Kehämäiset liiketoimet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kehämäiset liiketoimet[1][2] (englannista round-tripping tai round-trip trading), jotka tunnetaan myös nimityksillä ”edestakaiset liiketoimet” tai ”pyörivä tarjotin” on vaihtokaupan muoto, jossa yritys myy ”käyttämättömän omaisuuserän toiselle yritykselle, samalla kun se suostuu ostamaan takaisin saman tai samankaltaisen omaisuuden suunnilleen samaan hintaan[3]”.[1][2][4] Omaisuuden edestakainen vaihtaminen kiertoteitse ei tuota mitään taloudellista nettohyötyä, mutta se voidaan vilpillisesti ilmoittaa osana hyödyllisiä myyntejä ja ostoja asianomaisten yritysten kirjanpidossa. Tämä on vastoin sisältö yli muodon -kirjanpitoperiaatetta. Yritykset näyttävät kasvavan ja olevan hyvin kiireisiä, mutta kehämäiset liiketoimet evät tuota voittoa. Kasvu houkuttelee spekulatiivisia sijoittajia, vaikka voittoja ei syntyisikään; tällaiset sijoitukset hyödyttävät yrityksiä ja kannustavat niitä toteuttamaan edestakaisen liiketoiminnan näennäistä kasvua.[3]

Kehämäisillä liiketoimilla oli ratkaiseva rooli Enronin, CMS Energyn, Reliant Energyn, Dynegyn ja Wirecardin kaltaisten energiakauppiaiden markkina-arvon tilapäisessä paisuttamisessa. Kansainvälisissä tilanteissa edestakaisia liiketoimia käytetään veronkiertoon[5] ja rahanpesuun[6].

  1. a b Neuvoston direktiivi (EU) 2018/822, annettu 25 päivänä toukokuuta 2018, direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä koskevasta pakollisesta automaattisesta tietojenvaihdosta verotuksen alalla (”B. Erityiset tunnusmerkit, jotka liittyvät pääasiallista hyötyä mittaavaan testiin [...] 3. Järjestely, joka sisältää varojen kierrättämiseen johtavia (”round-tripping of funds”) kehämäisiä liiketoimia (”circular transactions”) erityisesti sellaisten välikätenä toimivien yksiköiden kautta, joilla ei ole muuta ensisijaista kaupallista tarkoitusta, taikka liiketoimia, jotka mitätöivät tai peruuttavat toisensa tai joilla on muita vastaavia piirteitä.”) EUR-Lex. 25.5.2018. Euroopan unionin virallinen lehti; Euroopan unionin neuvosto. Viitattu 1.11.2022.
  2. a b Laki raportoitavista järjestelyistä verotuksen alalla (Sitaatti: ”17 § Varojen kierrättäminen [...] 1) sisältää varojen kierrättämiseen johtavia kehämäisiä liiketoimia, joissa on osallisina yksiköitä, joilla ei ole muuta ensisijaista liiketoiminnallista tarkoitusta tai liiketoimia, jotka mitätöivät tai peruuttavat toisensa, tai joilla on muita vastaavia piirteitä;”) Finlex.fi. 30.12.2019. Suomen oikeusministeriö ja Edita. Viitattu 1.11.2022.
  3. a b Palma, Stefania & McCrum, Dan: Executive at Wirecard suspected of using forged contracts (Otsikko suomeksi: “Wirecardin johtajaa epäillään väärennettyjen sopimusten käyttämisestä“) Financial Times. 30.1.2019. Viitattu 1.11.2022.
  4. Jokiniemi, Kaisa: Aggressiivinen verosuunnittelu ja sen tunnusmerkit: Tunnusmerkkien systematisointi DAC6-direktiivin mukaisen raportointivelvoitteen pohjalta. (Sitaatti, s. 64: ”Tunnusmerkki perustuu veroedun saamiseksi tehtyyn varojen kierrättämiseen,”) Pro gradu -tutkielma, 2020. Vaasa: Vaasan yliopisto, Laskentatoimen ja rahoituksen yksikkö. Tutkimus verkossa. (PDF) Viitattu 1.1.2022.
  5. Hanlon, Michelle & Maydew, Edward L. & Thornock, Jacob R.: Taking the Long Way Home: Offshore Investments in U.S. Equity and Debt Markets and U.S. Tax Evasion; presented at 2010 National Tax Association meeting, EIASM 2011 Workshop on Current Research on Taxation at the University of Münster (suom. Pitkä matka kotiin: Investoinnit ulkomaille Yhdysvaltain osake- ja velkamarkkinoilla ja veronkierto Yhdysvalloissa; esitetty Kansallisen veroyhdistyksen (National Tax Association) kokouksessa 2010, EIASM 2011 -työpaja verotuksen nykyisestä tutkimuksesta Münsterin yliopistossa. ), 1.9.2011.
  6. Rau, Aswath & Ghosal, Pallabi: “Entering the Tiger’s Den: Foreign Investment in India through Mauritius or Singapore”; (suom. Tiikerin luolaan meneminen: ulkomaiset investoinnit Intiaan Mauritiuksen tai Singaporen kautta) Singapore Law Gazette, 02/2012.