkaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 13.48 (EET)

Ehkä vihjaat (?), että Järviwikin tapaiset kartat olisivat käyttökelpoisia? SMHI:n ruotsaliset palvelut ovat avoimia. Jos löytyisi lause siitä, miten niitä saisi hyödyntää. On varmaan eri asia, miten se tehtäisiin. Monikulmiokarttoja on ainakin valuma-alueita yhdistelemällä mahdollista muuttaa graafiseen muotoon sellaiselle, joka osaa ohjelmoida.--J Hokkanen (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 15.02 (EET)

Kun en osaa ohjelmoida lainkaan enkä tunne tarkemmin lisenssikysymyksiä, niin en pysty tuota selvitystyötä tekemään enkä arvioimaan teknisiä ratkaisuja. Järviviwikissähän on vanha valuma-aluejako, mutta lisäksi suomessa ja kai ruotsissakin on uomaverkostodataa, järviä ym. Itsekin osaan downloadata niitä ja tehdä niistä visualisointeja, mutta en osaa koodata niitä open street mapin päälle sen paremmin vektorina kuin rasterinakaan. Kuitenkin joku tuollainen open street mapin päälle heitetty aineistonäkymä vaikuttaa dynaamisemmalta kuin visualisointui tallennettuna kuvatiedostoksi rasterina tai vektorina. Noiden tekijältähän toki voi kysyä miten nuo on tehty, mutta itse en aio edes kysyä, kun en kumminpaan pysty tekemään samasa perässä. --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 19.45 (EET)

Vinkki

Hei! Näkee, että olet kiinnostunut vesistöistä. Niinpä voisit joskus joutessasi vilkaista äsken luomaani artikkelia Aiviekste, jos siitä vaikka löytyisi jotain parannettavaa. Itselläni ei ole juuri kokemusta vesistöartikkeleista. --Vyörykkä (keskustelu) 16. tammikuuta 2021 kello 22.37 (EET)

Oletko nyt oppinut latviaa? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 16. tammikuuta 2021 kello 23.32 (EET)

En, mutta eihän mikään käytäntö niin vaadikaan – käännöstyökalu tuntuu jopa tukevan konekäännöksiä. Sitä paitsi, kuten yhteenvedossa mainitsen, artikkeli perustuu vähintään löyhästi dewikiin ja siellä merkittyyn lähteeseen. --Vyörykkä (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 00.08 (EET)

Lähestymistapani on vuosien ajan hieman muuttunut, en aloita kertomalla yleistieto ja lisää myöhemmin numeerista faktaa. Jos nykyään aloitan vesistöartikkelin (joki), etsin ensin lähteitä. Jos niitä löytyy riittävästi, voi syntyä tällaisia: Gdovka (venäjäinen), Alajõgi (virolainen) tai Sangisjoki (ruotsalainen). Vesistöartikkelissa karttalähteet näyttelevät tärkeää osaa. Latvialaiset verkkokartat kannattaa ensin tutkia. Sitten voisit pohtia, miten niillä viittaisi tehokkaasti. Alussa käy kuitenkin niin, että kokoon saadaan vain numeerista tietoa, jotka voidaan laittaa tietolaatikkoon(Rokån (ruotsalainen)). Ehkä niiden kirjoittamista kannattaa harjoitella maailan suurilla joilla. Esimerkiksi Amazon on keskeneräinen. Sen pääjoen lisäksi voisi kirjoittaa myös sivujoet. Niiden koko päihittää monet eurooppalaisetin joet ja lähteitä voi löytyä kaikilla kielillä. Nyt teen joulukuussa aloittaamaani projektia, joka löytyy täältä Luettelo Ruotsin päävesistöalueista.--J Hokkanen (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 01.25 (EET)

Kun vilkaisin tuota niin siinä pisti silmään eeräs yksityiskohta jonka olen aiemmin hiomannut lukemattomissa muissakin fi-wikipedian artikkeleissa. Eli kun puhutaan "oikean/vasemmanpuoleisista sivujoista", niin onko näyttöä että tällaista ilmaisua käytettäiasiin missään suomenkielisissä lähteissä? On monta kertaa käynyt mielessä tutrkia tätä tarkemmin, mutta ei ole tullut saatua aikaiseksi. Tässähän sitä on käytetty ottaen mallia joko fi-wikipedian tai muiden wikipedioiden artikkeleista, jotewn ktysymys ei nyt kohditu käyttäjään Vyörykkä vaan jokiartikkeleihin yleensä ja kysyn siksi sinulta (niin kuin sisennyksestäkin näkee) aihepiirin kokeneena muokkaajana. Nythän nimittäin esim. tapa muodostaa valuma-alueita tai jakaa niitä osiin vaihtelree eri maissa ja samoissakin maissa eri aikoina. Silloin voi muissakin ilmaisutavoissa olla eri konventioita.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 09.09 (EET)

Muun kieliset potamologit ovat siitä tarkkoja. Suomalaiset eivät niinkään. Hekin joutuvat taipumaan kansainväliseen käytäntöön kirjoittaessaan suomalaisista vesistöistä ulkomaisiin julkaisuihin. Tällaiset vanhat perinteet voivat tulevaisuudessa joko vanvistua tai hiipua, mutta, toisaalta, onko sillä väliä. Se voidaan ottaa tekstissä "selventäväksi kuvailevaksi" yksityiskohdaksi, jonka kirjoittaja esittää. Sen merkitys lienee kenttätyötä tukeva ilmaisu, kun joen vartta seurataan ja vastaan tulevia sivu-uomia huomioidaan. Olen itse jättänyt ne pois, mutta käytän niitä vielä tilanteessa, jossa kaksi sivu-uomaa osuu samaan kohtaan. Ai niin, olen nähnyt suomenkieleisissä raporteissa ilmaisun muutaman kerran. Harvinainen ilmaisu.--J Hokkanen (keskustelu) 17. tammikuuta 2021 kello 11.09 (EET)

Mihinkään isompaan hommaan en ajatellut ryhtyä; joet eivät erityisemmin kiinnosta ja tuon artikkelin tein lähinnä vaihtelun vuoksi. Lähinnä tarkoitin, että onko siinä mitään merkittäviä ongelmia tai puutteita? Toinen käyttäjä näemmä lisäsikin jo pari selvennyspyyntöä. --Vyörykkä (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 00.08 (EET)

Joo. Luottamus lukemaansa on heikkoa. Pitäisiköhän kirjoitta selitys oikemanpuoleiselle sivu-uomalle ja kertoa, että joet vaihtavat joskus suuntaansa. Suuri ongelmia ei artikkelissasi ole. Ainoastaan käännöksen validiteetti on jäänyt askarruttamaan kritisoijaa. Ohjenuora voisi olla, että käännösartikkeleissa ei käännä aivan kaikkea. Vain aivan varmat asiat kannattaa kääntää. Muunkieliset artikkelit (englanti?) voisivat kompata kääntämistä.--J Hokkanen (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 12.06 (EET)

Komppaan tässä: jos käännösartikkelissa ei ymmärrä jotain asiaa, niin parasta jättää siltä osin kääntämättä. Näin sekä niissä kielissä joita on itse opiskellut että niissä, joissa käyttää konekäännöksiä. (Koska näin teen kääntäessäni itsekin.)--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 12.19 (EET)

Tuo takaisinvirtaus, joka on merkitty selvennyspyynnöllä on ainakin ihan mahdollinen asia, jota on tavattu suomessakin (tosin vesistöissä, joita on säännöstelty, en osaa sanoa, esiintyykö sitä rakentamattomissa vesistöissä, ehkä esiintyykin). Esimerkki: [1]. (Luulin että tästä olisi ollut Wikipedian artikkelissa, mutta ei näköjään ollut.) --Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 12.23 (EET)

Myös lähellä virtaava Emajoki virtaa keväisin toisinaan Võrtsjärvelle päin.--J Hokkanen (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 15.22 (EET)

Ja kun katsoin konekäännöksellä latvia --> englanti tuota viitattua latviankielistä lähdettä, niin konekäännöksen laatu oli niin hyvä, ettei ainakaan tuosta takaisinvirtauksesta näyttänyt jäävän epäilystä. Kokonaisuudessaan tekstin asiasisältö on kuitenkin vaikeaa, mutta tässä luultavasti on osattu varoa vaikeimpia kohtia. Hyvän esimerkin vaikean asiasisällön tuottamista kompastuskivistä löydät vabhoiista korjauksistani artikkeliin Botswanan historia. Siellä satuin maallikkona tuntemaan aihetta (= ihmisen evoluutio) tässä taas en tunne aihetta (= joen Aiviekste sääönnöstely Latviassa) niin en pysty tarkistamaan kaikkea, murtta ainakin tuo takaisinvirtaus näyttäuisi olevan oikein käännetty.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2021 kello 12.37 (EET)

Bottilippu poistettu

Hei! Poistin JHokkanenBotilta tänään bottimerkinnän, koska botilla ei ole muokattu yli vuoteen. Mikäli haluat jossakin vaiheessa ottaa botin uudelleen käyttöön, voit jättää uuden bottihakemuksen. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 23. tammikuuta 2021 kello 16.27 (EET)

Harmi, piti alkaa valmistella Kymijoen vesistön ajoja ennen joulua, mutta sitten osallistuin 500000-talkoisiin. Anotaan sitten ja toivotaan parasta.--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2021 kello 10.37 (EET)

Ruotsin saaret

Luonnos ilmestyi tarkkailulistaan kun hiekkalaatikko luokittui luokkaan. Luonnoksen sisällöstä nousi esiin kysymys, että vaikka sisävesien saaria on enemmän, niin onko kuitenkin suurista saarista ja asutuista saarista suurempi osa meren saaria ja miten Ruotsissa on saaristoja? Tukholman saaristo on ainakin yksi.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 18.10 (EET)

Tilastoja, joita nyt luen, saaristoja on useita, mutta pääkaupungin saaristo on suurin. Se sisältää sekä Mälarenin että Itämeren saariston osia. Mälarenin rannoilla asuu 2 miljoonaa asukasra, ja heistä monet saarissa. Saariasukkaita on Ruotsissa 1,6 miljoonaa, eli paljon. Myös Göteborgin Hissingen on eräänlainen saari.--J Hokkanen (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 18.20 (EET)

Ruotsin saarista olikin nnäköjään hyvät luettelot ainakin sv-wikipediassa. Samanlainen kuin Soisalo Suomessa näkyy siellä olevan meren ja Mälarenin väliin jäävä Södertörn. Tämä herättää kiinnostuksen siihen, että pitäisi löytää lähteitä saaren määrittelylle yleisesti. Sv-wikin luetteloartikkelissa pohditaan (lähteistetysti) sitäkin, rajaavatko Götan kanava ja Tärännönjoki saaria, mutta näitä pohdintoja en pitäisi vakavasti otettavina vaikka kuinka olisi lähteet.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 18.24 (EET)

