Keskustelu Wikipediasta:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja

Julkisuuden henkilöt

Julkisuuden henkilöt ovat merkittäviä? Joku seiskan pilipaliördääjä ei TODELLAKAAN ole merkittävä. Siis ei TODELLAKAAN. --Neofelis Nebulosa 8. elokuuta 2005 kello 08:42:13 (UTC)

Joo, tuo kannattaisi fundeerata uudestaan. Muuten tämä on hyvä sivu ja ajatus, mutta perusongelmana on ja pysyy, että vain äänet ratkaisevat poistot eikä mitään suuntaviivoja tarvitse poistoäänestyksissä noudattaa. On ainakin yksi käyttäjä, jolla on oma käsityksensä wikipedian ideasta (=kaiken mahdollisen tiedon kollektiivi) ja joka äänestää kaikkiin äänestyksiin puolesta piittaamatta käytännöistä mitään. --ML 8. elokuuta 2005 kello 09:10:49 (UTC)

Julkisuuden henkilö tarkoittaa tässä henkilöä, joka on ollut julkisuudessa ja on sitä kautta muodostunut yleisesti tunnetuksi henkilöksi. Oletteko nyt aivan varmoja, ettette yritä arvottaa julkisuutta "ansaituksi" julkisuudeksi ja "ansaitsemattomaksi" julkisuudeksi? Sellainen jako olisi neutraalin näkökannan vastainen.

En tietenkään väitä, että jokainen Seiskassa mainittu henkilö on merkittävä. Väitän vain, että kun henkilö saavuttaa tietyn kuuluisuusarvon, ei ole oleellista, onko kuuluisuus saavutettu tekemällä mullistava uusi keksintö vai vetämällä kokaiinia yökerhossa. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 14:08:36 (UTC)

Olen kyllä sitä mieltä, että ihmisen tulee tehdä jotain merkittävää, jotta hänestä kannattaa tehdä tietosanakirja-artikkeli. Se, että esiintyy säännöllisesti iltapäivälehtien palstoilla, ei automaattisesti tarkoita sitä, että merkittävyyskynnys ylittyy. On olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät juurikaan ole julkisuudessa, mutta jotka siitä huolimatta ovat hyvinkin merkittäviä. --Cuprum 8. elokuuta 2005 kello 17:42:57 (UTC)

Mitä merkittävää Mervi Tapola on tehnyt? Entä Susanna Penttilä? Nancy Spungenkaan ei tainnut tehdä muuta kuin vetää huumeita. Minusta näistä kaikista tulisi olla artikkelit, koska kuuluisuus on yksi tapa saavuttaa merkittävyys, ei tietenkään ainoa. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 17:51:29 (UTC)

Toisaalta Anna Halonen ei ole kuuluisa muuten kuin siksi, että on Tarja Halosen tytär. Ehdottaisin siirrettäväksi Halonen-artikkeliin. Kahkonen 8. elokuuta 2005 kello 17:59:23 (UTC)

Aivan samaa mieltä. Eiköhän Mervikin mahtuisi Nykäsen sivulle? Nykyisin julkisuudessa oloa palvotaan suorastaan sairaalloisella tavalla, eikä Wikipedian tarvitsisi lähteä siihen leikkiin mukaan. Se palvelee vain joidenkin lehtitalojen talaoudellista etua. --Cuprum 8. elokuuta 2005 kello 18:14:24 (UTC)

Näytät ärsyyntyneen siitä, että nykyään kuuluisuuden voi saavuttaa myös epäperinteisellä tavalla. Kysymys ei suinkaan ole leikistä, eikä lehtitalojen auttamisesta, vaan paljon tärkeämmästä kysymyksestä: tulisiko Wikipedian tarjota tietoa julkisuuden henkilöistä, joista vieläpä erityisen todennäköisesti haetaan tietoa ? Seiska-lehdestähän löytää paskaa aiheesta, mutta mistäpä löytäisi tietoa? —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 18:19:09 (UTC)

Eivät julkkikset minua niin hirveästi ärsytä, ehkä enemmänkin tuo määritelmä "julkisuuden henkilöt ovat merkittäviä, mikäli julkisuus on ollut laajaa", joka on mielestäni vähän löperö. Olen edelleenkin sitä mieltä, että hetkellinen laaja julkisuus ei ainakaan automaattisesti tee henkilöstä oman tietosanakirja-artikkelin arvoista. Sen myönnän, että usein on hieman hankalaa määritellä, kuka on tehnyt jotain merkittävää ja kuka ei. Kuitenkin jos katsoo vaikkapa tuota Mervi Tapolasta kertovaa artikkelia, niin emmehän me hänestä oikein kovin kummoista tietoa pysty kertomaan. Mutta eipä tästä tämän enempää kannata jankata. Useimmat täällä wikipediassa ovat asiasta toista mieltä kuin minä, joten tyytynen siihen linjaan mikä nyt vallitsee. --Cuprum 9. elokuuta 2005 kello 16:40:05 (UTC)

"Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta." Jos vaikkapa mietitään keltaisen lehdistön lemmikkejä, monet tietoisesti ottavat sen linjan, että hakeutuvat ns. kansan huulille juuri sitä kautta. Julkisuus, olkoonpa se minkälaista tahansa, on väline jonka kautta haetaan mahdollisuuksia kehittää omaa uraansa, ehkäpä jopa tehdä jotain "merkittävämpää". Tosin aihe sinänsä on, onko tämänlinjan valinneilla henkilöillä yleensäkään edellytyksiä muuhun kuin lööppijulkisuuteen. Eli pointtinani on se, että kuten MikkoM sanoi, julkisuutta on todella vaikea jakaa aisaittuun ja ansaitsemattomaan, koska kaikenlaista julkisuutta käytetään tietoisesti välineenä tuoda itseään esille. --Rdnk 10. elokuuta 2005 kello 00:14:17 (UTC)

Uudet ehdotukset

Miten uusia ehdotuksia otetaan vastaan? Kahkonen 8. elokuuta 2005 kello 14:19:20 (UTC)

Kai ne voi lisätä suoraan sinne sivulle. Tämähän ei ole sitova lista, vaan enemmänkin ohje niille, joilla ei ole mitään hajua millaisia artikkeleita Wikipediaan otetaan. Tämän listan pitäisi myös suhteellisen luotettavasti ennustaa, miten mahdollinen poistoehdotus aiheelle päättyy. Mutta sitova luettelo ei ole. —MikkoM (♫) 8. elokuuta 2005 kello 14:27:45 (UTC)

Mikä tämä on: "Yhtyeiden jäsenet luetellaan ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa, ellei jäsen itsenäisesti ylitä merkittävyyskynnystä." Eikö merkittävyyskynnykstä jo ylitä, kun soittaa merkittävässä yhtyeessä? "Yksittäiset kappaleet eivät yleensä ole merkittäviä." Tästä on erimielisyyttä, joten tämä pitää ottaa sivulta pois. Asiasta on keskustelua sivulla Wikipedia:Poistettavat sivut/Running Free. Yksipuoliset kannanotot eivät ole tervetulleita tälle sivulle. En vastaavasti hyväksy tätä kannanottoa: "Kuuluisat kirjat ovat merkittäviä, muut kirjat luetellaan kirjailijan artikkelissa." Pidän lähtökohtana, että kaikkien kuuluisien kirjailijoiden jokaikisestä kirjasta saa kirjoittaa sivun. Jo se kielletään, yhtä hyvin voisi sallia kirjoittamisen vain tunnetuimmista lääkkeistä tai tunnetuimmista kasvilajeista. -Hapsiainen

Yhtyeiden kiertueet

"Yhtyeiden kiertueet ja esitykset tulee luetella ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa." - hm, tässä kohdassa ei ole isommanpuoleisten bändien kohdalla järkeä. Joten voisiko tuon poistaa ehdottomana, öh, suosituksena....--Neofelis Nebulosa 19. lokakuuta 2005 kello 08:20:18 (UTC)

Kappaleista

Ehdotan kohdan muotoilemista uudelleen, koska se on kovin ehdoton nykyään. Ehdotus: "Merkittävien yhtyeiden singleinä julkaistut kappaleet ovat yleensä merkittäviä, vähemmän tunnettujen yhtyeiden kohdalla yksittäiset kappaleet ja singlet eivät yleensä ylitä merkittävyyskynnystä. Lisäksi yksittäiset tunnetut kappaleet ovat merkittäviä." Eli esimerkiksi Queenin Killer Queen kyllä, mutta Fragile Hollowin Instant Pleasure ei ja taasen Katupoikien laulu kyllä. --TBone 23. joulukuuta 2005 kello 05:40:03 (UTC)

Mielestäni olisi hyvä tuoda esille, että yleensä kappaleen todellinen merkittävyys voidaan arvioida vasta aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua julkaisemisesta. Täten olisi syytä odottaa esimerkiksi viisi vuotta (tai pitempään) kappaleen julkaisemisesta, ennen kuin sen merkittävyyttä ryhdytään arvioimaan. Tästä säännöstä voitaisiin poiketa esim listaykkösten suhteen.--Teveten 23. joulukuuta 2005 kello 07:31:41 (UTC)

Kappaleen merkittävyys arvioidaan Wikipediassa sillä sekunnilla kun siitä tehdään poistoäänestys. Tämän sivun sisältö riippuu aivan siitä, miten äänestykset päättyvät. Jos ne kappaleet säilytetään, niin sitten ne ovat merkittäviä. Jos ne poistetaan, sitten ne ei olleet tarpeeksi merkittäviä. —MikkoM (♫) 23. joulukuuta 2005 kello 12:34:00 (UTC)

Tarkoitin, että oletusarvoisesti ei pitäisi hyväksyä artikkeleita kovin tuoreista kappaleista. En tarkoittanut, että tämän vuoden kappale pitäisi säilyttää, koska sen merkittävyyttä ei pystytä arvioimaan, vaan että se tulisi poistaa, koska sen merkittävyyttä ei pystytä arvioimaan. --Teveten 23. joulukuuta 2005 kello 12:45:59 (UTC)

Tämä on ihan hyvä pointti, jonka voi esittää äänensä yhteydessä poistoäänestyksessä, mutta enpä tiedä, kuunteleeko kukaan. —MikkoM (♫) 23. joulukuuta 2005 kello 12:48:32 (UTC)

Nettisivustoista

Nykyinen sääntö: "Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä." on poistettavat-äänestyksien perusteella osoittautunut liian ylimalkaiseksi. Lisäksi se ei ota kantaa yksittäisiin muihin www-sivuihin, jotka usein ovat em. vieläkin vähemmän merkittäviä. Hahmottelin mielessäni seuraavaa ehdotusta (kursiivilla) perustuen osaltaan käytännössä saavutettuihin äänestystuloksiin:

Internet-keskustelualueet ja -yhteisöt ovat merkittäviä, jos niillä on laaja käyttäjäkunta, yhteisöllisyyttä ja merkittävä määrä muutakin sisältöä kuin pelkästään keskustelufoorumi. Verkkoyhteisö saattaa ylittää merkittävyyskynnyksen muutenkin, jos sillä on merkittävää historiaa ja/tai se on noteerattu muissa medioissa useasti.