Tästä samasta asiasta oli tämän lista julkaisun yhteydessä keskutelua Ruotsissa. Soisaloa ei enää lueteltaisi saareksi, samoin kävi Göteborin Hissingelle. Se on Götajoen bifurkaatia haarojen välissä oleva jokisaari.--J Hokkanen (keskustelu) 5. helmikuuta 2021 kello 18.52 (EET)

Johdannaissuure

Hei, törmäsin kauan sitten kirjoittamassasi artikkelissa Johdannaissuure seuraavaan: "Johdannaisuureiden määrä on loputon, sillä äärelliselläkin määrällä perussuureita voidaan määritellä runsaasti uusia johdannaissuureita. Jos uusia johdannaissuureita johdetaan käyttäen saatuja johdannaissuureita, kasvaa lukumäärä äärettömän suureksi." Tämä kuulostaa omituiselta. Kappaleen perässä on lähdeviite, jonka osoite on muuttunut. Lukikohan siinä todella noin? Tosiasiassa johdannaissuureita on käytössä tietysti äärellinen määrä, vaikka teoriassa onkin aina mahdollista määritellä jokin uusi suure. Käytännössä väkisin väännetyillä uusiosuureilla ei ole merkitystä, eikä lukijaa pitäisi hämmentää filosofisilla spekulaatioilla. Myöhemmin artikkelissa lukee ilman viitettä "Johdannaissuureita käytetään tuhansia". Sekin kuulostaa näppituntumalta paljolta. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 18.57 (EET)

Tutkimpa asiaa ennen kuin vastaan.--J Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 19.54 (EET)

Kävin tutkimassa, mistä tekstissä huokuva optimismi on peräisin. Kyllä siellä lukee edelleen ennen taulukkoa 5, että "... The seven base units and 22 units with special names and symbols may be used in combination to express the units of other derived quantities. Since the number of quantities is without limit, it is not possible to provide a complete list of derived quantities and derived units." Ylempänä tekstissä taulukossa 3 puhutaan perussuureista ja niistä muodostetuista johdannaissuureista antamalla niille lauseke ${\text{dim}}Q=T^{\alpha }L^{\beta }M^{\gamma }I^{\delta }\Theta ^{\epsilon }N^{\zeta }J^{\eta }$, missä eksponentit voisivat olla positiivisia- tai negatiivisia kokonaislukuja tai nolla. On tosiaan turha korostaa suureiden ääretöntä määrää, sillä käytännössä niitä on (aktiivi-)käytössä äärellinen määrä. Muistan joskus kuuleeni montako suuretta on luetteloitu, mutta en nyt muista määrää tai edes sitä, missä yhteydessä sen kuulin.--J Hokkanen (keskustelu) 24. helmikuuta 2021 kello 20.25 (EET)

Kiitos lainauksesta, muokkasin hieman artikkelia. -Ochs (keskustelu) 1. maaliskuuta 2021 kello 23.09 (EET)

Tämä näyttää hyvältä. Tuo lähdeviittauskimara käyttää vanhan lähteen sivunumerointia. Sen voisin itsekin lukaista läpi ja korjata.--J Hokkanen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2021 kello 09.09 (EET)

zoom

Hei, selittäisitkö minulle, miten sekä millä ehdoin tuo juuri lisäämäsi zoom-ominaisuus toimii? Olis tosi kätevä osata lisätä se. Iivarius (keskustelu) 25. helmikuuta 2021 kello 00.42 (EET)

Jos tarkoitat saari_wd-mallineen karttaominaisuutta, niin se on uusi Zachen lisäämä ominaisuus. Koska Z kirjoitti mallineen lua-kielellä, en osaa sanoa, miten se toimii. Itse vain käytän sitä saariartikkeleissa niin, että lisään sen mallineeseen, laitan siihenh luvun 10, painan esikatseletoimintoa, ja korjaan arvoa sen mukaan, miten saari näkyy kartassa.--J Hokkanen (keskustelu) 25. helmikuuta 2021 kello 10.23 (EET)

Kuviesi käyttö Commonsissa

Moi! Vaikka kuviesi käyttö tuolla Wikimedia Commonsin puolella on sallittua ilman sen kummoisempia ilmoitteluja (kuten monien muidenkin henkilöiden kuvien kohdalla on), niin ajattelin kuitenkin ihan kohteliaisuuttani vielä ilmoitella täällä että olen käyttänyt yhtä sinun lisäämää kuvaa hiljattain kokoamassani kaupunkikollaasissa, joka tuli koottua Porin kaupungista kertovaa Wikipedia-artikkelia varten. Lopputulosta lähdelinkkeineen voit katsella tuosta; https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Pori_montage_2021.jpg Santtu37 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2021 kello 23.52 (EET)

Kiitos ilmoituksestasi. Ja tuollainen mielikuva minullakin on Porista.--J Hokkanen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2021 kello 00.00 (EET)

HotCat-vinkki

Kun luokkarivillä napsauttaa ensin rivin alussa olevaa ( )-painiketta, HotCatilla voi muuttaa monta luokkaa yhdellä muokkauksella. Muokkaushistoria pysyy näin siistimpänä. --Silvonen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 11.04 (EEST)

Kiitos, hyvä vinkki minulle.--J Hokkanen (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 11.05 (EEST)

Pelska jõgi

Siirretty kekusteluosio tästä sivulle Keskustelu:Pelska jõgi.--Urjanhai (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 21.29 (EEST)

Lähde?

Viitsisitkö nyt vastata huutoosi ja kertoa sen virallisen nimen eli Pelskan lähteen. Muuten tulee ajatus, että jostain tuntemattomasta syystä ajat kaksiosaista nimeä. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 16.29 (EEST)

(tuosta ylempää lainatakseni):"Olisi mukavaa, jos keskustelua ei leviteltäisi. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 25. toukokuuta 2021 kello 11.47 (EEST)" Mene takaisin artikkelin keskustelusivulle jatkamaan mihin ME siellä jäätiin.--J Hokkanen (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 18.21 (EEST)

Kommenttini oli pyyyntö, että vastaisit huutoosi siellä keskustelusivulla ja kertoisit lähteen. En halua keskustelua täällä. Ellen väärin muista, sinä kävit minun keskustelusivullani. --Abc10 (keskustelu) 25. toukokuuta 2021 kello 18.58 (EEST)

Savon historiat netissä

Kun on saimaa työn alla, niin jossain linkattiin Kuopion vesiliikenteestä linkki, josta etusivuklle navigoimalla löytyivät Savon maakuntahistotiat digitoituina: [2]. Kun on systemaattisesti tarkasteltu vesiliikennettä, niin voi ehkä löytyä jotakin.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 10.57 (EEST)

Kiitos vinkistä. Tämä teko on ainutlaatuinen, en tiedä, että mitään historia-teossarjaa olisi näin julkaistu! Hieno.--J Hokkanen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 12.08 (EEST)

Itse asiassa ainakin Satakunnasta Porin kaupunginkirjasto eli Satakunnan maakuntakirjasto on julkaissut netissä Satakunnan pitäjänhistoriat, mutta en nyt muista oliko maakuntahistorioita. Kunnallisilta ja maakunnallisilta kirjastoilta on maakunnallisten ja valtakunnallisten palvelujen kautta tullut runsaasti digitoi nteja viime aikoina. Itse asiassa näitä varmaan pitäisi koota johonkin projektisivulle. Ja tämänkin linkitin samalla artikkeliin Savo.--Urjanhai (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 14.46 (EEST)

Tehokas hyödyntäminen vaatisi jonkin yksittäisen kokelman, vaikka linkkien muodossa.--J Hokkanen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2021 kello 14.56 (EEST)

Nyt, kun lopulta olen tätä yrittänyt kokeilla, ei se toiminutkaan. Antamasi linkki löytyy vielä täältä, mutta se on katkennut.--J Hokkanen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 16.00 (EEST)

Paine ja sulamispiste

Hei, onkohan tässä (artikkelissa Jäätikköjoki) jokin ajatusvirhe: "Jos jäätä on tarpeeksi paksu kerros, aiheuttaa kasvanut paine jään sulamispisteen kohoamisen ja jää sulaa jäätikön pohjalla." Jos sulamispiste kohoaa, niin silloinhan sulaminen on entistä vaikeampaa. Paineen pitäisi kai päinvastoin alentaa jään sulamispistettä. Miten lähteessä lukee? --Jmk (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 16.49 (EEST)

Vaikuttaa ajatusvirheeltä. Fysikaalisesti asia on niin kuin sanot. Mekanismi on yleisesti hyväksytty selitys ilmiölle, mutta olen ilmaissut sen väärin, koska jää alkaa korkeammassa paineessa sulaa alemmassa lämpötilassa. Pitääpä korjata, ellei joku ole jo sen ehtibyt tehdä.--J Hokkanen (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 10.52 (EEST)

AWB ja järvet

(@Urjanhai:@Raksa123:@Zache:@Aulis Eskola:) Olen tahkonnut AWB bottiohjelman kanssa muutaman päivän, mutta en ole vieläkään saanut sen tekemään järviartikkeleita valmiista tekstitiedostoista. Olen toistaiseksi luopunut siitä hommasta. päätin sitten kokeilla, miten AWB pystyy kokoamaan Excel-tiedostosta järviartikkelin rungon. Se oli melko helppo tehdä, mikäli oli taulukoituna järvien tiedot valmiiksi. Alla on AWB-ohjelman tuloste, jonka tein omaan hiekkalaatikkooni. Sitä voit kokeilla omassa hiekkalaatikossasi.

Näin neljän henkilön kesken: Mikä on järviartikkelityngän sisältämän minimitietojen mimimimäärä, joilla kannattaa edes aloittaa pikkulampien ja pikkujärvien kirjoittelu? Liian tynkä artikkeli herättää taatusti keskustelua, varsinkin jos niitä tulee aluksi esimerkiksi 1000 artikkelia. Tavoittelen tässä näkemystä, mitkä lauseet tulisi kuulua artikkelin leipätekstiin.

{{Järvi | järven nimi = Lehijärvi | pushpin_map = Kanta-Hämeen maakunta | sijaintikartan leveys = 250 | pushpin_label_position = oikea | latd = 61.04285 | latm = | lats = | latNS = N | longd = 24.31314 | longm = | longs = | longEW = E | coord_region = FI-06 | paikkakunta = [[Hattula]] | valtio = {{FIN}} | kuva = | kuvateksti = | koordinaatit = | pinta-ala = 7,03962 <!--<ref name=syke/>--> | korkeus = 80,8 <!--<ref name=kp/>--> | rantaviiva = 13,507 <!--<ref name=syke/>--> | suurinsyvyys = | keskisyvyys = | tilavuus = | valuma-alue = | laskujoki = Vanhaoja eli Leteenoja <!--<ref name=kp/>--> | virtaus = | järvinumero = 35.237.1.001 }} '''Lehijärvi''' <!--<ref name=kp/><ref name=syke/>--> on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Hattula]]ssa sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Vanajaveden–Pyhäjärven alue]]en [[Vanajanselän alue|Vanajanselän alue]]eseen. Lehijärvi on osa Leteenojan valuma-aluetta.<!--<ref name=syke/><ref name=kp/>-->

Hei @J Hokkanen:, olen miettinyt samaa saarien osalta, että mikä on pienin sallittu tynkä saariartikkelille. Päädyittekö johonkin tulokseen? Olen koonnut joitakin ajatuksia (Nauvon) saarien luomisesta botilla tähän - kuulisin mielellään ajatuksiasi tästä? --Robertsilen (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 11.54 (EEST)

Tuolla Projekt Fredrikan projektisivulla onkin jo näkäköjään linkitetty esimerkkiartikkeli Högsar. Se on hyvä lähtökohta ihan niin kuin tuo J Hokkasen Lehijärvi-esimerkkikin. Tämä on kiinnostava aihe, jota pohtisin mielelläni, mutta näköjään tuo J Hokkasen keskustelunaloituskin oli mennyt minulta aiemmin muiden kiireiden takia ohi ja nytkin ehdin palaamaan tähän vasta joskus myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.09 (EEST)

Kun itse katselin joitakin Saaristomeren saaristojen saariartikkeleita, niin mietin, olisiko saaren sijaintikylä merkittävä tieto ainakin juuri Saaristomeren tapaisella alueella. Se kertoo historiallisesta talouskäytöstä ja paikallisyhteisöstä ja auttaa samalla paikantamaan sijaintia. Maarekisterikylät löytyvät yleensä Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat -palvelussa julkaistuista vanhoista peruskartoista. Järviartikkeleissa se ei ehkä ole niin keskeinen, vaikka tuntemillani alueilla olen usein sen lisännyt, koska se auttaa usein paikantamaan sijaintia. Entinen kunta on mielestäni tärkeä sekä järvissä että saarissa etenkin sen takia, että vanhemmissa lähteissä sijainti kunnassa esitetään lähteen ajankohdan kuntajaon mukaan ja siksi sen mainitseminen lisää tiedon läpinäkyvyyttä.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.18 (EEST)

Ja samoin kun nyt ainakin fi-wikipedfiassa on käsitelty joskus samassa artikkelissa kylä ja saari tai järvi ja saari, jos näillä on sama nimi, niin näitä olen aina ehtiessäni erottanut erikseen. Se voi joskus vaatia jonkin verran työtä ja tutkimusta ja alueilla, joilla on nimiä useammalla kielellä, myös nimien tarkistamista. Esimerkiksi artikkeli Hiittinen (saari) käsittelee nyt myös kylää, vaikka itse asiassa kylä käsittää alueita myös muista saarista ja ruotsin kielellä kylällä ja saarella nimikin on eri. Vastaavaa erottelua pitäisi tehdä myös joidenkin samanaikaisesti kylä- ja järviluokissa olevien artikkelien kanssa. - Mutta sekin yleensä vaatii vähän tutkimusta.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.24 (EEST)

Vaikka tuossahan tosin esimerkissä Hiittinen on vielä erikseen Hiittisten kirkonkylä kunta- ja kyläkeskuksena (taajama se ei ole tainnut olla). Tämä vaatii taas oman miettimisensä ja tutkimksensa. Mutta ehkä kylän laajempana alueena (maarekisterikylä) ja kunta- tai kyläkeskuksena voi käsitellä samassa artikkelissa. Yleensä nämä ratkeavat ja toimiva esitystapa löytyy, kun jotain aluetta käsitteleviä artikkeleita kehitetään kokonaisuutena, niin kuin nyt on tehty juuri Nauvossa. --Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.29 (EEST)

No hej sinne saaristoon ;-) Olen kirjoitellut tai tallentanut jo noin 8000 järveä ja sillä se luonistuu hyvin. Se tosin vaatiin järjestelmällisyyttä, jotta näin suuri artikkelimäärä pysyy jatkokäsittelyn kannalta hallinnassa. Itselläni on ollut suuri apu vesistövirannomaisten julkaisemista järvitiedoista (SYKE). En ole löytänyt saarista samanlaista, vaikka tiedän sellaisen olevan olemassa. Muuten olisin tarttunut siihen hanakasti. Nyt ole kirjoitellut Excelin avulla Päijänteen saaria käsin. Se on ollut kiinnostavaa puuhaa, mutta silloin järvet unohtuivat siksi aikaa. Järvien saarista on olemassa tietokantoja, ja samoin on merisaarien osalta. Asia kiinnostaa, mikäli se tietokanta saadaan käyttöön.--J Hokkanen (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 19.40 (EEST)

Hienoa kuulla @J Hokkanen: järvistä on tosiaan olemassa hyvin tietoa jaossa. Hienoa jos on olemassa tietokantoja saarista - onko se SYKEllä, vai kenellä? Keneltä sellaista kannattaa kysyä? Laitan ainakin yleinen kysely SYKElle saman tien. Robertsilen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.20 (EEST)

En tiedä, kellä se olisi. Saaristoselvitys on kuitenkin julkaistu ja sen pohjana olisi ollit saariluettelot. Vastaavanlainen on tehty Ruotsissa, mutta sielläkään saarilistaa ei ole nä'kynyt netissä. Kerro sitten, mitä vastattiin.--J Hokkanen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.37 (EEST)

Hei, vastaus tuli. SYKEllä ei ole Suomen saaria kuvaavaa paikkatietoaineistoa jakelussa eikä myöskään niihin liittyviä tilatotietoja laskettuna. Maanmittauslaitoksen Kansallinen maastotietohankkeessa (KMTK) on keskusteluissa tullut esille tarve muodostaa meren saarista oma elementtinsä, mutta tämä on vasta suunnitteluvaiheessa. --Robertsilen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 11.05 (EEST)

Saaristoselvitys sanalla kun googlaa niin löytyy 80-luvulla tehtyjä teoksia Helsingin edustan saaristosta. En tiedä millaista dataa näissä olisi. --Robertsilen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 11.05 (EEST)

Hei @J Hokkanen:, mikä on AWB jolla olet luonut järviartikkeleita? Pohdin pitäisikö luoda saariartikkeleita omalla python-koodilla, vai onko tuo AWB hyvä tapa/työkalu? Kiitos vinkistä! --Robertsilen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 11.40 (EEST)

Se on tämä: AWB. Olen käyttänyt vain ja se on erittäin monipuolinen. Työläs opetella, mutta varmakäyttönen.--J Hokkanen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 12.05 (EEST)

Kun Käyttäjä:Robertsilen tässä pohti Maanmittauslaitoksen saarten rantaviivojen saamista Open Street Mapiin, niin se on kysymys, johon voi löytyä osaamista Suomen Open Street Map -yhteisöstä, joka lienee aika vilkas, vaikka sen suuruudesta en tiedä. En tiedä löytyykö ketään, joka ehtisi tuollaista toteuttaa, joko löytyy tai sitten ei löydy, mutta melko varmasti luulisin, että ainakin pystyy saamaan vinkkejä tai kommentteja ja ehkä jopa neuvoja, miten toimia. En itse tunne tuota yhteisöä juuri lainkaan, mutta Käyttäjä:Susannaanas ehkä voisi ainakin tietää kehen tai mihin siellä kannattaisi ottaa yhteyttä. Edistyneissä teknisissä muokkaajissa kummassakin projektissa voi olla sellaisia, jotka tuntevat tai käyttävät molempia, ja voi myös olla niitä, joille Wikidata on tuttu, vaikkei Wikipedia olisikaan.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 19.29 (EEST)

Totta, Wikipedian alkuaikojen härdellejä tulee edelleen vastaan. Niitä korjatessa voi mennä paljonkin aikaa. Enpä olekkaan tutkinut wikidataa tässä mielessä, mutta ole käynnyt tutkimassa erikielisistä wikipedioista mallia tai ideoita lukitukselle. Aputietoa ja uusia lähteitä voi läytää selaamalla vieraskielisiä artikkeleita.--J Hokkanen (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 11.35 (EEST)

Haukonsalo (ja Kitulansalo)

Hei. Ensinnäkin kiitos, että kirjoitit artikkelit Haukonsalosta ja Kitulansalosta. En ole itse maantieteeseen perehtynyt, mutta tutustuin hieman näihin kirjoittaessani Puumalan kahakka -artikkelia. Poistit Haukonsalo-artikkelista lisäämäni Suomen entiset saaret -luokan. Itse ajattelin siten, että nykyään Haukonsalo ja Kitulansalo muodostavat yhdessä isomman saaren (jolla ei ilmeisesti ole nimeä). Tällöin alkuperäinen Haukonsalo ei ole enää erillinen saari vaan pelkkä saaren osa, vaikka sattuukin käsittämään yli puolet kyseisestä saaresta. Onko Haukonsalo-artikkelin aiheena pelkästään alkuperäinen Haukonsalo vai Haukonsalo ja Kitulansalo yhdessä? Pitää myös mainita, että ruotsinkielisen Wikipedian botilla luotu artikkeli sv:Luukkolansaari käsittelee luultavasti (?) Haukonsalon ja Kitulansalon yhdessä muodostamaa kokonaisuutta, vaikka onkin jostain syystä nimetty niihin sulautuneen kolmannen saaren mukaan. Voisiko sen lisätä Haukonsalo-artikkelin kielilinkiksi? --Risukarhi (keskustelu) 25. kesäkuuta 2021 kello 17.32 (EEST)