Kommentti: "laaja", "merkittävä", "useasti" ovat toki epämääräisiä, mutta lienee mahdoton määritellä täsmällisiä lukuja. "Laaja käyttäjäkunta" merkinnee kuitenkin ainakin tuhansia käyttäjiä. "Merkittävää historiaa" viittaa aulabaari.netin kaltaisiin yhteisöihin, jotka sinänsä eivät ylitä kynnystä ensimmäisen lauseen perusteella, mutta ovat historiansa ansiosta sinänsä merkittäviä. Tällä voidaan verkkoyhteisöt rinnastaa aatteellisiin yhdistyksiin, joista niistäkin osa on Wikipediassa merkittäviä.

Yksittäisten henkilöiden blogit ja kotisivut eivät yleensä ole merkittäviä elleivät ole saavuttaneet huomattavaa tunnettavuutta

Kommentti: tällä hetkellä ei tule yhtään suomalaista blogia mieleen, joka olisi merkittävä. (Itse en pidä Lehti (blogi)a varsinaisena tämän säännön mukaisena blogina vaan yksittäisenä verkkosivustona.) Blogin tai verkkosivuston ylläpitäjä sen sijaan saattaa olla merkittävä internet-ilmiönä, tällöin artikkelin aihe on henkilö, ei sivusto.

Yksittäiset www-sivustot ovat merkittäviä, jos niillä on vakiintunut laaja käyttäjäkunta, kirjattua historiaa ja tunnettuvuutta.

Kommentti: tällä tarkoitetaan erilaisia tavallisesti yritysvetoisia "yhden vitsin sivustoja" (ampparit.com etc.). "Laaja" ja "tunnettuvuus" ovat jälleen epämääräisiä, mutta mitään tarkkoja lukuja ei voine luoda. "Kirjattu historia" tarkoittaa sitä, että jos sivustosta ei ole kirjoitettavaa paria lausetta enempää, se tuskin on riittävän merkittävä.

Termi "merkittävä" Wikipediassahan ei merkitse välttämättä yhteiskunnallista merkittävyyttä vaan ennemminkin "riittävästi huomiota tai yleistä mielenkiintoa herättävä" (en osaa sitä nyt tähän hätään paremmin muotoilla. --TBone 27. joulukuuta 2005 kello 06:59:23 (UTC)

Vaatii vielä paljon hiomista yllä esitetty suuntaviiva. Melko lailla samaan tapaan olen tähänkin mennessä luokitellut juuei-ääniäni ja nyt uudelleen arvioituna tämän "suuntaviivan" pohjalta, en olisi muuttanut antamiani ääniä yhdessäkään tapauksessa (eli ainakin sinun ja minun näkemykseni on yhä erilainen tämän pohjalta). Olenko sitten vastarannan kiiski vai nojaudunko liikaa omaan tietämättömyyteeni, tiedä häntä. Joitain absoluuttisia arvoja tarvittaisiin tyyliin "ollut olemassa yli vuoden JA omaa tuhansia käyttäjiä TAI ollut näkyvillä useammassa kuin yhdessä mediassa". --Agony 27. joulukuuta 2005 kello 07:17:28 (UTC)

Tarkoittaako "ja nyt uudelleen arvioituna tämän "suuntaviivan" pohjalta, en olisi muuttanut antamiani ääniä yhdessäkään tapauksessa", että itseasiassa nämä suuntaviivat olisivat siis toimineet sinun tapauksessasi, jos ei niin millaisessa tapauksessa olisit äänestänyt toisin? Korostan vielä, että tarkoituksena on laajentaa nykyistä selkeästi äänestyksissä käytännössä epätarkaksi muodostunutta: "Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä." (joka sitä paitsi lienee yhden henkilön määrittelemä). --TBone 27. joulukuuta 2005 kello 07:33:07 (UTC)

Kyllä nämä toimivat, mutta nämä toimivat eri lailla er wikittelijöiden kohdalla. Kun laissa lukee "Punaisia päin käveleminen on rangaistavaa", kaikki tietää että siitä rangaistaan (jos jää kiinni ja jos poliiseja nappaa, mutta ne ovat sivuseikkoja). Täällä taas ilman raakoja lukuja joku saattaa tulkita että tänne ei ole mitään asiaa alle 10 000 käyttäjällä, toinen taas arvioi 30 käyttäjän ja kuukauden olemassaolon riittävän koska tiltin peliohjelmassa kerrottiin että myös kyseiseltä sivustolta saa päivityspaketin peliin x. --Agony 27. joulukuuta 2005 kello 07:40:04 (UTC)

Kaipaisin selkeämpiä sääntöjä. Esimerkiksi: laajaksi käyttäjäkunnaksi katsotaan yli 10 000 käyttäjää ja verkkosivuston on täytynyt olla toiminnassa vähintään viisi vuotta.--Teveten 27. joulukuuta 2005 kello 09:19:32 (UTC)

Noin selkeät säännöt johtavat siihen, ettei poistoäänestyksiä tarvitse aiheesta edes järjestää. Sivulla lukee Internet-keskustelualueet, yhteisöt ja blogit eivät yleensä ole merkittäviä ihan vaan siitä syystä, että yleensä ne poistetaan poistoäänestyksissä, ilmeisesti merkittävyyden puuttumisen vuoksi. Kaikkien lisättävien sääntöjen kannattaa perustua siihen, millä perusteella ihmiset ovat äänestäneet, koska tämä on todellakin äänestyshistorian dokumentointia, ei mitään merkittävyyslaskukaavojen kirjoitusta tulevaisuutta varten. —MikkoM (♫) 27. joulukuuta 2005 kello 10:41:33 (UTC)

Shareware pelit ja hyötyohjelmat

Ehdotan suuntaviivoihin:

• Shareware pelit ja hyötyohjelmat eivät yleensä ole merkittäviä.--Teveten 28. joulukuuta 2005 kello 10:22:03 (UTC)
  • Vastustan ehdotusta. Shareware tarkoittaa vain ohjelmiston levitystapaa, eikä se tee ohjelmistosta sen epämerkittävämpää kuin vastaava kaupallinen, freeware- tai open source -ohjelmisto. --Jannex 28. joulukuuta 2005 kello 10:30:38 (UTC)

shareware ja freeware pelejä ja ohjelmia on lähes ylinumeroituva määrä. Tottakai mukana on myös merkittäviä pelejä ja hyötyohjelmia, pääsääntöisesti kuitenkin eivät ole merkittäviä. Tarkennan ehdotuksen koskevan myös freeware ohjelmia. Tottai mukana on hyvinkin merkittäviä ohjelmia (esim Linux ja wiki-ohjelmisto, apache ja mitä kaikkea niitä on, mutta pääsääntöisesti muutaman propellipään tekemät ohjelmat eivät ole merkittäviä.)--Teveten 28. joulukuuta 2005 kello 10:35:50 (UTC)

Vuoden X kirjat

Ovatko nämä päätetty poistaa?--Akke 30. toukokuuta 2006 kello 17.56 (UTC)

Ei kai vielä, mutta eiköhän joku jossain vaiheessa ehdota. Itse olen hieman muuttanut mielipidettäni näistä - hyvin tehty luettelo tai artikkeli lienee parempi tapa esittää tällainen asia. Esim. Kirjallisuus vuonna 1955 tms. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 8. kesäkuuta 2006 kello 00.58 (UTC)

Walt Disneyn sivuhenkilöt

Mielestäni tämä poistettu muokkaus kuvasi vallitsevaa tilannetta.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 10.17 (UTC)

Aivan. Palautin tuon näkyville parin esimerkkilinkin kanssa. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 10.29 (UTC)

Mielestäni yksittäisiä äänestystuloksia ei pidä kirjata käytäntöön. Vaikka joku mahakas nyt säästettiin, sivuhenkilöistä ei yleensä artikkelia tarvitse tehdä. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 10.30 (UTC)

Täsmennän, ei pidä kirjata suuntaviivaan, eihän tuolla lue esimerkiksi "Yksittäiset tuotteet eivät yleensä ole merkittäviä, paitsi Nokian matkapuhelimet ja taskulaskimet". Esimerkkilinkit riittävät. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 10.33 (UTC)

Ankkojen kohdalla kyse ei ole yksittäisestä äänestystuloksesta vaan hyvin johdonmukaisesta pitkäaikaisesta trendistä. Kansa on puhunut. --Hasdrubal 31. lokakuuta 2006 kello 10.32 (UTC)

Poistokäytännön suuntaviivoja -sivun tarkoitus on ymmärtääkseni vain kuvata vallitsevaa tilannetta. Vallitseva tilanne on, että ainoatakaan Disneyn sivuhenkilöä ei tietääkseni ole poistettu, joten sen voi aivan hyvin dokumentoida turhien poistoäänestyksien välttämiseksi.--Teveten 31. lokakuuta 2006 kello 10.37 (UTC)

Minusta tuollainen erityismaininta vain kannustaa kirjoittamaan artikkeleita hahmoista jotka vilahtavat jossain ja sitten menevät äänestykseen. --Harriv 31. lokakuuta 2006 kello 11.13 (UTC)

Syntymät ja kuolemat

Näkyvät vuosiluvut olevan monen muunkielisen wikin luokituksia, mutta täällä baskijalkapalloilijat ajavat moisten edelle. Asiasta arvatenkin keskusteltu vuonna nolla-jotain? Crash 8. marraskuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

Urheiluseurat

Voisiko joku asiaa seurannut merkitä tänne mitä suuntaviivoja urheilun saralta on tehty, vai onko mitään? --Alphaios 17. marraskuuta 2006 kello 09.01 (UTC)

No niin, kävin kaikki urheiluaiheiset poistoäänestykset läpi ja lisäsin urheilulle oman otsikon. Repikää kappaleiksi, keksikää uusia suuntaviivoja, mutta perustelkaa paremmin kuin minä. --Jaakonam 27. marraskuuta 2006 kello 23.30 (UTC)

Oppilaitokset, niiden osat ja työntekijät

Ehdottaisin, että oppilaitosten osista ja työntekijöistä luotaisiin poistokäytännön suuntaviiva:

Julkisyhteisöjen ylläpitämät tai valtionapua nauttivat suomalaiset oppilaitokset ovat merkittäviä. Oppilaitosten osat ovat merkittäviä, mikäli

1. ne ovat eri paikkakunnalla kuin oppilaitoksen pääosa
2. ne myöntävät tutkintoja (esim. tiedekunnat, osastot) tai
3. niillä on yli 50 päätoimista työntekijää (esim. suuret yliopistojen laitokset).

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkijat ja opettajat ovat merkittäviä, mikäli he

1. ovat professoreita tai yliopettajia tai
2. heillä on yli kymmenen vertaisarvioidussa kansainvälisessä julkaisussa julkaistua artikkelia tai dosentin pätevyys.

Asia ei ole vielä ongelma, mutta nähdäkseni asiasta on parempi keskustella kuin luoda linjaa paljolti sattumanvaraisissa poistoäänestyksissä. Suuntaviiva sallisi organisaatioista kirjoitettavat artikkelit melko laajasti, mutta rajaisi henkilöartikkelit tutkijoihin, joilla on jo asema alallaan. Kymmenen artikkelia kirjoittanut tutkija on lähes pätevöitynyt dosentiksi, mutta joillain aloilla artikkeleja ei ole tapana kirjoittaa. Tämän vuoksi on hyvä määritellä myös kaikki dosentit merkittäviksi artikkelimäärästä riippumatta. (Käytännössä 10 artikkelia vaatii vuosien työuran tutkijana, joten kriteeri ei ole triviaali.) Professorit ovat omien tutkimusryhmiensä vetäjiä, minkä vuoksi he ovat nähdäkseni aina merkittäviä. Yliopettajat ovat merkittäviä, koska he johtavat yleensä AMK:n koulutusyksikköä, joka on merkittävä oppilaitoksen osana. Jos tätä verrataan urheiluseurojen, urheilijoiden ja valmentajien merkitsevyyskynnykseen, ei määritelmä ole ainakaan helpompi. --M. Porcius Cato 27. marraskuuta 2006 kello 12.35 (UTC)

Keskustelu ehdotuksesta

Suomessa on 4838 Suomen koululaitokseen kuuluvaa oppilaitosta, joista 31 on ammattikorkeakouluja (ml. Ahvenanmaan AMK ja Poliisiammattikorkeakoulu) ja 21 yliopistoja. AMK-opettajia on yli 6000 ja yliopisto-opettajia (proffat, lehtorit, yliassarit, assarit ja tuntiopettajat) yli 7700, joista satunnainen määrä on tai ei ole osa- tai kokopäiväisiä tutkijoita. Tilastokeskus ei tee eroa AMK-opettajan tai AMK-yliopettajan välillä. [1] Mielestäni opettajien ja tutkijoiden kohdalla vähintään molemmat kriteerit 1 ja 2 pitäisi täyttyä (siis "ja", ei "tai"), jotta merkittävyyskynnys ei painu liian alas. Muuten lapset alkavat tehtailla välitunneilla peruskoulunsa opettajista artikkeleita. (lasten yritteliäisyydessä ei todellakaan ole mitään pahaa, mutta he voisivat ilomielin tehtailla mieluummin jopa minitynkiä jostain merkittävämmästä aiheesta) --Jaakonam 28. marraskuuta 2006 kello 23.28 (UTC)

Vaatimus siitä, että sekä 1 että 2 täyttyisivät rajaisi käytännössä vain professorit merkittäviksi. Mielestäni osa yliopistojen lehtoreista ja tutkijoista voi silti olla merkittäviä. Dosentin pätevyys on mielestäni tässä järkevämpi raja kuin professuuri. AMK:iden yliopettajat otin mukaan määritelmään lähinnä siksi, että AMK-väki ei valittaisi heitä syrjittävän. Toisaalta AMK-laitoksessakin on tutkijoita, jotka ovat varmasti merkittäviä. Vaikkapa lehtori, dosentti Liisa Pirjola ansaitsisi oman artikkelin. Peruskoulujen ja lukioiden opettajilla ei puolestaan ole juuri koskaan dosentin pätevyyttä, joten ongelmaa heistä kertovista tyngistä ei tule. --M. Porcius Cato 29. marraskuuta 2006 kello 08.31 (UTC)

Vastasit siis omaan kysymykseesi. '<:-) Toisella iteraatiokierroksella tekemäsi perusteltu jako kuulostaa minustakin ihan järkevältä. Jos tähän ei piakkoin tule lisäkommentteja, niin eikun päivittämään suuntaviivoja. Niitähän voi ja pitääkin sitten myöhemmin tarkistaa, jos aihetta on. --Jaakonam 29. marraskuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Kannatan jonkinlaisten suuntaviivojen luomista, mutta suhtaudun varauksella noin tarkkaan määriteltyihin artikkelien ja työntekijöiden lukumääriin. Se tekee merkittävyyden arvioinnista liian mekaanista. Kuten yllä on jo todettu, eri tieteenalojen välillä on eroja siinä, kuinka paljon ja kuinka pitkiä artikkeleita kirjoitetaan, joten vähintään 10 artikkelin vaatiminen asettaa eri alojen tutkijat eriarvoiseen asemaan. Kannattaisin ennemmin jotain sentapaista muotoilua kuin ”muut tutkijat kuin professorit tai dosentit ovat merkittäviä vain poikkeustapauksissa”, vaikka se hieman epämääräisempi onkin. En muuten tiedä, kannattaako määritellä edes kaikki dosentit automaattisesti merkittäviksi - sen verran paljon heitä kuitenkin on.

Myös esimerkiksi yliopistojen laitosten päätoimisten työntekijöiden laskeminen on ongelmallista. Lasketaanko vain vakituiset vai myös määräaikaiset? Lasketaanko vain laitoksen omalla rahalla palkatut vai myös ulkoisella rahoituksella laitoksella työskentelevät? Menee liian monimutkaiseksi, ja vie huomion pois olennaisemmista kysymyksistä. Pienikin laitos voi olla alansa kansainvälistä huippua ja siten ehkä artikkelin arvoinen, kun taas suurikaan koko ei vielä takaa sitä, että laitoksella olisi mainittavia tieteellisiä ansioita. Kannattaisin ennemmin periaatepäätöstä siitä, halutaanko tänne ylipäänsä artikkeleita laitoksista vai ei; työntekijöiden määrä ei ole minusta hyvä kriteeri. --Mb 29. marraskuuta 2006 kello 10.10 (UTC)

Laitokset ovat rajatapaus. Periaatteessa ne ovat yliopistonsa osia, mutta toisaalta ne voivat olla erittäin merkittäviä tutkimusyksiköitä. Tämän asian esittäminen ei ole järkevää pelkästään professorien henkilöartikkeleissa.

Ehdottaisin uutta muotoilua. Yksittäisistä yksiköistä suuntaviiva kuten aiemminkin, mutta kohdaksi kolme:

3. Yksittäisten laitosten merkittävyys arvioidaan koon ja tieteellisen tuotannon laajuuden perusteella.

Henkilöistä toteaisin kuten Mb:

Professorit, yliopettajat ja dosentit ovat aina merkittäviä.

Tämä on raju veto, mutta mielestäni yksittäinen dosentti on aina merkittävä, jos jokainen maajoukkuejalkapalloilija ja -jääkiekkoilija kautta aikojen katsotaan merkittäväksi. Muista tutkijoista varmaan syntyy aikanaan linja äänestyksillä. --M. Porcius Cato 5. joulukuuta 2006 kello 07.27 (UTC)

OK, nyt kuulostaa paremmalta. Onhan se totta, että jos täällä saa olla artikkelit kaiken maailman jääkiekkoilijoista ja Aku Ankan taskukirjoista, niin miksi ei dosenteista. Laitosten kohdalla saattaa kyllä vielä tulla erimielisyyksiä siitä, mihin kohtaan raja vedetään, joten oikeastaan pitäisin edelleen periaatepäätöksen tekemistä parempana. Mutta menköön näin, en halua kaataa ehdotusta tämän takia. Voihan niitä suuntaviivoja myöhemminkin muuttaa, jos tarvetta ilmenee. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 10.51 (UTC)

Vastustan aivan ehdottomasti, oikeastaan pidän esitystä muuten dellistin oloiselta käyttäjältä käsittämättömänä. Dosentti tai yliopettaja(!) ei sinänsä ole mitenkään merkittävä, ei edes professori. Mitä vertailuun tulee, niin Suomessa on yksin professoreita reippaasti enemmän (pari tuhatta) kuin jalkapalloilijoita tai jääkiekkoilijoita liigatasolla ja ykkösdivisioonatasolla yhteensä (pari sataa). Ja noita matalammilta tasoilta tänne ei moni ole pelaajia tuomassakaan, ykkösdivisioonakin taitaa onneksi olla poikkeustapaus. Ehdotus ei ole linjassa minkään muidenkaan henkilöiden hyväksymiskynnyksen kanssa. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Vastustan. Ja se yleinen kommetti: tehkää nyt edes dosentti-artikkelista kunnollinen (!!1). -tKahkonen 5. joulukuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

Tarkemmin asiaa pohdittuani muutan mieltäni dosenttien osalta. Heitä on Suomessa tällä hetkellä vajaat 10.000 [2], mikä on enemmän kuin ajattelinkaan, vaikka tiesin heitä olevan paljon. Sen sijaan professorit voisivat mielestäni kyllä olla merkittäviä. Pikaisen laskutoimituksen perusteella Luokka:Suomalaiset urheilijat sisältää jo nyt yli 1500 artikkelia (vaikka jätin pois Luokka:Suomalaiset olympiamitalistit välttääkseni artikkelien laskemisen kahteen kertaan). Vaikea uskoa, että professori-artikkeleita tulisi koskaan enemmän kuin urheilija-artikkeleita, jos näitä nyt verrataan. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Tuo 1500 sisältää menneetkin urheilijat, ja valtaosaa näistä yhdistää se, että he ovat ainakin jollain tavalla tunnettuja henkilöitä. Professoreista suurin osa on tunnettavuudessa käytännössä aivan tavallisia ihmisiä. Siihen, onko professorointi arvokkaampaa kuin urheileminen, Wikipedia taas ei voi ottaa kantaa. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 13.01 (UTC)

Enpä tiedä kaikkien noiden urheilijoidenkaan tunnettuudesta. Sitä paitsi, onko se, kuinka hyvin suuri yleisö tuntee jonkin aiheen, ainoa kriteeri? Onhan täällä vaikka kuinka paljon artikkeleita aiheista, joista moni ei ole koskaan kuullutkaan. Professorin arvo on korkein arvo, jonka akateemisessa maailmassa voi saavuttaa, ja se edellyttää huomattavia tieteellisiä ansioita. Minun silmissäni tämä riittää oikeuttamaan artikkelin, mutta jos asiasta ei vallitse konsensusta, niin unohdetaan se sitten. --Mb 5. joulukuuta 2006 kello 14.45 (UTC)

Sanoisin kyllä, että tuo tunnettuus on parempi kriteeri kuin aikaansaannokset. Voisihan väittää, että joku tavallinen, 20 vuotta hommia painanut duunari on saanut enemmän aikaan kuin esimekiksi joku Big Brother-kilpailija tai silikonimissi. Tosin itse kyllä mieluusti karsisin noita vähiten aikaansaaneitakin julkkiksia kovalla kädellä. --ML 5. joulukuuta 2006 kello 14.57 (UTC)