On ollut menoa ja luin kommenttisi vasta nyt. Minun täytyy lukea omat artikkelini vielä kerran läpi. Sait niistä hieman toisenlaisen käsityksen saarien luonteesta, kuin yritin kirjoittaa. No, Saimaa sisältää salmia, kapeikkoja ja virtapaikkoja, jotka ovat kapeita. Välillä on maata enemmän kuin on vettä, ja päin vaistoin. Kartoissa ei haukonsaloa näy. Aki Mannisen (artikkelin lähteissä) kirjassa on huomautettu, että Haukonsalo on todellisuudessa saari eikä niemimaa. Hän esittää lisäksi karttaotteita, jossa saaren ympärillä olevien salmien kapein kohta on Käyhkäänsalmi, joka on ylitetty siltaa pitkin. Kun venäläinen kenraali tämän jälkeen syvensi salmen avokanavaksi, jäi Haukonsalo edelleen saareksi. Haukonsalo on jostakin syystä, huolimatta Käyhkäämsalmen ja Käyhkään kanavan olemassaolosta, unohdettu saari, tai sitä on pidettu epäsaarena. Kyseessä on silloin tulkintakysymys, mikä on saari. Käyhkäänsalmessa vesi on todennäköisesti virrannut läpi ja sitä on voitu pitää jokena (!). Toisaalta, onko kanavalla erotettu maakaistale saari? Muitakin epäilyjä on esitetty. Sitten poistamani lukitus. Kirjoitit: "Tällöin alkuperäinen Haukonsalo ei ole enää erillinen saari vaan pelkkä saaren osa, vaikka sattuukin käsittämään yli puolet kyseisestä saaresta.". Pienempi Kitulansalo on täytemaalla yhdistetty suurempaan Haukonsaloon, tai päin vastoin. Kitulansalo on aikaisemmin ollut saari, mutta 1900-luvulla sen Vuosalmi täytettiin maa-aineksella pienpohjaksi (tien alta voi kulkea vesirumpu). Viereen jäi kivisilta. Jos tarkoititkin, että Kitulansalo on entinen saari, koska se liitettiin Haukonsaloon, niin OK. Olen merkinnyt sen Saimaan saareksi, vaikka se ei sitä enää ole. Moni muukin saari ei ole enää saari, koska tiepenger yhdistää sen mantereeseen. Kitulansalo on silloin niemi Haukonsalo-Kitulansalo-saaressa. En ole niin tarkka tuosta luokitelusta, mutta meillä ei ole toimivaa luokittelua noille tulkinnanvaraisille saarille, jollaisen voisi luoda. Kuka meistä sitten julistaa saaren entiseksi saareksi ja millä perustein? Kielilinkitykset ovat ongelma. Ongelman loivat ruotsinkieliset kirjoittajat ottaessaan geoname-tietokannat nimistön artikkeliensa pohjaksi. Luukkolansaari on entinen saari salmen umpeenkasvun seurauksena. Olisi parempi ratkaisu kirjoittaa Luukkolansaaren artikkeli ja linkittää se yhteen ruotsinkielisen artikkkelin kanssa. Haukonsaloa ja Kitulansaloa heille ei ole, joten tilanne on absurdi. Mitä meidän kannattaa sinun mielestäsi tehdä tässä tilanteessa?--J Hokkanen (keskustelu) 27. kesäkuuta 2021 kello 15.48 (EEST)

Enpä minä osaa neuvoa, mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä. Tuosta sv-wikin artikkelista ei kuitenkaan voi varmuudella tietää, mitä kokonaisuutta se käsittelee, kun siellä ei ole esim. pinta-alatietoa. Ehkä se tarkoittaa vain alkuperäistä Luukkolansaarta, joka ei enää ole saari, tai sitten se tarkoittaa koko Haukonsalo-Kitulansalo-Luukkolansaari-kokonaisuutta, koska jossain kökkökartassa Luukkolansaari on lätkäisty koko alueen nimeksi (kuten näyttäisi olevan esim. Google Mapsissa).

Mikäli nyt oikein ymmärsin, niin olet kirjoittanut suomenkieliset artikkelit sillä ajatuksella, että Haukonsalon ja Kitulansalon yhdessä muodostama isompi saari on myös Haukonsalo, nyt vaan isompana kuin ennen (ja ilmeisesti käyttämäsi lähdekirja sanoo samaa?). Siinä tapauksessa Haukonsalo on nykyinen ja Kitulansalo entinen saari, ja kummankin artikkelin luokitus on nyt oikein. On tietysti oma kysymyksensä, lakkaako saari olemasta saari, jos ainoa maayhteys mantereeseen tai isompaan saareen on kapea keinotekoinen tiepenger. Mutta kuten sanottu, maantiedekysymykset eivät ole minun alaani. --Risukarhi (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 01.22 (EEST)

Olen myös pohdiskellut näitä eri yhteyksissä. Oma arvioni on koko ajan ollut että pitäisi löytää lähteet esim. käsitteen saari määrittelylle, mutta en ole ehtinyt, eikä kukaan muukaan ole tainnut ehtiä tätä lähdetyöskentelyä tekemään. Geologi Aimo Kejonen on omissa populaareissa puheenvuoroissaan ansiokkaasti tuonut esiin näkökulmaa, että saaren ympärillä vesien tulisi olla samalla korkeudella, ja tätä pidän kannatettavana näkemyksenä. Sen sijaan kanaviin ja tiepenkereisiin asioina jotka tekevät niemistä saaria tai saavat saaren lakkaamaan olemasta saari, suhtaudun epäillen, ja uskon että käsitteen saari määrittelyä koskevasta kirjallisuudesta tämä näkemys voisi saada tukea, mutta kuten todettu, tämän kysymyksen selvittelyn vaatimaa kirjallisuustutkimustta kukaan ei nyt fi-wikipediaamme varten ole tainnut ehtiä vielä tehdä.

Toinen puoli asiaa sitten on, että eri lähteissä on eri tietoja ja eri yhteyksissä voi esiintyä erilaisia määrittelyjä. Nämä täydentävät tätä normaaliin Wikipedia-tapaan.

Mitä sv/cb-wikipediaan ja geonamesiin tulee, niin niiden lähdearvo tässä on puhdas nolla. Ruotsalaiset eivät tykänneet kun piruilin, että sieltä löytyi ennen korjausprojektia mm. mäki nimeltä Vehmassalmi ja saari nimeltä "Ryssänuuneja - Ryssughar". Sinne siis on ilmeisesti joskus muinoin jossain suomen ulkopuolella ties missä hankkeessa vailla mitään tietoa mistään syötetty täysin mitä sattuu satunnaisesti jotain karttaa silmäilemällä, siellähän oli myös jopa luokka "Suomen hiekka-aavikot" kohteille tyyppiä Kalajoen hiekat.--Urjanhai (keskustelu) 28. kesäkuuta 2021 kello 08.53 (EEST)

Kiitos kommenteista. Oma ehdotukseni on, että asiaan kannattaa ottaa kantaa vasta sopivien lähteiden löydyttyä. Kannanotto vaikuttaa lähinnä luokitteluun, jossa ei selityksiä voi esittää. Artikkelissa sen sijaan kannattaa esittää kuvat, missä tilassa saari on saarena. Esimerkkinä voisi mainita, että paikannimi tarkoittaa saarta, mutta mantereen ja saaren välinen salmi on kasvamassa / kasvanut umpeen. Lukija tulee vakuuttuneeksi, mutta luokittelija jää raapimaan päätään. Maantieteilijät voisivat miettiä luokkajakoa (heh heh) saarille, jossa olisi vähintään yksi lisäluokka, esimerkiksi saarimainen niemi, keinotekoisesti mantereeseen yhdistetty saari tai mantereeseen yhteen kasvanut saari. Itse kuvailen artikkeliin tilanteen tulevaa varten ja luokittelen herkästi saareksi. Epäselvässä tapauksessa voisi luokitella sekä saareksi että niemeksi ;-) --J Hokkanen (keskustelu) 29. kesäkuuta 2021 kello 10.10 (EEST)

Tämähän koskee myös Suomen merialueiden saaria joiden käsittelyä Käyttäjä:Robertsilen on pohtimassa, ja kun merialueilla maankohoamisen vaikutus on usein suuri, niin siellä silloin tilanne muuttuu jatkuvasti, mutta etenkin saarten vakiintuneiden nimien kautta saarten asema entisinä tai mantereseen kiinni kasvavina tai kiinni kasvaneina saarina on paremmin tunnettu ja tiedossa. Ja silloinkin usein toistuu sama, että saari muuttuu saaren osaksi, vaikka voi olla historiatietoa samasta saaresta myös saarena. Saimaalla taas tiedon puuttumiseen voi vaikuttaa aivan arkisesti se, että asiaa ei ole tutkittu esim. historiallisista lähteistä tai paikannimien keruulla. Jos ajatellaan luokkajakoa, niin siinä taas mielestäni kannattaa mennä Wikidata edellä, koska esimerkejä eri aihepiireissä on tullut vastaan suorastaan lukemattomnia siitä, miten wikipedian luokitukset ovat olleet ajatukseltaan vähän sinne päin ja mahdollisesti epäloogisia, mutta wikidatassa määrittelyjä on mietitty paremmin ja tarkemmin ja loogisemmin ja niihin on pantu enemmän työpanosta.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 19.57 (EEST)

Kymmenkertainen työn sankari

Palkinto:
Täten julistetaan J Hokkanen suomen­kielisen Wikipedian ensimmäiseksi kymmen­kertaiseksi wikityön sankariksi 150 000 muokkauksen rajan ylittämisestä.
--Lentokonefani
6. syyskuuta 2021

Onnittelut rajapyykin rikkomisesta ja historiallisesta saavutuksesta! --Lentokonefani asiaa? | syntilista 6. syyskuuta 2021 kello 21.43 (EEST)

Hui ja kiitos! Hämmästyin tästä itsekin, mutta illalla voin korkata pikkolon verran skumppaa. Skoolaan silloin myös palkitsijalleni! --J Hokkanen (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 08.30 (EEST)

Välityslautakuntaan?

Välityslautakunnan ehdokasasettelu on käynnissä vielä pari päivää. Ehdokkaita on jo saatukin mukavasti, eli yhdeksän suostunut ehdolle kun kunakin vuotena valitaan viisi jäsentä kahden vuoden kaudelle yhteensä kymmenestä jäsenestä, ja loput ehdolle asettuneista ovat varajäseninä äänimäärän mukaisessa järjestyksessä. Niin kuin tavallisissakin vaaleissa muualla yhteiskunnassa, systeemi toimii hyvin kun ehdokkaita on riittävästi. Kun olet kokenut muokkaaja ja ammattisikin puolesta ilmeisesti tottunut myös kohtaamaan ongelmatilanteita, olisit nähdäkseni hyvä ehdokas muiden joukossa. Viime vuosina välityslautakunnassa on ollut hiljaista, mutta tehtävä on kuin vapaapalokuntaan kuuluminen, eli hälytyksen tullessa pitää olla liikkeellä, vaikka päätösvaltaisuuteen ei vaaditakaan täyttä kymmentä. Lähinnä on siis kysymys siitä, katsotko voivasi olla hälytysvalmiudessa, jos äänestyksessä tulisit valituksi joko suoraan tai varasijalta. Kun ajankäyttösi mitä ilmeisimmin on täyteen buukattua, niin ymmärrän hyvin, jos päätät olla lähtemättä, mutta tehtävä on myös tärkeä yhteisön toimintakyvyn kannalta, ihan niin kuin vapaapalokunnassa olokin. --Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.26 (EEST)

En välittäisi ryhtyä hommaan, koska on suuri into kirjoitella. Työn lomassa saan jotain aikaan, joten olen tyytyväinen tämän hetkiseen tilanteeseen. Pyrin käynnistelemään järviprojektia uudelleen, ja silloin olen taas itsekin osallisena erilaisiin vänkäyksiin. Alattelin tehdä Kymijoen veistöalueen nyt loppuun ja ruotia sitteen hieman sen järviä botilla. Jos alan välityslautakuntaa, jätän uuden kirjoittelun tauolle ja keskityn sisällön siistimiseen tms. Siinä yhteydessä.--J Hokkanen (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.31 (EEST)

Perustelit hyvin. Auran kurjessakin voi olla, kun olot ovat rauhalliset.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.37 (EEST)

Tammerkoski

Olet työstänyt paljon vesistöjä. Voisitko lisätä jotakin tarkempaa vesistöihin ja vesien kulkuun liittyvää artikkeliin Tammerkoski - tai ainakin heittää artikkelin keskusteluun vinkit hyvistä lähteistä tuollaisen puolen asioihin.