Poistokäytännössä määreenä on merkittävyys. Mielestäni henkilö, jolla on professorin pätevyys, on omalla alallaan erittäin merkittävä tutkija. Tämä edellyttää ns. kovissa luonnontieteissä ainakin pariakymmentä artikkelia kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa julkaisuissa. Minkään yksittäisen alan professoreita ei ole samanaikaisesti Suomessa kuin kymmenkunta. Se, että henkilö on alansa ulkopuolella tuntematon, on tietenkin täysin luonnollista. Toisaalta voisi sanoa, että myös urheilijat ovat oman lajinsa seuraajien piirin ulkopuolella tuntemattomia. Kirjailijoiden kohdalla on puolestaan pidetty kriteerinä pelkkää kirjailijuutta eli kahden kustannetun teoksen laatimista. --M. Porcius Cato 6. joulukuuta 2006 kello 22.48 (UTC)

Pidän kyllä professoreita riittävän merkittävinä henkilöinä Wikipediaan. Monet tekevät alallaan vuosikymmenien aikana perustavanlaatuista työä. Entä urheilija? Tänään voitto, huomenna tappio ja unohdus. Mitä jää? Artikkeli Wikipediaan. Ei. Jos urheilusivuja ahkerasti lukeva tunteekin kaikki potkupalloilijat, minä ja muu suuri yleisö emme. Professoriliiton jäsenmäärä on viime vuonna ollut 2219. Ei varmasti aiheuta ahtautta Wikipediassa, kun ei kaikista kuitenkaan koskaan tule artikkelia.--Ulrika 5. joulukuuta 2006 kello 15.03 (UTC)

Mielestäni yliopettajat (pätevyysvaatimus lisuri) eivät merkittävässä määrin johda koulutusyksiköitä. Meillä niitä johtavat koulutuspäälliköt ja olen siinä käsityksessä, että muuallakin on hyvin vastaavia käytäntöjä (myös esim. koulutusalajohtaja). Yliopettajat vetävät sen sijaan omia ainesuuntiaan yksiköiden sisällä ja ovat harvoin kovinkaan tunnettuja. --Ras 13. joulukuuta 2006 kello 15.40 (UTC)

Poliitikoista, taas

Miten on näitä kahta äänestystä tulkittava: Wikipedia:Poistettavat sivut/Kaija Kiessling, Wikipedia:Poistettavat sivut/Jaakko Jukkola. Molemmissa ehdolla oli pienpuolueen varapuheenjohtaja (jollaista taannoin ei haluttu palauttaa). Ilmeisesti kuitenkin ei-eduskuntapuolueiden varapj:n poistolinja pätee, mutta että pitkä (kuinka pitkä? - tässä > 10 v) valtuustoura riittää säilyttämiseen? -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 12.36 (UTC)

Muistaakseni Jukkolan artikkelissakin mainittiin pitkä valtuustoura. Enpä nyt enää saa tarkistettua, kun artikkeli on poistettu. Itsehän siis laitoin Kiesslingin poistoäänestykseen heti Jukkolan perään, koska halusin nähdä äänestääkö wiki-kansa tasapuolisesti. --Taulapaa 11. joulukuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Jukkola on ollut yli 20 vuotta valtuutettuna. Näköjään enemmän kuin Kiessling. [3]. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.37 (UTC)

Toinen äänestys päätyi poistoon, toinen äänestys suunnilleen tasapeliin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että aihe on edelleen auki. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Koska wikikansa äänesti kovin kummallisesti. Pitäisikö nyt järjestää palautusäänestys (jukkolasta) vai uusi poistoäänestys (kieslinkistä)? Vai kutsua keskusteluun lisää väkeä? -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.55 (UTC)

Pitäisi ehkä kysyä perusteluja ja ajatuksia niiltä, jotka Kiesslingin ja Jukkolan tapauksessa äänestivät epäloogisesti. --Taulapaa 11. joulukuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Siellä ei ole kuin pari kolme nimeä, joilla oli eri mielipiteet. Nimiä puuttuu Kieslingin äänestyksessä molemmista paljon, suurin piirtein 12 kannatuksesta ja 6 vastustuksesta. Heitin kysymyksen niille kolmelle, jotka äänestivät "nurinkurisesti". -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 19.58 (UTC)

Kahkonen kysyi miksi äänestin toisessa poistoa, toisessa säilytystä. Nyt en muista Jukkolan ansioita, mutta pelkkä valtuustoura ei minusta tee ihmistä niin merkittäväksi, että sen perusteella olisi aihetta Wikipedia-artikkeliin, kuten tuon tuosta on todettu. Pidän Kiesslingin puheenjohtajuutta naisjärjestössä riittävän merkittävänä ansiona. --Ulrika 11. joulukuuta 2006 kello 20.08 (UTC)

Kahkoselle vastauksena, muistaakseni Jukkolan poiston puolesta äänestämiseeni vaikutti, löytämäni tiedon perusteella, varsin lyhyt ura politiikassa, mutta nyt kun selvisi, että onkin pitkä ura ja merkittäväkin, niin luultavasti äänestäisin toisin. Kiesslingissä taas oli tiedossa pitkä ja mielestäni riittävän merkittävä ura politiikassa. En voi taata, että äänestän "loogisesti" jatkossakaan. Taulapäälle tiedoksi että googlen cachessa on vielä ko. artikkeli. --Wipu 12. joulukuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Kahkoselle: Ap4k:n viesti oli aika ratkaiseva kohdallani, mikä aiheutti "epäloogisuuden". Taustalla olevat meriitit olivat selkeästi erilaiset (naisjärjestöpj, pitkä ura, selkeästi erikokoinen puolue...). Jossakin määrin politiikkolinja poistoissa on viime aikoina tosin mennyt kiemuraiseksi. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että vahvistunut deletionismi on yhteydessä tuleviin vaaleihin (vrt. vaikka nyt tuo menossa oleva Halla-ahon poistoäänestys). --Ras 13. joulukuuta 2006 kello 15.26 (UTC)

Kai se nyt on pääteltävissä, että wikipedian käyttäjät pitävät uraa Turun valtuustossa "merkittävämpänä" kuin 50 kertaa pienemmässä Pyhäjoen kunnassa. Kuten esim. äänestys Merja Taposesta osoitti, uraa "pienen" kunnan politiikassa ei pidetä merkittävänä, vaikka kyseessä olisi mahdollisimman merkittävä henkilö tässä kontekstissa (=kunnanhallituksen- ja -valtuuston pj. moninkertainen "äänikuningatar"). Äänestäjiin epäilemättä vaikuttaa myös mielikuva SKP:sta historiallisesti merkittävänä puolueena. Toisaalta SKP on joka tapauksessa ollut kannatukseltaan Itsenäisyyspuoluetta noin puolet suurempi eduskuntavaaleissa ja viime kunnallisvaaleissa SKP sai 10 kertaa enemmän ääniä kuin IPVSL. SKP:n "yli 3 000" jäsentä lienee myös huomattavasti suurempi määrä kuin Itsenäisyyspuolueen vastaava.--Ap4k 12. joulukuuta 2006 kello 15.45 (UTC)

Mainitsemasi tekijät ovat sinänsä tärkeitä, mutta niiden perusteella ei (kai?) voi ratkaista Wikipediaan valittavia henkilöitä. Kuka määrittelee missä kohdassa kunnan koon merkittävyysraja menee? Samoin missä menee raja puolueen koon ja historian pituuden suhteen? Niistä on äänestäjillä kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä. Jos kerran maailman mittakaavassa - näin olen lukenut täältä - Wikipediassa on kirjoitettava yhtä hyvin Suomen kuin Papua-Uuden Guinean kansanedustajista, eikö sama logiikka päde Suomenkin sisällä eli jos artikkelin ansaitsee suuren kaupungin edustaja (ilman muita ansiosta) niin sitten myös pienen ja kääntäen: jos ei ansaitse pienen, ei sitten suurenkaan, ellei ole muita merkittäviä ansioita. --Ulrika 13. joulukuuta 2006 kello 10.41 (UTC)

Mielestäni puolueen puheenjohtajisto kuuluu Wikipediaan, oli kyseessä sitten mikä puolue tahansa. Jos teennäinen raja on pakko jonnekin vetää, niin sitten eduskunnan ulkopuolisten puolueiden varapuheenjohtajat pois. En kuitenkaan tajua, miten tällainen toiminta palvelisi vakavasti otettavaa tietosanakirjaa. --Taulapaa 13. joulukuuta 2006 kello 11.45 (UTC)

Monet eivät ole valmiita hyväksymään kuin luokkansa suurimmat. Jos poliitikko-artikkelit tehtäisiin Yhdysvaltain tai Venäjän veroisen Euroopan unionin näkökulmasta, suuri osa korkeinta suomalaista päätösvaltaa käyttävistä kansanedustajista putoaisi pois, koska Suomessa ei edes tapahdu mitään Euroopan unionissa merkittävää. Jos menette johonkin väestöltään keskikokoiseen tai suureen maahan, huomaatte, ettei Suomessa todellakaan tapahdu mitään Helsingin Sanomien verran painettavan arvoista asiaa. Jos nyt ollaan johdonmukaisia ja ajatellaan esimerkiksi kunnavaltuustojen puheenjohtajistoa tai kunnanhallituksen johtajia niin he ovat kaikki paikallisesti merkittäviä, monet heistä ovat kansanedustajaehdokkaita ja joissain tapauksissa varakansanedustajia eli joka tapauksessa eduskunnasta jo pudonneiden tai kansanedustajan työn lopettaneiden veroisia, jotka voivat vielä pyrkiä kansanedustajaehdokkaina uudelleen eduskuntaan. Lähinnä helsinkiläisvetoinen Wikipedia syrjii syrjäseutujen kansanedustajia ja poliitikkoja sekä tekee melko turhista julkkiksista populaarikulttuurin kautta merkittäviä. Tässä ei ole mitään uutta, mutta silti perustelut ihmetyttävät. Noin 2000-3000 äänellä voi päästä varakansanedustajaksi jollakin listalla, missä on merkittävä ääniharava vaalipiirissä omalla vaalilistalla tai vaaliliitossa. Yhdet vähä-äänisemmät varakansanedustajuudet on hankittu Tony Halmeen äänillä. Näin ollen jopa muutama sata ääntä riittää toiseksi tulemiseen listalla, mikäli siellä on yksi median tavoittama kärkiehdokas. 81.175.156.161 3. tammikuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Voisiko suuntaviivoihin kirjata lauseen: ”Eduskuntapuolueiden valtakunnallisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat ovat merkittäviä”? Näin on todettu kaikissa äänestyksissä ja merkittävyyskeskusteluissa. Tuntuu turhalta käydä samat merkittävyyskeskustelut joka vuosi uudelleen ja todeta niissä, että tämä on ollut linja. --Elena (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 21.06 (EEST)

Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti. --Harriv (keskustelu) 24. lokakuuta 2013 kello 23.39 (EEST)

Kiitos kannustuksesta :) Elena (keskustelu) 25. lokakuuta 2013 kello 02.13 (EEST)

Suuntaviivojen prosenttiluvuista

Pidän huolestuttavana suuntausta, jossa poistoehdotuksen kaatumista pidetään automaattisesti suuntaviivana säilyttämisen puolesta. Jos näin oikeasti menetellään, se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa ajaudutaan tahattomasti kauemmaksi konsensuksesta. Demonstroin esimerkillä:

Artikkelia A ehdotetaan poistettavaksi. Se saa 65% poistokannatuksen, 35% haluaa säilyttää. Tämä kirjataan "suuntaviivaksi" säilyttämisen puolesta. Myöhemmin poistoäänestykseen tuodaan samasta aihepiiristä artikkeli B, joka ei ole aivan yhtä merkittävä. Äänestyksen yhteydessä tuodaan esiin tämä "suuntaviiva", ja muutama henkilö vakuuttuu siitä, että tällaiset "pitää säilyttää", ja vaihtaa äänensä säilytysääneksi, jolloin poistokannatus tippuu hieman alle 70%:n.

Ja tätä voi jatkaa eteenpäin kunnes Wikipedia räjähtää. Ongelma on se, että alle 70%:n poistokannatusta tulkitaan jollain muulla tavalla kuin mitä se oikeasti on: se on konsensuksen puute. Jos ei ole konsensusta, artikkeli oletuksena säilytetään. Mutta tämä ei tarkoita, että tätä oletusta voidaan pitää jonkinlaisena yhteisön konsensuksena säilyttää aihepiirin artikkeleita.

Mielestäni on järkevää, että suuntaviivoiksi kirjataan ainoastaan tapaukset, joissa on saatu konsensus (yli 70%) jompaan kumpaan suuntaan. Muut tapaukset ovat epäselviä eikä niistä voi päätellä mitään. --—MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 14.46 (UTC)

Eikös suuntaviivat ole vain arkistointia poistoäänestysten tuloksista? Ne siis ennustavat samantapaisten artikkelien äänestysten tuloksia. Siis jos x0 on saanut 50% poistokannatuksen, tuskin samantapainen x1 nousee juuri lainkaan sen yläpuolelle. Ehdotan, että suuntaviivoihin ei kirjata tuloksia, jotka ovat lähellä poistorajaa. Onko se "lähellä" olo sitten 50%, 60% vai 65%, se selviää mahdollisessa jatkokeskustelussa. -tKahkonen 11. joulukuuta 2006 kello 14.53 (UTC)

Siksi ainakin minä olen laittanut nimenomaan linkin poistoäänestykseen, en artikkeliin (jos se on säilytetty), jotta yksimielisyyden asteen (ja perustelu) voi tarkistaa. Suuntaviivathan on kai tarkoitettu avuksi paitsi äänestäjille, myös äänestysten aloittajille. Tarkoitus ei ole mitenkään hankaloittaa tai suoraviivaistaa äänestyskäytäntöjä (vaikka sekin olisi toisaalta hyvä asia), vaan antaa ajattelemisen aihetta jo ennen äänestysten luomista. --Jaakonam 11. joulukuuta 2006 kello 16.02 (UTC)

Ne ovat kyllä arkistointia poistoäänestyksen tuloksista, mutta sillä tavalla, että niistä saisi jonkinlaisen kuvan siitä, mitä yleisesti ottaen on päätetty säilyttää ja poistaa. Mutta tuostahan tässä juuri on kysymys, että ei kirjattaisi sinne "säilytyspäätöksiä" jotka oikeasti melkein olivat poistopäätöksiä, koska se voi johtaa ihmisiä (tahallaan tai vahingossa) harhaan.

Rajan pitäisi olla mielestäni vähintään 50%. Jos alle puolet kannattaa säilytystä, niin se ei ole vielä mitään. —MikkoM (♫) 11. joulukuuta 2006 kello 20.09 (UTC)

Kuitenkin, poistoraja on 70% ja 50%:n säilytyskannatus on jo aika paljon. Yksikään poistoäänestys ei mene läpi 50% poistokannatuksella. Eikä mene 60 prosentin kannatuksellakaan. 10 prosentin marginaali ei ole pienen pieni: 50 äänen normiäänestyksessä tilanne on silloin 30 poistoa kannattavaa vs. 20 säilytystä, ja poistoääniä tarvittaisiin siis lisää (0,7 * 50 - 30) / 0,3 = 17 jotta artikkeli poistettaisiin (tilanne olisi 47 / 67). Aika paljon. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Olet tässä mielessä täysin oikeassa. Ongelma tulee siinä, että tällainen 50%:n säilytystapaus saattaa johtaa lumipalloefektiin, jos ihmiset pitävät sitä jonkinlaisena ohjenuorana. Johtuen yksittäisten äänestysten arvaamattomuudesta ja satunnaisuudesta, 50%:n tapaus ei vielä sano mitään kovin perustavanlaatuista aihepiirista. --—MikkoM (♫) 12. joulukuuta 2006 kello 11.38 (UTC)

Ei yksittäinen äänestys, ei millään, mutta kun aihetta alkaa olla äänestyksissä n:ttä kertaa, niin silloin voi jo miettiä suuntaviivaa. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

Kannatan MikkoM:n ehdotusta. Harvemmin kuitenkin säilyttämistä kannattamista reilusti yli 70 %, sillä ei sellasia artikkeleja yleensä edes pistetä poistoäänestyksiin. Ehkä paras olisi jos komissio tai diktaattori päättäisi mikä säilytetään, mutta se on vain toiveunta. Henkilöartikkeleille pitäisi saada tiukempi linja, ensinnäkään monet eivät ole mitenkään kiinnostavia ja jäävät luultavasti päivittämättä mikäli joku on paikkansa täällä ansainnut yhdellä teolla. --Zxc 11. joulukuuta 2006 kello 20.13 (UTC)

Sinänsä hyvä argumentaatio ja voisi olla paikallaan tämänkaltainen politiikka. Toinen kysymys on sitten, kuinka sitovia suuntaviivat ovat. Viittaan taas tähän että varsinkin alkuaikoina on mennyt artikkeleita jopa yksimielisesti poistoon prosedyyreissä joita ei voi oikein pitää (nyky-)yhteisön kantana. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 12. joulukuuta 2006 kello 07.02 (UTC)

Olen samaa mieltä, että tuo Killer Queen on loistava esimerkki siitä, että joskus satunnaisen äänestyksen lumipalloefekti johtaa myös artikkelien poistoon; mielestäni voisi olla hyvä arvioida uudelleen singlelevyjen merkittävyys ilman tuota Killer Queenin painolastia. Killer Queenin ennakkotapaus on saattanut johtaa artikkelien poistoon, jotka muuten olisi säilytetty. --—MikkoM (♫) 12. joulukuuta 2006 kello 11.42 (UTC)

Samantapainen esimerkki on Anno 1503, jonka loi tänä vuonna uudestaan ([4]) artikkelin poiston jälkeen viikon päästä rekisteröitynyt käyttäjä, ihan ilman palautusäänestystä. -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 11.57 (UTC)

Niin, minä loin sen, myönnetään. Poistettu versio oli minitynkä, ja näköjään suurimmat poistosyyt olivat "en tunne peliä" sekä "ei sisältöä". Peli taisi ensimmäisen artikkelin aikaan olla jopa varsin uusi ilmestys, joten eipä ihmekään ettei ollut tunnettu. Ja taisinpa vielä kysyä ircissä yleisesi, jotta järjestänkö palautusäänestyksen, vastaus oli muistaakseni "ei tarvita". Sehän on saanut murskaavat kuusi poistoääntä ilman vastustusta... Poistanko siis suoraan artikkelin nykyisen version, koska edellinen minitynkä poistettiin kuudella poistoäänellä? Suuri konsensus on ollut, 6/6 eli 100%, mutta äänestäjien määrä varsin suppea... --Tve4 13. joulukuuta 2006 kello 15.49 (UTC)

Annoin esimerkin siksi, että järkeäkin voi näissä tapauksissa käyttää. -tKahkonen 13. joulukuuta 2006 kello 16.05 (UTC)

Mielestäni pelkkä linkki äänestyksiin ei haittaa mitään, paljon tärkeämpää on se, mitä kirjoitetaan niiden yläpuolelle (julkisuuden henkilöt ovat, mikäli..., Valtatiet, rataosuudet). -tKahkonen 12. joulukuuta 2006 kello 12.06 (UTC)

MikkoM, olet nyt näköjään päättänyt, että tuo raja on 50%. Kelvannee kaikille? -tKahkonen 3. maaliskuuta 2007 kello 01.26 (UTC)

Poistelin tuolta sivulta ne "säilyttämisen" ennakkotapaukset, joissa enemmistö kannatti poistoa. En tiedä mikä tarkkaan olisi hyvä raja, mutta tuo 50% nyt poisti pahimmat mokat sivulta. —MikkoM (♫) 3. maaliskuuta 2007 kello 01.29 (UTC)

Tämä suuntaviivoja artikkeli määrittelee itsensä "Tämä sivu sisältää yleisiä suuntaviivoja sille, kuinka todennäköistä on, että sivu äänestetään poistettavaksi Poistettavissa sivuissa." Minusta tuntuisi todennäköiseltä että artikkeli poistetaan jos vastaavien artikkelien poistamista on kannattanut noin 80%. Toisena rajana voisi olla vaikka se 50%, eli harmaaksi alueeksi jää noin 80%...50% kannattanut poistoa. Asian vierestä vielä, suuntaviivoja artikkeli olisi jatkossa informatiivisempi jos olisi kunkin kohdalla äänestyksen päivämäärä, prosentit ja linkki äänestyssivulle. Havaitsin, että nyt linkit ovat sekavasti, välillä linkki on äänestykseen ja välillä artikkeliin, esim. Säilytettiin: Rytmi-Katti / Lost & Found. --Wipu 4. maaliskuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Tuo 50 % raja on jostain syystä jäänyt lisäämättä itse sivun tekstiin, joten laitoin sen sinne juuri. Lienee kuitenkin aika vakiintunut ohje, sillä sen perusteella on jo aika monen säännöstä tietämättömän lisäys kumottu. –neurovelho 3. syyskuuta 2008 kello 16.18 (EEST)

Marvel-sankarit

Wikipediasta löytyy sadoittain lähteettömiä tynkäsivuja Marvel-sarjakuvien supersankareista (esim. Vihreä Menninkäinen joka sentään on tunnetuimmasta päästä). On yleisesti tiedossa Marvelin merkittävyys ja että sen piiristä löytyy valtavasti erilaisia värikkäitä hahmoja. Kaipaisin jotain suuntaviivaa näiden artikkelien merkittävyydelle. Edes kaikista Star Trek-, Disney- ja Star Wars -päähahmoista ei ole omia sivuja. On myös aika valtava urakka jos noita Marvel-sivuja lähtee yhdistelemään tai poistamaan. Ravel 3. tammikuuta 2007 kello 21.28 (UTC)