Nyt artikkeli kertoo lähinnä, mitä on ja on ollut kosken rannoilla. Tän seudun vesistöjen kannalta tuo vesiuoma ja sen juoksutus ovat kuitenkin hyvin merkittäviä. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 09.35 (EEST)

Jos verrataan Tammerkoskea jokena muihin jokiin, puuttuu artikkelista joen ominaisuudet (jopa malline). Noita tietoja löytyy monesta vesistön tilaa kuvaavasta raportista ja niitä voi löytyä myös Järviwikistä. Hyvä tietolähde on myös SYKE:n rekisterit (käyttäjätunnus).--J Hokkanen (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 11.38 (EEST)

Государственный водный реестр

Hi! Rosreestr publication new ГВР (Государственный водный реестр): link Водные объекты/№ формы 1.9 Водные объекты. Изученность. I think add this code to rivers and lakes infoboxes. Property in Wikidata: d:Property:P884. This code with link added in Ruwiki: ru:Муштаоя (see infobox). Машъал (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 02.44 (EEST)

Thanks'lots! I will study this issue soon!--J Hokkanen (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 14.24 (EEST)

Mälaren

Hei, tässä artikkelissa Mälaren on viittausvirhe jota en pysty korjaamaan kun viite puuttuu kohdasta johon lähdettä on käytetty. Näissä kahdessa artikkelissa Hjälmaren, Päijänne, oli samantapainen viittausvirhe jonka kuitenkin pystyin korjaamaan. Voisitko katsoa tuonkin kuntoon? --Linkkerpar™ 24. marraskuuta 2021 kello 01.27 (EET)

Palaan huomenna matkalta ja katson sitten. Onko se karttaviite? J Hokkanen (keskustelu) 24. marraskuuta 2021 kello 06.51 (EET)

AWB-botin hyötykäyttöä

(@Urjanhai:@Raksa123:@Zache:@Aulis Eskola:) Olen ajatellut palata suomalaisten järvien ja jokien pariin, kun olen tutkinut pari vuotta venäläistä, virolaista ja ruotsalaista vesistötitoutta. Kaikilla heillä on eri vahvuudet tiedon julkistamisesta kansalaistensa käyttöön. Projektin tarkoituksena oli tutkia mahdollisuuksia toteuttaa haave kirjoittaa koko Itämeren valuma-alueen kaikki isommat vesistöt. Se näyttäisi olevan mahdollista tehdä, joskin eri valtioiden alueilla erilaisella tarkkuudella. Ennen sitä ajattelin kehittää tietolaatikoita, luokittelua ja sisällön tuottamista eteenpäin ja erityisesti tekniikkaa, jolla jo tehdyt muutokset voidaan päivittää nykyisiin järvi- ja jokiartikkeleihin. Kysynkin tässä ehdotuksia korjauksista, jota AWB-botilla voisi ensimmäisessä aallossa korjata nykyisissä vesistöartikkeleissa. Botti on hyvä apuväline etsimiseen ja korjaamiseen. Toki teen samalla uusiakin järviä Kymijoen vesistöalueeseen.--J Hokkanen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 13.39 (EET)

Suomen lähialueet venäjän puolella olisivat kiinnostavia, etenkin sen takia että nykyinen Suomen valuma-aluejako on niiden osalta aivan kelvoton. Silloin siis näyttäisi perustellulta turvautua joko Suuomen vanhaan valuma-aluejakoon tai Venäjän nykyiseen, jos se vain jostain löytyy. Joskus keskustelitkin näistä jossain, mutta kun keskusteluun osallistui venäjänkielisiä käyttäjiä, niin jäi seuraamatta tarkemmin. Sitä en oikein hahmota, miten botilla voisi korjata vapaamuotoista proosatekstiä. Tuottamaan sitä kyllä pystyy.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.52 (EET)

Juuri yllähän oli jokin uudempikin keskustelu Venäjän vesistökoodeista. Joillekin vesistöillehän tulisi silloin rinnan Suomen nykyinen (joskus rajavesistöissä logiikaltaan hyvin nurinkurinen) vesistäkoodi ja venäläinen, jolla on oma logiikkansa.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 14.55 (EET)

Botti korjailee lähinnä yleisesti tunnettuja virheellisesti kirjoitettuja sanoja (esim. enään -> enää jne.). Sillä voi myös korjata esimerkiksi copy-paste-linkkejä (karttapaikka) ja säännöllisiä ilmaisuja kuten esimerkiksi lisätä/poistaa tai korjata tietolaatikkojen tekstejä. Nyt, kun Järvi WD-mallinetta on laajennettu, tulisi tietolaatikot käydä läpi. Samalla voi suuria luokkia pilkkoa alaluokiksi järvinumeron perusteella ja järviwikin listojen avulla. Aion tämän talven aikana siivoilla suomalaisia järviä ja käydä samalla botti-merkittyjä artikkeleita läpi (bottimerkintä pois).--J Hokkanen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 15.09 (EET)

Wikidata yhdessä tunnistetietojen kanssa, kuten esim. Suomen ja Venäjän järvinumerot, on voimallinen työkalu ja sillä saa hienoa jälkeä. Wikidatan kautta työskentely vaikuttaa siis erittäin kannatettavalta. Onko muuten näkynyt mitään tietoa, milloin mahdollisesti uusi valuma-aluejako otettaisiin käyttöön? Sehän aikanaan tuottaa varsdnaisen mylläyksen, joka kuitenkin voi wikidatalla ja boteilla olla hallittavissa.--Urjanhai (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 16.47 (EET)

Olen puoli vuotta myllännyt vain ulkomaisia tietolähteitä. Voisin kysyä asiaa suoraan virannomaisilta. Uskon että wikipedia pysyy mukana muutoksessa, jos järviwiki tekee sen myös. Silloin on kultaakin arvokkaampaa olla hyvää pataa järviwikiäisten kanssa. Toinen asia wikikirjoittelussa on luodan lukijalle tapa navigoida vesistöjen välillä. Esimerkiksi Norrstömmin ja Götajoen vesistöissä on rakennettu pääuoman varaan sivu-uomaluetteloita ja tekstit on kirjoitettu yhteen vesistön valuma-alueittain. Jokiin voisi kirjoittaa Vesistösuhteita-tekstin ja tietolaatikkoon voisi luetella linkitetyn pääuomalistan. Tämä mahdollistaisi navigoimisen ylä- ja alajuoksulle päin. Pitäisikö järville tehdä sama tai ainakin jokin yksinkertainen systeemi?--J Hokkanen (keskustelu) 26. marraskuuta 2021 kello 17.34 (EET)

Kirjallisuutta

Kirjamessuilla ym. olen usein silmäillyt joitain kirjoja ja todennut etten raaski ostaa, vaikka aihe olisi kiinnostava. Sitten yllättäen kirja onkin netissä. Tässä aiheesta Laatokka: https://oa.finlit.fi/site/books/e/10.21435/skst.1469/ (tosin historiallisesta, ei siis luonnontieteellisestä näkökulmasta). Mutta niin kuin juuri pääsin kahvihuoneessa sanomassa, niin nykyään käytännössä melkein mikä tahansa uusi tai vanha kirja tai tieteellinen artikkeli tai tutkimusjulkaisu, selvitys ym. saattaa löytyä netistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 09.41 (EET)

Mainio löytö. SKS:lle hattua. Tällä kirjalla on merkitystä siinäkin mielessä, ettei Laatokan artikkelistä tule pelkästään hydrologinen kooste. Venäjän intranetti on sulkenut ulomaalaisilta oviaan eikä sen linkit aika aukene meille. Samalla saa taustatukea (kääntäjän tukemana) lukemilleen asioille ja voi tehdä puolittaista lähdearviointia. Nevan vesistö jää tästäkin huolimatta vielä haasteelliseksi kohteeksi. Se on suuri, mutta siitä voi kirjoittaa niin vähän.--J Hokkanen (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.24 (EET)

Kielitaito taitaa olla suurin kynnys. --Urjanhai (keskustelu) 27. marraskuuta 2021 kello 10.57 (EET)

Götajoen vesistö

Hei, sinulla on varmaan jäänyt lisäämättä lähde viitteelle <ref name=lm_malaren/> viimesessä muokkauksessa diffi, siitä tulee viittausvirhe. --Linkkerpar™ 17. joulukuuta 2021 kello 02.31 (EET)

Kiitos huomiostasi. Tuollainen viite on tullut kopioitua mallina käytetystä artikkelista Mälaren (tai se on jäänyt leikepöydälle). Luonnollisesti pitäisi käyttää viitettä <ref name=lm_vanern/>.--J Hokkanen (keskustelu) 17. joulukuuta 2021 kello 11.27 (EET)

J Hokkanen/HL25

Hei onko tuo J Hokkanen/HL25 lipsahtanut vahingossa artikkeliavaruuteen tuon nimisenä? Isolampi lukee tietolaatikossa. --Linkkerpar™ 2. tammikuuta 2022 kello 19.46 (EET)

On se. Tuo Isolampi tulee olemaan järviartikkeli Viitasaaren reitin valuma-alueelta, kunhan saan AWB-parametrit "oikeisiin asentoihin". Ajattelin aluksi tallettaa AWB-tulosteet vain omaan hiekkalaatikkooni, mutta siitä tulikin artikkeli. Nimen edestä oli jäänyt pois artikkeliavaruudessa käytetty "Käyttäjä:", joten pieleen meni.--J Hokkanen (keskustelu) 2. tammikuuta 2022 kello 20.20 (EET)

Neva (joki)

Hei, tuossa artikkelissa Neva (joki) on viittausvirhe. Voisitko käydä katsomassa sen? --Linkkerpar™ 5. tammikuuta 2022 kello 04.20 (EET)

Niinpä näkyykin, puuttuva lähde, joka oli jäänyt hiekkalaatikkoon. Laajennan nyt Nevan vesistöjä ja teen kattavampaa vesistökuvausta aihepiirin kuuluviin artikkeleihin.--J Hokkanen (keskustelu) 5. tammikuuta 2022 kello 09.07 (EET)

Jokilaatikot

Hei! Ehdottaisin, ettet käyttäisi kielimallinteita tietolaatikon otsikossa. Lihavoitu iso sininen "ven." näyttää siellä mielestäni kovin kummalliselta ja pistää ikävästi silmään. En myöskään (enää) käyttäisi laatikon otsikossa venäjän painomerkkiä, sillä sekin näyttää ehkä vähän oudolta. Terveisin --Esamatti1 (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 21.03 (EET)