Ei missään nimessä saa poistaa jos muissakin Wikipedioissa on niistä artikkeleita. Vaikea joskus käsittää tätä poistointoilua, ihan kuin ne artikkelit haittaisivat tai huonontaisivat jo muutenkin tämän vessan seinän tasoa. --Zxc 3. tammikuuta 2007 kello 21.32 (UTC)

Jos Wikipediassa on olemassa jokin merkittävyyskriteeri niin soveltuuko se lainkaan Marvel-hahmoille? (Nuo Marvel-artikkelit ovat muuten sen verran heikkolaatuisia että huonontavat vessan seinän keskimääräistä tasoa.) Ravel 4. tammikuuta 2007 kello 01.23 (UTC)

Jos jostain pitäisi korrelaatiota hakea: mikään Pokemon-artikkeli ei ole niin merkittävä kuin yksittäinen Marvel-hahmo. Kyseessä on kuitenkin 50 vuotta jatkunut popkulttuurin ilmiö, josta on paljon kirjoitettua (myös tutkimuksellista) materiaalia ulkoisissa lähteissä. Se, että jokin sarjakuva-artikkeli on tynkä tai minitynkä on lähinnä Wikipedistien vika, ei artikkelin aiheen. Muun muassa Johannes sankarin ansiosta täällä on kuitenkin paljon hyvin taustoitettuja artikkeleita, joihin voisi kyllä vielä etsiä lisää lähteitä. --Jaakonam 4. tammikuuta 2007 kello 06.39 (UTC)

Kiertueet

Menestyneen yhtyeen maailmankiertueesta kertonut artikkeli Virtual XI World Tour poistettiin (tai muutettiin uo:ksi). Kuten artikkelista Confessions Tour näkee, näistä (mielestäni merkittävistä) aiheista saa helposti kattavan artikkelin. Itse venytin artikkelia Billion Dollar Babies kattamaan myös infoa kiertueesta, mutta selkeästi mielekkäämpi ratkaisu olisi jakaa homma tuossakin kahteen erilliseen artikkeliin. Mielipiteitä? --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 9. helmikuuta 2007 kello 22.26 (UTC)

Helpompi löydettävyys

Kun wikipediassa uusi/kokematon käyttäjä aikoo esimerkiksi lisätä uuden sivun, saattaa joskus törmätä seuraavanlaiseen ongelmaan: onko tämä aihe tarpeeksi merkittävä?. Itselleni kävi niin, että muistin tämän sivun olevan, mutta nopea Wikipedia:Ohje läpikahlaus ei auttanut. Ongelma oli siinä että etsin jotakin "merkittävyys" tai siihen viittaavia otsikoita, kun sivun otsikko onkin Poistokäytäntö/Suuntaviivoja. Tämä sivu on mielestäni kuitenkin erinomainen ohjenuora kokemattomille käyttäjille, jotka eivät ole vielä sisäistäneet täysin sitä mikä on ja mikä ei tarpeeksi merkittävää. Olisi parempi jos tämä sivu olisi selkeämmin esillä ja helpommin löydettävissä.

Mitä muut olisivat mieltä siitä, että voisiko tämän sivun lisätä tuonne Wikipedian ohjesivulle, omaksi alasivukseen, jotta näkyisi sisällysluettelossa, esimerkiksi nimellä Merkittävyys. Tällä sivulla voisi olla selitetty mitä yleisesti pidettäisiin merkittävinä ja joko linkki tai tämä samainen lista siirrettynä tänne. Keksiikö joku jonkin loogisemman ratkaisun? - Priski 24. toukokuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Tällainen on jo olemassa Wikipedia:Merkittävyys. --Harriv 25. toukokuuta 2007 kello 06.05 (UTC)

Katsoppa vain niinpä onkin, yritin hakea tuolla nimellä tuota sivua vaan enpä tajunnut että tuo normaalihaku hakee vain tietosanakirja-artikkelien joukosta, ja nuo Wikipedia:-alkuiset sivut eivät ole sitä. Kuitenkin pitäydyn aikaisemmin mainitsemani mielipiteeni takana, tämä sivu vähän turhankin Piilossa, vaikka onkin oikeassa paikassa, kun kerran oleellisesti kuuluu poistokäytäntöön. - Priski 25. toukokuuta 2007 kello 07.22 (UTC)

Linkki tänne on myös heti poistettavien sivujen alussa ja poistokäytännön sivun lopussa. Olen kyllä samaa mieltä, että löydettävyyttä voisi lisätä. -tKahkonen 25. toukokuuta 2007 kello 07.30 (UTC)

Ehdotuksia poistokäytännön henkilöitä koskevien suuntaviivojen selkiyttämiseksi

Ehdotan, että sivulle kirjataan seuraavat Wikipedian äänestyskäyttäytymisessä lähes poikkeuksetta pätevät säännöt, jotta vältymme turhilta äänestyksiltä:

1. Salatuissa elämissä sivuosaileminen on aina merkittävää.
2. Vammainen urheilija urheilipa hän millä tasolla hyvänsä on lähes aina merkittävä.
3. Vasemmistolainen tai luonnonsuojeluun keskittynyt kansalaisaktivisti on merkittävämpi kuin oikeistolainen. Äärioikeistolaiset säilytetään ainoastaan siinä tapauksessa, että henkilö on puolueen puheenjohtaja tai kirjailija. Vasemmistolaiselle tai luonnonsuojelijalle riittää pari lehtihaastattelua.
4. Julkisuuden henkilöiden merkittävyydestä ei ole suuntaviivoja, vaan siitä äänestetään mututuntumalla. Tässä henkilökohtaiset sympatiat ja antipatiat nousevat keskeisiksi. Suomenkielisen Wikipedian mukaan esimerkiksi Jussi Ahde on julkisuuden henkilö, mutta Johanna Tukiainen ei.
5. Nuorena kuolemisesta tai tenavatähtenä olemisesta vaikkapa Idolsissa saa symppispisteitä. Näiden yhdistelmä on lähdes pettämätön valttikortti vaikkei itse kilpailuissa olisi menestynytkään ja mitään muita meriittejä olisikaan.

Mikäli käyttäjät lyövät viisaat päänsä yhteen löydämme varmasti lisää suuntaviivoja, joita käyttäjien on helpompi tulkita kuin pelkkiä sivulle lisättyjä nimiä, joista ei kerrota miksi heidät on säilytetty. --Klassikkomies 3. huhtikuuta 2008 kello 13.11 (UTC)

Pointtina taisi olla, että henkilöitä koskeva merkittävyyskynnys on liian korkea? Olen samaa mieltä. Lab-oratory 3. huhtikuuta 2008 kello 13.16 (UTC)

Todellakin poistamiset ja säilyttämiset tapahtuvat nykyään osin epäloogisesti. Suuntaviivoja tulisi selkeyttää. Näkemyksiäni kohtiisi:

1. Salkkareiden satunnainen sivuosa ei riitä merkittävyyteen, vakituinen sivuosarooli kyllä.
2. Vammaisurheilijoilta tulee vaatia menestystä kansainväliseltä tasolta, koska lajit ovat marginaalisia.
3. Kaikki kansalaisaktivistit ovat yhtä merkittäviä riippumatta ajetusta asiasta. Aktivisti on merkittävä vasta, kun on saanut jotain aikaan, haastattelut ja satunnaiset mielenosoitusten tms. tempausten järjestämiset eivät riitä, tärkeän organisaation johtaminen kylläkin.
4. Mututuntumaa ja symppispisteitä/antipatiaa tulee välttää ja arvioida pelkästään faktoja.

Esittämäsi suuntaviivaehdotukset kuvaavat nykyistä tilannetta kyllä näitä paremmin, valitettavasti. --Otso Huuska 4. huhtikuuta 2008 kello 12.51 (UTC)

Valitettavasti ei siitä epäloogisuudesta taideta näissä hommissa käytännössä koskaan täysin eroon päästä. Kuitenkin loogisuuden rinnalla tulisi säilyttää yksittäistapauksissa mahdollisuus kohtuusharkintaan tilanteen mukaan, mikä ei taas silti saisi (ei saa!) johtaa kaaokseen. Kyllähän noista ensiksi mainituista, ilmeisestikin ironisiksi tarkoitetuista, linjauksista tulisi minunkin nähdäkseni pyrkiä kohti näitä jälkimmäisiä. --Watsamies 4. huhtikuuta 2008 kello 17.19 (UTC)

Käytäntö on kieltämättä sekava, varsinkin noitten julkkisten kohdalla linjaa ei ilmeisesti ole, tai sitten se on joku veteen piirretty viiva. Poliitikoissa linja on kyllä mielestäni ollut loogisempi[5]. Jos minulta kysytään se on liian tiukka, mutta henkilöiden poistoon ei ole vaikuttanut puoluetausta vaan ansiot. Esim tämä vasemmistovaikuttaja: (Niina Kiviaho, Vasemmisto-opiskelijoiden pj, Vasemmistonuorten vpj.) titteleitä oli, mutta poistettiin koska ei ollut varsinaisen puolueen pj. Samoin Risto aaltonen (Forssan kaupunginhallituksen- ja valtuuston jäsen (1989-), Forssan Vasemmistoliitto (pj.)). Samoilla perusteilla (kunnallispoliitikko, pienpuolueen varapj/pj tai nuorisojärjestön pj on poistettu myös oikeistolaisia (mm itsenäisyyspuolueen Jaakko Jukkola)--kalamies 4. huhtikuuta 2008 kello 20.34 (UTC)

Luonnonsuojelijoista en tiedä, kun kukaan ei ole viitsinyt tuollaista vastaavaa luetteloa kerätä, enkä muista yhtäkään luonnonsuojelijaäänestystä.--kalamies 4. huhtikuuta 2008 kello 20.37 (UTC)

Suuntaviivat ja käytännöt säilyttämisestä/poistamisesta tuntuvat jokseenkin turhilta. Ei niitä kukaan koskaan lue, vielä harvemmin noudattaa. Ja jos noudattaa, niin yleensä vain vedotaan, että "tämä ja tämä on säilytetty, joten sen ja sen pitää säilyä". Ei siis katsota lainkaan minkälaisella prosentilla artikkeli on säilytetty. Ääritapauksessa artikkeli on säilytetty 30,1 % kannatuksella. Voidaan kysyä kuinka hyvin tuo sitten kuvaa yhteisön mielipidettä? --qWerk 5. huhtikuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Julkkisten kohdalla voisi lisätä säännöksi, että mitä enemmän on saanut julkisuutta, sitä epätodennäköisemmin artikkeli säilyy Wikipediassa. --Taulapaa 8. huhtikuuta 2008 kello 05.53 (UTC)

Somerjoen kioskiko yritys?

Eihän Somerjoen kioski ole yritys vaan museoon rinnastettava muistokohde.--Urjanhai 21. heinäkuuta 2009 kello 08.48 (EEST)

Minialbumi

Mitenkäs suuntaviivoissa mainitaan minialbumi riittäväksi merkittävyyteen artistien kohdalla:Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Artistit_ja_yhtyeet, kun artikkeli EP-levy määrittelee sen EP:n synonyymiksi, ja EP ei ole merkittävyyteen riittänyt? Kuka on säilytetty minialbumin ansiosta, vai onko siinä ollut jotain muita mainittavia meriittejä samalla? Vai onko artikkeli pielessä? --Otrfan 15. kesäkuuta 2011 kello 23.41 (EEST)

Lisääjä näkyy olevan ip- 84.250.12.15 [6] Muutos tuskin perustuu mihinkään keskustelukonsensukseen? --J 15. kesäkuuta 2011 kello 23.50 (EEST)

Muutan minialbumin albumiksi. Se taitaa paremmin vastata todellisuutta. --Otrfan 15. kesäkuuta 2011 kello 23.53 (EEST)

Ainakin Mothers Against Sex Association säilyi muilla ansiolla vaikka sen ainoa pitkäsoittoa ei koskaan julkaistu, tosin poistoa kannatti aikoinaan 60%. --MikkoK 16. kesäkuuta 2011 kello 11.54 (EEST)

Säilytettiin/Poistettiin tyyliehdotus

Mitä tyykkäätte tuollaisesta taulukkomuotoilusta? Mielestäni tuo on selkeämpi kuin pitkä yhdessä pötkössä oleva litanja. Voisi vielä lisätä henkilöiden perään parilla sanalla kuka kukin on esim. "Susan Kuronen, Matti Vanhasen ex-naisystävä". Tulen muotoilemaan tuon mallineeksi, jos tyyli saa kannatusta. --Erantala (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 17.05 (EEST)

Varovainen kannatus. Jos vielä lisäät sarakkeen "Palautuskeskustelu" ja keskustelun tuloksen, niin katsotaan sitten. Silloin myös kaksi viimeistä saraketta pitää viivoittaa ja pallukat pois.--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 13.57 (EEST)

Oma ajatus lähti siitä, että ihan kaikkea ei edes yrittäisi mahduttaa taulukkoformaattiin. Taulukko ei ole paras tapa esittää yksi tai kaksi asiaa. Kaikki "Säilytettiin, poistettiin myöhemmin:", "Poistettiin, palautettu myöhemmin:" ja muut erikoistapaukset jättäisin taulukon ulkopuolelle nykyisessä muodossaan, koska näissä ei ainakaan toistaiseksi ole aihekohtaisesti kuin yksi tai kaksi artikkelia. Taulukko on kätevä suuren tietomäärän nopeaan visuaaliseen hahmottamiseen. Etenkin liikennevalovärit viestivät heti mistä on kyse. Olisiko "Säilytettiin kahdesti, mutta sittemmin poistettiin:" väriltään keltainen, vihreä, punainen, oranssi vai jotain muuta? Tämäkin mielestäni yksi syy miksi ne ei oikein taulukkoformaatiin istuisi. --Erantala (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 14.24 (EEST)

Taulukoiden suurin ongelma tällä hetkellä on se, että muokkaamisen vaikeus nousee heti seuraavalle tasolle. --Harriv (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 19.33 (EEST)

Ajattelin toteuttaa tuon kolmella mallineella {{Suuntaviiva/Säilytetty}}, {{Suuntaviiva/Poistettu}} ja {{Suuntaviiva/Loppu}} jotka tulostaisivat tarvittavat <table><tr><td> tagit. Säilytetty alle tulisi lista säilytetyistä, Poistettu alle lista poistetuista ja perään vielä Loppu. En halua sisällyttää listaa mallineen sisään parametrina, koska tällöin pitäisi ymmärtää käyttää {{!}} pystyviivan paikalla, joita esiintyy wikilinkkien sisälly runsaasti.

{{Suuntaviiva/Säilytetty}}
* [[Wikipedia:Poistettavat sivut/Marika Fingerroos|Marika Fingerroos]]
{{Suuntaviiva/Poistettu}}
* [[Wikipedia:Poistettavat sivut/Janita Janatuinen|Janita Janatuinen]]
{{Suuntaviiva/Loppu}}

Tietysti listauksen voi tehdä myös ilman bulletteja, mutta tällöin listan idea kyllä kärsii. Kirjoittaa selkeät ohjeet vaan, niin ei pitäisi olla liian vaikeaa :-) --Erantala (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 23.20 (EEST)

Tulkitsen keskustelua niin, että nuo mallineet voi toteuttaa ja suuntaviivat koota taulukkomuotoon. Mallineessa on sitten vaikka jälkikäteen helppo hienosäätää väritystä/marginaaleja/sisennyksiä. Älähtäköön heti jos joku vastustaa! --Erantala (keskustelu) 24. lokakuuta 2012 kello 14.03 (EEST)

Lehtien merkittävyys - onko tästä käytäntöä?

Missä menee merkittävyyskynnys säännöllisesti julkaistavien lehtien kanssa? Helsingin Sanomat on toki merkittävä, näköjään myös Uusi Rauma, mutta ovatko vaikkapa Skrolli-lehti, Kartanon Väki tai Tutkain-lehti (tutka-alan lehti, ei Kannunvalajien lehti (joka näköjään on merkittävä)) merkittäviä? --Vesa Linja-aho (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 16.38 (EET)

Yleensä linjana on ollut, että ns. oikeat lehdet eli ne, joilla on ISSN-numero, ovat merkittäviä. --Elena (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 18.01 (EET)

Tuolla jossain kirjahyllyni perukoilla on Suomen sisävesissä esiintyvistä kalaloisista kertova nelisivuinen esite (kooltaan noin puolet aavitosesta) ja juu, ISSN-numerohan mokomalla on (säilytin aikeena käyttää lähteeksi mutta en tainnut jaksaa). Merkittävä? ;) --Pitke (keskustelu) 31. lokakuuta 2013 kello 21.24 (EET)

Musta tuntuu pohjalta sanoisin, että lehti on (aina) merkittävä silloin kun

• Se julkaistaan paperilla
• Lehdellä on selkeä toimitus ja päätoimittaja
• Lehdellä on julkaisuhistoriaa joka osoittaa sen olevan vakiintunut
• Mikäli lehti kuuluu alan kattojärjestään (esimerkiksi kulttuurilehtien liittoon) ja jos sillä on ulkopuolista näkyvyyttä niin se auttaa.

Esimerkiksi mediakulttuurilehti Peili olisi merkittävä pitkän julkaisuhistoriansa takia vaikka sen painos laskettiin sadoissa. Pienin poistoäänestyksessä säilytetty lehti on ollut punklehti Öskidööl, jota on julkaistu useiden vuosien aikana yhteensä 10-numeroa joiden painos on ollut 1000. Annetuista esimerkeistä, niin Scrolli on myös selvästi merkittävä (julkisuutta, toimitus, taloudellisesti vakiintunut tilaajakunnan kautta) mutta odottaisin varmuuden vuoksi vielä hetken ennen kuin kirjoittaisin artikkelin. Kartanon väki on ehkä merkittävä historiansa takia, mutta ei vielä ensimmäisen uuden numeronsa ansiosta. Tutkaimesta löytyi niin vähän tietoa verkosta, etten osaa sanoa. --Zache (keskustelu) 2. marraskuuta 2013 kello 11.22 (EET)

Muusikot

Suuntaviivoissa sanotaan muusikoista: ”Yhtyeiden jäsenet luetellaan ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa, ellei jäsen itsenäisesti ylitä merkittävyyskynnystä.” Sen alla esitellään kuitenkin seitsemän esimerkkiä, joissa yhtyeiden jäsenten omat artikkelit on säästetty, eikä yhtään esimerkkiä, jossa olisi poistettu. Voinko muuttaa virkkeen muotoon: ”Merkittävyyskynnyksen ylittävien yhtyeiden jäsenten omat artikkelit on yleensä säilytetty.”? --Elena (keskustelu) 11. joulukuuta 2013 kello 19.00 (EET)

Ei. Ei voida sanoa ilman tapauskohtaista tarkastelua, että jossakin yhtyeessä joskus soittaminen tekee merkittäväksi tietosanakirjassa. Se ei kuitenkaan estä tekemästä artikkeleita muusikoista. --Thi (keskustelu) 12. joulukuuta 2013 kello 01.19 (EET)

Mä kaipaisin kyllä jotain perusteluja nykyiselle muotoilulle, koska kaikissa äänestyksissä on todettu muuta. Vastustaako joku muu ehdottamaani muotoilua? --Elena (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 11.23 (EET)

Suuntaviivoissa ei sanallakaan mainita länsimaisen konserttimusiikin ym. maailman musiikintyylien tekijöiden tai kokoonpanojen merkittävyyskriteerejä, vaan ne on kirjoitettu kuin muuta kuin anglosaksista populaarimusiikkia ei olisi olemassakaan. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 11.18 (EET)

Suuntaviivat määräytyvät äänestysten perusteella ja jos aihepiiristä ei ole juurikaan äänestetty, niin ei voi olla suuntaviivaakaan. --Otrfan (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 11.35 (EET)

Jos ei ole suuntaviivoja voisi olla aika varovainen sen poistonapin kanssa. Tuollaiset kuuden vuorokauden varoituksella tehdyt poistot eivät ole omiaan motivoimaan kirjoittajia. En oikein näkisi järkevänä sitäkään, että seiskapäivää -lähdeviitteet tekevät pop-orkesterin jäsenestä merkittävämmän kuin vaikkapa palkintosijoitus kansainvälisessä viulukilpailussa. Rmac (keskustelu) 18. tammikuuta 2014 kello 13.31 (EET)

Tämän artikkelin kohdalla käytiin merkittävyyskeskustelu, jonka perusteella poisto tehtiin. Jos sitä käytiin kuusi päivää, niin se kesti tuplasti pitempään kuin yleensä. --Otrfan (keskustelu) 18. tammikuuta 2014 kello 13.38 (EET)

Kaipaan yleisempääkin keskustelua siitä, onko Wikipedia kaikki muusikot kattava matrikkeli vai rajattu kokoelma merkittävimpiä muusikoita. Katso [[Keskustelu:Pauliina_Valtasaari]]. Riittääkö, että on taitava muusikko, ammattimuusikko, pitääkö olla julkaistua tuotantoa vai minkälaiset muut referenssit ovat riittäviä. Ettei mene huutoäänestykseksi siitä, kenen musiikista kukakin tykkää. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 14.48 (EET)

Keskustelu:Pauliina Valtasaari

Onko orkesterin rivimuusikko merkittävä? --Käyttäjä:Kielimiliisi 11. tammikuuta 2014 kello 15.52 (EET)

Ei. "Yhtyeiden jäsenet luetellaan ensisijaisesti yhtyeen artikkelissa, ellei jäsen itsenäisesti ylitä merkittävyyskynnystä." Lisää täällä: Wikipedia:Poistokäytäntö/Suuntaviivoja#Musiikki --Wähäwiisas (keskustelu) 11. tammikuuta 2014 kello 16.56 (EET)