Sitä voisi tosiaan välttää, kun erehtymisen vaaraa ei ole. Käyttäisin sitä kuitenin silloin, jos nimi esitettäisiin kahdella vieraalla kielellä, esimerkiksi venäjäksi ja ukrainaksi, tai ranskaksi tai espanjaksi. Lukijalle välittyy samalla tieto siitä, mitä kieltä ne ovat. Jos viittaat Laatokkaan ympäröiviin jokiin, ei erehtymisestä ole vaaraa. Toisekseen, en tajunut mitä tarkoitaa "venäjän painomerkki". Varmaankin kyrillisiä aakkosia?--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 10.23 (EET)

Painomerkillä tarkoitan sanapainoa osoittavaa aksenttia kyrillisessä nimimuodossa kuten täällä: Murjajoki. Se näyttää tietolaatikon otsikossa vähän erikoiselta, vaikkei siitä tietysti haittaakaan ole. Tietolaatikossa ei ehkä tarvitse esittää kaikkia mahdollisia nimimuotoja, ja muut kuin ensisijainen nimi (suomenkielinen, jos sellainen on) voisivat ehkä olla vähän pienemmällä. --Esamatti1 (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 13.55 (EET)

Aivan. Painomerkit ovat siellä turhia, joskin tekstin joukossa niitä voisi käyttää esimerkiksi johdannossa. Tietolaatikon otsikon saisi näillä toimilla pienemmäksi.--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 16.14 (EET)

En osaa venäjää (paitsi moskovan olympialaiset televisiosta katsottuani aakkosia) mutta tarvitaanko lopulta painomerkkejä muualla kuin ru-wikipediassa? Tämä on tosiaan maallikon pähkäilyä.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 18.13 (EET)

No mielestäni painannimissä ne ovat paikallaan, koska niitä voi halutessaan lausua ääneen. Ei ole aivan selvä, kaikille venäläisillekään, miten nimi painotetaan. Painotuksen mukaan voi vokaalit vaihtua ja pahimmassa tapauksessa merkitys vaihtua. En kuitenkaan aio vaihtaa painotuksia joka paikkaan näkyviin, vain omia artikkeleita tehdessäni hyödynnän venäjänkielistä wikipediaa tässä asiassa. Esimerkiksi tällainenkin jätetään joskus kirjoittamatta: Черяна = Tšernaja ja Чёряна = Tšornaja (musta -joki). Venäläiset tietävät, että e on oikeastaan ё, ja jättävät pisteet pois, suomalaiset eivät aina huomaa.--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 18.22 (EET)

Pisteet kai ovat eri asia kuin painomerkit. Vastaavastihan painomerkkejä ja erilaisia muita merkkejä on näköjään esim. joissain ruotsin ym. kielten sanakirjoissa, mutta kun en osaa venäjää yhtään niin en osaa arvioida.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 18.33 (EET)

Mutta paikannimien tapauksessa tuon ymmärtää, kun ne vaikuttavat äääntämiseen, ja virrhe siis on vähän saman tapainen kuin sisä- tai ulkopaikallisijan valinta suomenkielisissä paikannimissä. Silloin oikeastaan tulee tuo sama, että laittaako vain johdantoon mutta ei infoboksiin. - Ja alla päädyin arvelemaan, tulisiko translitteraationkin kanssa tehdä mahdollisesti samoin.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 18.36 (EET)

Venäjänkielistä sanaa ei voi lausua oikein, jos ei tiedä missä on sanapaino. Painomerkki on paikallaan johdannossa, mutta tietolaatikon otsikossa se näytää hiukkasen kummalliselta (painoa ei merkitä myöskään ru-pedian laatikoissa). Ё-kirjaimeen sisältyvä o-vokaali on aina painollinen (muutamia vierassanoja lukuun ottamatta). --Esamatti1 (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.08 (EET)

Eli tehdään siis noin.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.18 (EET)

@Esamatti1: Mitä mieltä olet siitä, pitäisikö tuon tapaisissa nimissä kuin Kiteenjoki infoboksiin ja johdantoon merkitä myös translitteroitu muoto, eli infoboksissa: Китенйоки, Kitenjoki ja artikkelin alussa: Kiteenjoki (ven. Китенйоки, Kitenjoki) Vai riittäisikö pelkkä kyrillinemn muoto silloin kuin nimi on selvästi sama kuin suomenkielinen nimi kirjoitettuna vain kyrillisillä aakkosilla? Silloin tietysti jos nimi on suomeksi ja venäjäksi kokonaan eri, niin translitteraatiosta voi olla apua, esim. Koivisto (Leningradin alue): Koivisto Приморск, Primorsk. Mutta silloinkin voi herätä ajatus, olisiko riittävä, jos translitteraatio olisi vain tekstissä muttei infoboksissa. Tämäkin on kyllä nyt vain maallikon pähkäilyä. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 18.23 (EET)

Periaatteessa suomesta venäjään omaksuttuja nimiä ei enää translitteroida takaisinpäin. Eli nimen Китенйоки suomenkielinen muoto on Kiteenjoki, kahdella e:llä. Tästä on olemassa joku linjauskin, en vaan muista missä. Luovutetullakin alueella on tosin joitakin venäläisiä nimiä, joita ei voi suoraan palauttaa suomeen (perustuvat eräissä tapauksissa väärin luettuihin tai paikallistettuihin karttanimiin). En myöskään lähtisi arvailemaan vanhan rajan itäpuolella (Itä-Karjalassa) olevien nimien "suomenkielisiä" muotoja venäläisen nimen perusteella. --Esamatti1 (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.08 (EET)

Tämä vaikuttaa järkevältä. Nuo kaksi jälkimmäistäkin tapausta ovat myös eri yhteyksissä tulleet vastaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.17 (EET)

En nyt löytänyt sitä linjausta, mutta esim. Kotuksen Venäjän federaation paikannimiä -teoksessa [3] hakusanana on venäjästä translitteroitu muoto, paitsi esim. "Värtsilä [Вяртсиля]". --Esamatti1 (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.27 (EET)

Tarkennan vielä kantani: Luovutetun alueen suomesta venäjäksi translitteroituja nimiä ei translitteroida takaisin venäjästä suomeksi, vaan suomenkielinen "translitterointi" on alkuperäinen suomalainen nimimuoto. Varsinaisen Itä-Karjalan ja Inkerin alueen suomesta ja suomensukuisista kielistä omaksutut venäläiset nimet translitteroidaan, koska ne on (yleensä) omaksuttu venäjään eri tavalla ja niissä on erilaisia venäjän kielen piirteitä. Olikohan tämä nyt tarpeeksi sekavasti sanottu? --Esamatti1 (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 21.10 (EET)

Tuokin vaikuttaa selkeältä, koska noitakin muotoja on tullut vastaan, niin kuin essm. Ozero Pjaozero ja Тумча, Tumtša.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 21.34 (EET)

Toinen kysymys jokilaatiokoista Esamatille

Kun nyt tuli puheeksi niin kysynpä samalla käyttäjältä Esamatti1 samoista jokilaatikoista toisen kysymyksen, eli miten tulisi menetellä venäjästä translitteroitujen alkujaan arvatenkin karjalankielisten, suomenkieklisinä niminä käytettyjen vesistönimien kanssa, joita on Wikidatan kautta tullut joihinkin infobokseihin, esim. artikkeliin Miinalanjoki: Kanabrooya ,Lokhioya , Kurenoja. Itse asiassa noissa onkin valmiina painike "Käänne suomeksi", jolla käännöksen pääsisi tekemään wikidatassa. Noista kai tulisi arvatenkinkin Kanabro-oja (kun artikkelissa jo mainitaan Kanabrojärvi), Lohioja ja Kurenoja, mutta aina ei ehkä voi olla ihan varma, kun aiemmin joku oli vastavasta muodosta translitteroinut nimen "Yrhämäjärvi", joka sitten myöhemmin kun löytyi lähteitä, osoittautuikin olevan Jyrhämäjärvi. Samoin jossain 2000-luvulla painetussa suomalaisessa uudessa kartassa on Эняайоки translitteroitu väärin "Enäjoeksi", vaikka suomenkielinen (tai karjalankielinen) nimi on ollut Änäjoki. Kun tuollaisia Wikidatassa on, niin noita varmaan kannattaisi pyrkiä suomentamaan. Ja sellainen nimistölähdekin kai oli suomen lähialueille kuin eki.ee. (Vaikka en nyt tiedä, onko siellä tuon suunnan nimiä miten kattavasti.) --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 21.30 (EET)

Joskus kun ehdin, voisin yrittää käydä noita läpi ainakin jos löydän lähteitä, mutta juuri nyt en ehdi.--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 21.35 (EET)

Lisäsin nyt kokeeksi nuo Miinalanjoen sivujoet suomenkielisillekin nimille Wikidataan ihan vain noin arvaamalla. MML:n Karjalan kartat -palvelusta voi löytyä varmistuksia nimille..--Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 21.44 (EET)

Kun katsoin https://www.karjalankartat.fi/ niin siellä oli topografikartoissa 1:20 000 käytössä nimi Änäjoki joelle Miinalanjoki, ja sivujoista löytyoivät Kurenoja ja Lohioja (yläjuoksulla kuitenkin Lohjanoja jonka lähteenä Lohjanlampi). Kanabrojärvi ja Kanabro-ojakin löytyivät. --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 21.57 (EET)

Jokia joista esiintyy kahta nimeä, ovat ainakin Änäjoki/Miinalanjoki ja Iijoki (Laatokan Karjala)/Ihalanjoki. Miinalanjoen artikkeli on taidettu nimetä ennen kuin Karjalan kartat -karttapalvelu tuli, Iijoki muistaakseni em. karttapalvelua käyttäen. Noitakin voisi koettaa tutkia, mikä olisi ensisijaisin suomenkielinen nimi. Toinen lähde olisi Suomen vesistöalueiden julkaisu 1936. --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2022 kello 22.01 (EET)

Onneksi on (edes) tiedossa käyteettävien lähteiden nimet. Ne pitäisi vain saada käyttöön (nyt?), kun niitä tarvitaan vahvan pohjan tekemiseksi. Huomasin, että Karjalan kartat- verkkopalvelusta saa jotakin selville. Se ei kuitenkaan ole koko totuus?--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 10.27 (EET)

Keskustelussa Kiteenjoki huomasin että SYKE:n valuma-alueen määrirtystyökalu toimii eräiltä osin myös venäjän puolella, ja voi tsekata onmko sama uomatieto myös SYKE:n avoimessa datassa. Yllä luetelluista Karjalan kartat lienevät tärkein . Lisäksi sivulla Wikiprojekti:Historialliset kartat/Kartta-aineistot on (valitettavasti päivittämätöntä]] listaa joistain muista kartoista. Yksi niistä on tämä eli yleiskartta 1941 1:400 00 mutta se auttaa vain isompiin jokiin. Pienempiä on lähinnä karjalan kartoissa. Lisäksi Kielletyt kartat kirjasarjassa on tipoittain ja paloittain julkaistu samanlaisia karttoja idempää (vaikuttaa rahastukselta, mikseivät ole pistäneet nettiin?). Tuo eki.ee on ollut käytössä siuomenkielisten nimien lähteenä Suomen lähialueilla sivulla Wikipedia:Nimistölähteet siellä on linkki: http://www.eki.ee/knab/p_mm_en.htm (tai sama viroksi) mutta jostain syystä en ainakaan nyt saa sieltä mitään ulos (esim nimiä Änäjoki tai Miinalanjoki). Voit tutkia onnistutko paremmin. Itselläni on tuo 1930-luvun vesistöaluejulkaisu lainassa (pitäisi kai skannata kokonaisuudessaan), mutta en ehdi nyt kaivaa. Open Street mapista ja painetusta Karjalan tasavallan yleiskarttakirjaasta (jos ei9 ole sellaista niin open street mapillakin pärjää) saa nimiä ja jokien kulkuja. (Tosin open srteet map on mahdottoman huono väreiltään, voi kokeilla eri väriasetuksia). Monissa artikkeleissa käytewtty textual.ru lienee hyvä lähde. Yhdessä Value-työkalun ja kanssa (ja jos samat uomat ovat stken avoimessa datassa) saa pinta-aloja ja pituuksia.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 11.06 (EET)

Kiitos vinkeistä. textual.ru on Neuvostoliiton aikainen tietokanta, jonka dumpattua aineisto kiertää netissä. Sille on tullut toisenkin yritteliään versio jakoon, mutta sen tietoaineisto on identtinen. Venäjä on aivan liian iso pala pakattavaksi yhteen tietokantaan, joten joudumme pärjäämään sen tiedon varassa. Onneksi vesistötutkimus on Venäjällä elpynyt ja uutta tieto alkaa näkyä netissäkin. Yhteistyö suomalaisten kanssa tuottaa aineistoa myös suoemnkielellä.--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 11.13 (EET)

Näin näyttää olevan. Myös venäläisiä karttalehtiä on eri aikoina ollut netissä, mutta en ole ehtinyt seurata onko enää. Samoin en tiedä karttapalveluista. Kuusamosta (m. luovutetut alueet) on olemassa vihkon kokoinen mutta erittäin tiivissisältöinen kirja Leo Koutaniemi: Pitkin poikin Kuusamoa. Se on aiemmin julkaistujen lyhyiden kirjoitusten kokokelma ja hyvin paljon tietoa pienessä tilassa (mmuun muassa vesistötutkimusyhteistyöstä yhtenä alan suomalaisista pioneereista jo ainakin 1980-luvulta alkaen).--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 11.17 (EET)

Niillä on toimittava, joita on käytössä. ;-)--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 12.21 (EET)

Jos ei asu Fennica-kokoelma-paikkakunnalla, niin joutuu käyttämään kaukolainoja tai tekemään kirjastomatkoja (niin kuin olet lähdeviitteistä päätellen tehnytkin).--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 12.44 (EET)

Löytyi muuten yhden järviartikkelin lähteenä: https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk11/venajan_federaation_paikannimia.pdf --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 19.48 (EET)

Kiitos! --J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 19.54 (EET)

Ja vielä: https://nimisampo.fi/fi Tämä antaa paikannimikokoelmien nimiä ja näyttää ne listauksinas ja kartalla. Luovutettujen alueiden nimiä tulee listauksina, mutta en saanut näkymään kartalla. Kuitenkin löytyi esim. Änäjoki. Tämä voi siis autta noissa tapauksissa missä on vain kyrillinen kirjoitusasu ja pitäisi löytää nimen kirjoitettu asu latinalaisin aakkosin suomen (tai karjalan) kielen mukaisesti. - Vaikka siis useimmiten Karjalan kartat ajanee saman asian. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.24 (EET)

Toinen kiitos!!--J Hokkanen (keskustelu) 9. tammikuuta 2022 kello 20.46 (EET)

Jokien eri- ja samankieliset nimet mallineissa ja merkitseminen mallineeseen

Huomasin, että artikkelissa Miinalanjoki infoboksiin ( = Malline:Joki WD) oli merkitty suomenkielinen rinnakkaisnimi ja nimen venäläinen muoto, mutta malline näytti vain ensimmäiseksi pistetyn suomenkielisen muodon. Miten mallineeseen tulisi merkitä mahdolliset samankieliset rinnakkaisnimet ja miten siinä saa näkymään muunkieliset nimet? Monikielisten alueiden joilla tai useiden kielialueiden kautta nyt tai joskus aiemmin virtaavilla joilla voi olla nimiä useammillakin kielillä (vrt. esim. Tonava), ja joillain voi olla useita nimiä samallakin kielellä. Wikidatassa kuvittelisin että on todennäköisesti keinot tämän käsittelemiseen, mutta miten on infoboksimallineessa? Silloin termistä "alkuperäinen nimi" on oikeasstaan mahdoton sanoa mitä se voisi edes tarkoittaa. - Tai mitä se nyt ylipäätään alun perinkän tarkoittaa? Kumpi esim. on "alkuperäinen nimi": Tornionjoki vai Torne älv, ja mikä se toinen sitten on? Ja jos mennään vaikka Paatsjoelle niin kieliä tulee äkkiä kolme neljä: suomi, norja, saame, venäjä. Ja jos kaikkia kieliä puhutqan joen varrella niin mikä on "alkuperäinen"?

Ja edelleemn jos malline saadaan toimimaan niin kuin halutaan, niin miten merkitään rinnakkaisnimet? Vanhastaan Malline:Joki näyttää sallineen tämän, vrt. esim. Harjunpäänjoki (moninimisyyden hyvä ja selkeä esimerkki), mutta onko nyt niin että kun esim. artikkelissa Miinalanjoki on vaihdettu malline mallineesen Malline:Joki WD, niin tuo aiempi merkitsemistapa on lakannut toimimasta ja näkyy vain ensimmäisenä oleva nimi. Tai esim Ihalanjoki, joilla on kaksi nimeä suomeksi ja mahdollisestti ehkä 1 tai 2 nimeä venäjäksi jne.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2022 kello 21.53 (EET)

Laitoin nyt artikkeleihin Miinalanjoki ja Iijoki (Laatokan Karjala) rinnakkaiset nimet eli-sanan kanssa ottaen mallia vaastaavasta merkintätavasta esim. peruskartassa Kansalaisen karttapaikassa. Tämä näyttää nyt suhteellisen toimivalta ainakin silloin kun kieliä on vain kaksi. Useampikielisiä tapauksia voi pohruia kun niitä tulee. Tuo kenttä "alkuperäinen nimi" on vähän sekoittava ja tosiasiasisältöä ajatellen jopa epätarkka, mutta kun se ei näy muuta kuin Wikitekstissä niin sillä ei käytännössä ole väliä. Säätöä tulee vasta, jos kieliä on useampia, joten jotain mallineen (tai mallineen ohjeen?) jatkokehittelyn paikkaa voi tulla myöhemmin.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 07.29 (EET)

Artikkeliin Tuntsajoki merkitsin kaksi eri venäläistä nimeä pilkulla erotettuna, koska venäjäksi joen eri osuuksilla on eri muotoiset nimet kun suomeksi on vain yksi nimi. Artikkelissa Harjunpäänjoki on vanhastaan merkattuna allekkain kun on nimiä vain yhdellä kielellä.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 07.37 (EET)

Hyvältä ja luettavalta näyttää. Muuten, vieraskielisistä nimistä kannattaa tietolaatikkoon laittaa vain tunnetuimman. Muut nimet voi kertoa johdantotekstissä. Toisaalta, jos kieliä on monta, noissa käyttää välissä <br>- notaatiota eli break, siis rivinvaihtoa!--J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 09.59 (EET)

Esimerkiksi Vuoksi.--J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 10.16 (EET)

Tosiaan, tuolla br-tagillahan se toimiikin. Vai toimiiko, kun artikkelissa Miinalanjoki oli ensin br-atgi, mutta ei näkynyt kuin ensimmäinen nimi? En tosin tiedä miten tuo Vuoksi, kun karjala ei varsinaisesti ole tuon alueen kieli. Ja kun esamatti yllä ei ppitänyt isoa sinistä kielimallinetta kannatettavana, niin sama teksti isolla mustana oikeastaan ei toimi sen paremmin. Eli ehkä pitäisi antaa kielen käydä ilmi vain leipätekstin johdannosta.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 10.32 (EET)

Hän sanoi sen vaikuttavan hassulta. Niin minustakin, mutta samalla informatiivisena. Eli jo on eri kieliä, voisi silloin käyttää kielimallinnetta, mutta yleensä ei käytettäisi.--J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 12.02 (EET)

Jos mallineeseen saisi kielimallineet pienemmällä fontilla niin se ei vaikuttaisi niin hassulta. Nykyisellä typogtafialla kallistuisin siihen, että kielet olisi typografisista syistä jouduttava katsomaan johdannosta. Jos osaat mallinekoodausta niin tuotahan voi koettaa, onnistuisiko typografiaan lisätä kielimalline pienempänä.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 12.51 (EET)

Uskon, että se onnistuu. Tutkin asiaa hieman.--J Hokkanen (keskustelu) 12. tammikuuta 2022 kello 12.58 (EET)

Jänisjärven lähialue ja muu mahdollinen oma tutkimus

Onko tällainen maantieteellinen rajaus oikeasti olemassa, vai onko se omaa tutkimustasi? Myös monissa artikkeleissasi näyttää olevan tietoja, jotka olet päätellyt esimerkiksi jostain satelliittikuvasta. Wikipedia ei saa julkaista uutta tietoa, joten pyytäisin hieman varovaisuutta näissä asioissa. Visuaalista lukutaitoa ei ole kielletty Wikipediassa, mutta jos lähteen tulkitseminen vaatii runsaasti taustatietoja, se tuskin käy lähteeksi. Wikipedistin työnkuvaan ei esimerkiksi kuulu ilmakuvan tulkinta, jossa mietitään, kasvavatko järven rannat ruokoa, saraa vai rahkasammalta. Lisäksi voisit miettiä, mitä yksityiskohtia artikkeleihin kannattaa kirjoittaa. Älä referoi koko karttaa, ja jätä monitulkintaiset asiat pois artikkelista. On parempi kirjoittaa liian vähän kuin liikaa. Tämän listan ykkösenä sinulla on suuri vaikutus Wikipediaan, joten kannattaa pitää erityistä huolta käytäntöjen noudattamisesta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. tammikuuta 2022 kello 20.54 (EET)