Itse asiassa Wikipedia on niin populaarikulttuurisuuntautunut tietosanakirja, ettei merkittävyyssuuntaviivoissa ole käsitelty konserttimusiikin tekijöitä ”yhtyeiden” ja ”artistien” lisäksi. Tämä olisi hyvä laittaa äänestykseen, niin saataisiin suuntaviivan tynkää konserttimuusikoille. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 11.14 (EET)

Hyvä huomio, mutta näetkö jotain periaatteellista eroa? Onko konserttimuusikko lähtökohtaisesti merkittävämpi kuin muu artisti? --Wähäwiisas (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 16.34 (EET)

Ei mitään periaatteellista, mutta hänen kaltaisensa, ainakin kolmessa wikimerkittävässä kokoonpanossa vuosia soittanut muusikko olisi varmaan merkittävä myös kevyen musiikin puolella? Otetaan nyt vaikka Olli Haavisto, Ippe Kätkä, Sami Kuoppamäki tai Marzi Nyman. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 19.45 (EET)

Esimerkkiesi kohdalla voi olla ulkoisia lähteitä merkittävyydestä (en tarkistanut), mutta Valtasaaresta ei satunnaisotannalla löytynyt kuin ensikonsertista. Muut olivat yleisempää höpinää tai konsertti-ilmoituksia. --Käyttäjä:Kielimiliisi 12. tammikuuta 2014 kello 20.20 (EET)

Artikkelien perusteella Olli Haavisto, Ippe Kätkä, Sami Kuoppamäki ovat vain (poistettavia?) rivijäseniä; Marzi Nyman on julkaissut myös (soolo)levyn, joka poistokäytännön mukaan on merkittävyyden kriteeri. Tietääkseni Wikipedia ei pyri olemaan kattava taiteilijamatrikkeli, vaan merkittävyydelle on tietyt kynnykset. --Wähäwiisas (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 21.36 (EET)

Et taida olla musiikki-ihmisiä? Haavisto on maan tunnetuin steelkitaristi (ja paljon muuta), Kuoppamäki ja Kätkä maan käytetyimpiä ja arvostetuimpia rumpaleita. Valtasaari ei kieltämättä nouse oikein merkitäväksi, kun ulkoisia lähteitä ei ole. –Kotivalo (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 21.43 (EET)

Tarkastelin asiaa suuntaviivojen mukaan. On aika hankala yksiselitteisesti arvioida tunnettuutta, käytettyyttä ja arvostusta. Suuntaviivojen mukainen poistokynnys on melko mekaaninen eikä ota tällaisia huomioon. Ehkä jatkamme keskustelua Elenan antamassa linkissä. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 14.44 (EET)

Kyseisen suuntaviivan perusteista keskustellaan parhaillaan. --Elena (keskustelu) 12. tammikuuta 2014 kello 23.05 (EET)

Löytyisikö yhtään lähdettä joka käsittelisi artikkelin aihetta otsikkotasolla? Jos ei niin menee kategoriaan "rivimuusikko". --Harriv (keskustelu) 13. tammikuuta 2014 kello 16.35 (EET)

Muusikoista on otettu mukaan vähintään kaikki ei-omakustanteena täyspitkän albumin julkaisseet, lisäksi joitakin albumittomia tai omakustantaneita joilla on voitu todeta esiintymishistorian tai musiikkihistoriallisen merkityksen olleen tarpeeksi huomattavaa. --Pitke 13. tammikuuta 2014 kello 16.31 (EET)

Luokassa suomalaiset metallimusiikin basistit on tällä hetkellä 34 nimeä. Varmasti he kaikki täyttävät edellämainitut kriteerit. Rmac (keskustelu) 18. tammikuuta 2014 kello 14.02 (EET)

Bändimuusikoista on tehty omia artikkeleita esimerkiksi silloin kun omaa historiaa on lukuisissa eri projekteissa ja pumpuissa ja tietysti jos on sooloalbumeita. Alan/instrumentin tärkeimpänä/eräänä tärkeimmistä olemista mietittäessä pitää ehdottomasti olla hyvää lähdemateriaalia ja pitää miettiä myös miten laaja skene on. Muutenhan tänne pääsee ties mitä Euroopan johtavia pielofonisteja. --Pitke 13. tammikuuta 2014 kello 16.34 (EET)

Juustolat

Mistäköhän ihmeestä tuo alakohtainen erityishuomio juustolat ovat merkittäviä miljoonan euron liikevaihdolla ja kymmenellä työntekijällä on oikein saatu?-Henswick (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 17.24 (EET)

Hyvä kysymys. Linjauksen on vetäissyt Pitke marraskuussa 2013. Erityisesti esimerkiksi on listattu Niemitalon juustola siitä huolimatta, että poistoa kannatti 53,7 % eli yli puolet äänestäjistä. --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2017 kello 17.31 (EET)

Olin pointtaavalla tuulella ja/tai halusin nähdä kuinka kauan suhteellisen harmiton 'suuntaviiva' ehtisi muhia sivulla. Korjasin kohdan nyt. --Pitke (keskustelu) 28. helmikuuta 2017 kello 02.10 (EET)

Youtube-kanavat tai -henkilöt

Nyt on poistokeskusteluissa ollut jo useampi tubettaja, joten pidän tarpeellisena määritellä jotkut kriteerit, joiden perusteella tubettaja katsotaan merkittäväksi. Nykyään miljoonan tilaajan rajan on ohittanut yli 4000 tubettajaa. [7]--Jylöstalo (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 14.56 (EET)

Oma mielipiteeni on, että tubettajan pitäis olla saanu paljon mediahuomiota youtuben ja somen ulkopuolella, jotta olisi tarpeeksi merkittävä. Toki näistä mega isoista kanavista (10 miljoonaa tilaajaa) on ihan sopiva olla oma artikkeli. Toisaalta ei välttämättä niistäkään kaikista. Pikkukanavista on turha tehdä mitään sivua, vaikka kuinka hyvää sisältöä tekisikin. Kerran näin meemin jossa sanottiin, että on kaksi syytä miksi henkilöllä on oma wikipedia sivu; Hän on menestynyt elämässään todella hyvin, tai tehnyt kolossaalisen mokan. Sama tulisi päteä youtube kanaviin. --Wurstimakkara (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 21.31 (EEST)

Tytäryhtiöt, liiketoimintayksiköt, divisioonat?

Minkälainen on käytäntö kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden suhteen? Suuntaviivoja pitäisi saada esim. konsernien Suomen-maayhtiöiden suhteen. -Jepse (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 21.18 (EEST)

Aluevaltuutetut?

Kohdassa poliitikot ei oteta kantaa siihen, ovatko aluevaltuutetut merkittäviä. Oma vahva mutuni on, että eivät, koska he eivät taida olla paljoa vaikutusvaltaisempia kuin suurten kaupunkien kaupunginvaltuutetut, joita ei pidetä merkittävinä. Kuitenkin, ennen kuin uskallan lisätä tämän ohjeeseen, haluaisin kuulla edes muutaman muun mielipiteen. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 18. syyskuuta 2022 kello 11.24 (EEST)

Ei sitä pidä lisätä ohjeeseen muutaman mielipiteen perusteella. Suuntaviivat muotoutuvat muualla ja tänne ne kirjataan vasta toteutuneen toiminnan tuloksena eikä etukäteen saneltuna ohjeena. --Lax (keskustelu) 18. syyskuuta 2022 kello 11.57 (EEST)

Suuntaviiva "kuuluisista kirjoista"

Suuntaviivoihin on kirjattu, että "kuuluisat kirjat ovat merkittäviä, muut kirjat luetellaan kirjailijan artikkelissa". Millaisiin äänestystuloksiin tämä perustuu? Niitä ei ole ainakaan kirjattu suuntaviivasivulle, sillä ainoa poiston puolelle listattu teos on yksittäinen koulukirja. Yritin löytää väitettä tukevia perusteluja aikaisemmista poistoäänestyksistä. Esimerkiksi vuonna 2016 äänestettiin Tapio Nousiaisen hengellisestä runoteoksesta Leipää ja suolaa, ja artikkelin poistoa kannatti alle 30 prosenttia käyttäjistä. Muita poistoäänestyksiä kirjoista en pikasilmäilyllä löytänyt (joskin taannoin säilytettiin omakustanne Ensimmäinen naula, vaikka siitä ei suuntaviivaksi olekaan). Jo itsessään kuuluisuus on määreenä äärimmäisen epäselvä: viitataanko kansainväliseen, suomalaiseen vai paikalliseen kuuluisuuteen? Olenkin siinä käsityksessä, että vakiintuneen kustantajan julkaisemia teoksia on yleensä pidetty merkittävinä riippumatta niiden kuuluisuudesta. Näin toimitaan esimerkiksi äänilevyjen kohdalla – miksi kirjojen kohdalla kriteerit olisivat tiukempia? Löytääkö joku lisää kirja-aiheisia poistoäänestyksiä? Suuntaviiva on mahdollisestikin syytä muotoilla uudestaan. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 22.27 (EEST)

Vakiintunut käytäntö käsittääkseni on, että mikäli teos on vakiintuneen kustantajan kautta julkaistu niin se on merkittävä. Kustantajan sinänsä ei tarvitse olla "iso" vaan painopiste on tässä siinä, että ne tekee aktiivisesti valikointia siinä mitä kustantavat ja siellä on henkilökuntaa toimittamassa teosta. (ts. kustantaja toimii tässä portinvartijanroolissa sen suhteen mitä julkaistaan). Omakustanteissa painotetaan lähteitä, saatuja palkintoja jne. Käytännössä ei siis ole eroa esimerkiksi äänilevyjen ja kirjojen välillä, joskin kirjallisuustyyppien voi olla eroja. Esimerkiksi koulukirjojen suhteen on varmaan tiukempi linja kuin vaikka tietokirjoissa ja nopeammin tulee vaastaan se, että sanotaan että kirjasarjat on sopiva tarkkuuden taso niissä. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 05.54 (EEST)

Kustantajahan ei mitenkään liity kirjan kuuluisuuteen. Eli siten puhut asian sivu. -- Cimon Avaro 19. huhtikuuta 2024 kello 06.35 (EEST)

Alustukseni saattoi olla sekava, mutta olen samassa käsityksessä kuin Zache. Siksi kysyinkin, perustuuko suuntaviiva "kuluuisista kirjoista" todella äänestystuloksiin? Mikäli ei perustu, se pitää muotoilla uudestaan vastaamaan nykytilannetta. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 10.56 (EEST)

Se perustuu varmaan yleisemmin teosten osalta siihen, että vaikka kirjoista ei liene kovinkaan montaa äänestystä, niin vakiintuneiden kustantajien kautta julkaistuja teoksia ei ole äänestyksissä poistettu oikeastaan koskaan. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 11.13 (EEST)