Kommentoin sivusta, kun hyllyssäni sattui olemaan lähde (Olin 1936). Tuon tapaisia alueennimiä on kyllä Suomen nykyisessä vesistöaluejaoossa (ks. esim. Järviwiki, SYKE:n palvelu), mutta sieltä löytyy vain tuon yläluokka Luokka:Jänisjoen alue (Venäjän puolella 01.011R). Tuossa on siis saatettu muodostaa luokka ja nimi samalla periaatteella kuin Suomen vesistöaluejaossa muodostettaisiin, jos vesistö olisi kokonaan Suomen puolella. Kuitenkin hyllyssäni on vuoden 1936 vesistöaluejako (Olin 1936) karttoineen, ja sieltä löytyy tuollainen rajaus, mutta julkaisussa ei suoraan ole tainnut nimetä alueita. Eli on siis Jänisjärven ylä- ja alapuolisen jokiosuuden väliin jäävä alue, josta kuitenkin on vielä erotettu pois Jänisjärveen laskevan Sarajoen valuma-alue. Tämä lähteistäisi ainakin aluejaon. Nimen muodostamistapakaan ei tuossa ole itse keksitty, vaan noudattaa nimien muodostamistapaa vesistöjen Suomeen kuuluvilla osilla. @J Hokkanen: pahoitteluni, etten ole ehtinyt skannata lähdettä.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2022 kello 21.22 (EET)

"Oman tutkimuksen" suitsiminen on hyvä asia. Vaikka en keskustele asiasta käyttäjien kanssa, poistelen niitä lauseita lähteettömyyteen nojaten. Ihmisillä on tapana lähteistää laiskasti ja piilottaa omia ajatuksia lähteistetyn materiaalin joukkoon. Et varmaan tarkoittanut sitä. Myönnän, että katselen karttoja ja satelliittivalokuvia tiedon etsinnässä. On asioita, joita voi todeta oikein tuoreista kuvista. Kartasta voi mitata pituuksia, jotka esitetään sopivalla tarkkuudella. Se on hyväksyttyä. Kartasta voi laskea saarten lukumäärän, mitata esimerkiksi saaren halkaisijan, tulkita syvyystietoja, jne. Graafinen kuva voi joskus olla monipuolisempi tietolähde kuin kirjoitettu teksti. Mutta liikaa on tietenkin liikaa. Satelliittikuvista voi kutenkin huomata, että järvellä ei ole ENÄÄ asutusta, sen ympäristö on metsäinen tai soinen (karttaan tukeutuen), viereinen kylä on kadonnut (Venäjä), jne. Nämä ovat yksiselitteisiä asioita! Järven tapaus on vesialue (in situ), rannat, lähiympäristö ja ihmisten suhde järveen. En todellakaan luettele kasvilajeja ilmavalokuvista, kuten väitit. No, tulen kirjoittamaan jatkossa lyhyemmin, vaikka en allekirjoita kaikkia väitteitäsi. Esimerkiksi ensimmäisen rivin väitteesi, että artikkeleiden luokittelu on omaa tutkimusta, on oma agendasi. Täällä fiwikissä on luokittelu onnistunut hyvin. Järvien ja vesistöjen osalta on rinnakkain käytetty vesistöviranomaisten luokittelua hallinnollisten alueiden ja muiden aihepiirien luokittelun rinnalla. Venäjältä ei ole vesistöviranomaisten laatimaa viitekehystä. Mutta aihepiirin hahmottamisen kannalta olisi kuitenkin hyvä luokitella artikkelit luonnollisiin aihekokonaisuuksiinsa, niin kuin on tehty. Tässä voisi tulkita tilanne positiivisesti kotiin päin, että vesistöviranomaisten luokittelu puuttuu, ja se on korvattu rinnakkaisella luokittelulla. Jänisjärven lähialue sisältää kyseisen järven viereisiä ja siihen laskevia järviä. Pitkien jokien varsilla sijaitsevat järvet luokitellaan niiden luonnollisten valuma-alueiden luokkiin. Tämä on mielestäni johdonmukainen lähestymistapa.--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 10.56 (EET)

Ja tosiaan tuolla 1936 valuma-aluejaolla tämä on jopa perusteltavissa. Suomen puolellahan alueet ja niiden nimet ovat suoraan nykyisistä lähteistä ja 1936 aluejako muodostaa lähteen silloin Suomeen kuuluneella alueella. --Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 15.21 (EET)

Hei, @Urjanhai: Raja-alueen valuma-alueita tutkiessani taisin löytää artikkelissa Korpijärvi virheen. Sinne on kirjoitettu, että Kanavajoki laskisi Korpijärveen, mutta venäläinen ruwiki väittää, että ru-Kanavajoki laskee siitä pois. Karjalaisissa kartoissakin on virtausnuoli poispäin Korpijärvestä. Silloin Kanavajoki kuuluisi Juvanjoen valuma-alueeseen.(olen lukennut edellä olevat viestit!, OK)--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 19.49 (EET)

Tuossa artikkelissa taitaa olla sama aloittaja kuin artikkelissa Miinalanjoki (Salmi), jossa huomasin vastaavankaltaisen epätarkkuuden joen kulun kuvauksessa (so. Miinalanjoen alkuna ei ollut Kanabrojärvi, vaan Kanabrojärvestä saa alkunsa Miinalanjoen sivuhaara Kanabro-oja ja itse Miinalanjoki saa alkunsaLangijäörvestä). Ilmeisesti artikkeleita aloitettaessa on käytetty joitain liian pienimittakaavaisia ja yleispiirteisiä karttalähteitä, ja tämän seurauksena on saattanut tulla epätarkkuuksia. Arrtikkelit on kai aloitettu, ennen kuin Karjalan kartat -palvelu julkistettiin. Alkuunhan karttoja piti ostaa cd-levyinä. Korpijärveä en ole tutkinut lainkaan, mutta Miinalanjoen osalta tutkin topografikarttoja 1:20 0000 MML:n Karjalan kartat palvelussa tarkoin ja vielä yhtä venäläistä ja yhtä suomalaista yleiskarttaa, ja huomasin että joen kulku poikkesi siitä, mitä artikkelissa alkujaan oli kirjoitettu ja korjasin. Kannattaa siis tutkia ja muokata rohkeasti.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 20.49 (EET)

Tuo voi olla totta, onhan artikkeleilla ikää. Ilman MML:n Karjalan karttoja olisin hukassa. Internetin Karttapalvelusivustot ovat suurpiirteisiä eikä niissä grafiikka ole oikein. Ne on kaiketi tarkoitettu ulkomaalaisten hämäämiseksi (kuten oli kultaisessa nuoruudessa tapana tehdä Neuvostoliitossa, heh heh). Odottelen Botti-lupaa, jotta voisin luoda Kymijoen vesistöön järviä. Kun lupa joskus tulee (tuleeko?), voisi saattaa Jänisjoen valuma-alueen kuntoon yhdellä kertaa.--J Hokkanen (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 20.59 (EET)

Virhelähteitä on paljon. Joskus 2000-luvulla oli Suomessa tehty jokin karttakirja luovutetusta karjalasta, ja kirjassa esiintyi mm. väärä translitteraatio Enäjoki kun piti olla Änäjoki eli Miinalanjoki. Hyvin suuri osa lähteistä siis on vähän likimain. Vielä 2000-luvulla kuulin että suomalaiset arkeologit maastotöissä alueella käyttivät edelleen noita topografikarttooja 1:20 000 paikannukseen. Ja niillähän tosiaan saa KKJ-koordinaatit suoraan.--Urjanhai (keskustelu) 24. tammikuuta 2022 kello 21.51 (EET)

Karttojen puute hieman harmittaa, eteenkin rajan tuntumassa olisi kinnostavia asioita.--J Hokkanen (keskustelu) 25. tammikuuta 2022 kello 21.39 (EET)

Ennen seuraavaa bottiajoa

Tiedoksi että bottisi sai vahingossa väärät oikeudet, niin odota mielellään asian korjaamista ennen kuin ajat bottia. Linkki: Keskustelu käyttäjästä:Tbone#Teit virheen käyttöoikeusmuutoksessa Stryn (keskustelu) 31. tammikuuta 2022 kello 19.40 (EET)

Ehdin äsken ihmetellä, edellisellä kerralla kun en ollut byrokraatti! En tee vielä pariin päivään mitään.--J Hokkanen (keskustelu) 31. tammikuuta 2022 kello 19.41 (EET)

Populaarit momentit

Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)#Momentit - kannanottoja? --Aulis Eskola (keskustelu) 1. helmikuuta 2022 kello 15.14 (EET)

Bottioikeudet

Nyt bottioikeudet pitäisi olla oikein. Pahoitteluni vielä virheestäni. --TBone (keskustelu) 4. helmikuuta 2022 kello 08.26 (EET)

Ei se mitään. --J Hokkanen (keskustelu) 4. helmikuuta 2022 kello 09.07 (EET)

Pihtutaan järvet

Moi, bottisi lisäsi 120 artikkelia luokkaan ”Pihtutaan järvet”. Piti varmaankin olla Luokka:Pihtiputaan järvet? --Silvonen (keskustelu) 23. helmikuuta 2022 kello 08.30 (EET)

Korjaan nämä botilla. --Silvonen (keskustelu) 23. helmikuuta 2022 kello 08.50 (EET)

@Silvonen no voi .... että. Mutta kiitos avusta! J Hokkanen (keskustelu) 23. helmikuuta 2022 kello 19.48 (EET)

Lämpötila

Hei. Artikkelin lämpötila historian mukaan olet lisännyt lähteistetyn tiedon:

"Absoluuttinen lämpötila T on suoraan verrannollinen atomijoukon liike-energian odotusarvoon $\langle E_{k}\rangle$ nähden

$\langle E_{k}\rangle ={\frac {2}{3}}kT,$

missä $k$ on Bolzmannin vakio."

Minusta tuo näyttää kummalliselta. Olisin kertoimen 2/3 sijaan odottanut kerrointa 3/2 yksiatomisen ideaalikaasun yhden partikkelin liike-energialle. Minulla ei kuitenkaan ole käyttämääsi lähdettä, joten en voi tarkistaa miten asia on siellä esitetty. Voisitko ystävällisesti tarkistaa asian lähteestä, jos se on vielä käytettävissäsi. Laitoin tämän nyt omalle sivullesi. Jos kyse ei ole kirjoitusvirheestä niin sitten oikea paikka jatkokeskustelulle on artikkelin keskustelusivu. Yst. Terv. --Jawacz (keskustelu) 27. helmikuuta 2022 kello 11.57 (EET)

Havaitsemasi virhe oli tosiaan omaa käsialaani. Korjasin sen ja varmistin tiedon korkeakoulujen oppikirjasta. Kiitos huomautuksesta.--J Hokkanen (keskustelu) 27. helmikuuta 2022 kello 14.11 (EET)