Kaustinen (Tenavat)

Kaustinen (Woodstock)
Kaustinen puhuu.
Luoja(t)	Charles M. Schulz
Näyttelijä(t)	Bill Meléndez (ääni)
Ensi- esiintyminen	1966 tai 1967
Henkilötiedot
Kotipaikka	Jaska Jokusen kotipihan läheisyydessä oleva puu
Suhteet
Tutut	Ressu (ystävä)
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kaustinen (engl. Woodstock) on Charles M. Schulzin Tenavat-sarjassa esiintyvä hahmo. Kaustinen on pieni keltainen lintu, joka on Ressu-koiran paras ja uskollinen ystävä. Kaustinen asustaa Ressun koirankopin läheisyydessä olevassa puussa. Kaustinen lentää omituisesti ja sillä on usein suuria vaikeuksia asioissa, joita kaikki linnut normaalisti osaavat tehdä.

Kaustisen ”puhe” on aina kirjoitettu erikoisista pystysuorista viivoista muodostuvalla merkistöllä, ja usein Ressu tulkitsee Kaustisen puheet lukijalle. Tenavat-animaatioissa Kaustinen pitää piipittävää ääntä. Hahmoa ääninäytteli ohjaaja Bill Meléndez, joka näytteli myös Ressun ääntä.

Historia

Tenavissa alkoi esiintyä 1960-luvun alussa lintuja, jotka puhuivat kieltä, jota Ressu ymmärsi mutta lukijat ja muut hahmot eivät. Erilaiset linnut esiintyivät nimenomaan Ressun ystävinä ja juttukavereina. Kerran Ressun koirankopin katolle tehtiin linnunpesä ja Ressu sai sitten toimia lastenvahtina, toisen kerran pesä rakennettiin suoraan Ressun vatsan päälle. Lintuja tuli ja meni, mutta niitä ei yksilöity.

On hankalaa sanoa tarkalleen, missä vaiheessa juuri Kaustiseksi myöhemmin nimetty lintu nähtiin ensi kerran. Erään tulkinnan mukaan hahmon ensiesiintyminen olisi ollut 4. huhtikuuta 1967 ilmestyneessä stripissä. Tietokirjailija Nat Gertlerin mukaan jo 4. maaliskuuta 1966 julkaistussa stripissä esiintyvistä kahdesta Ressun vatsan päällä kuoriutuneesta linnunpoikasesta jompikumpi on varmuudella Kaustinen. Nämä poikaset olivat myös vähemmän realistisen näköisiä kuin Tenavissa aiemmin nähdyt linnut. Vuonna 1967 sarjassa alkoi yhtä kaikki esiintyä säännöllisesti edellä mainittuja poikasia muistuttanut lintu, joka lensi usein matalalla ja ylösalaisin, törmäili kaikenlaisiin esteisiin ja alkoi viettää yhä enemmän aikaa Ressun kanssa. Ressu kertoi lopulta 22. kesäkuuta 1970 saaneensa selville linnun nimen.

Nimi

Schulz antoi uudelle hahmolle nimen vasta kun se oli kehittynyt tarpeeksi. Nimeksi tuli Woodstock vuonna 1969 pidetyn kuuluisan rockfestivaalin mukaan. Schulz sanoi itse moneen kertaan, ettei nimeen liity mitään piilomerkitystä. Silti juuri nimen vuoksi hahmoa on usein pidetty hippinä.

Suomennos Kaustinen viittaa Kaustisen kunnassa vuosittain järjestettäviin kansanmusiikkijuhliin. Käännös on suomentaja Panu Pekkasen keksimä. Useimmissa muissa kielissä nimeä ei ole käännetty lainkaan.

Luonne ja ominaisuudet

Kaustinen on uskollinen ja lähtee aina mukaan kaikkeen Ressun kanssa. Se on kuitenkin toisinaan myös ailahtelevainen ja väsyy nopeasti. Kaustinen ja Ressu ovat riitaantuneet useammankin kerran, mutta lopulta he aina sopivat riitansa. Joskus harvemmin Kaustinen on nähty myös lasten seurassa.

Kaustisen lentotaito ei juuri parantunut vuosien kuluessa. Se lentää usein ylösalaisin ja törmäilee esteisiin. Se onnistuu kuitenkin saamaan toisinaan enemmän korkeutta ja kykenee esimerkiksi istumaan puhelinlangalla. Vaakalentokorkeus on kuitenkin vain muutamia metrejä.

Muiden lintujen lisäksi Ressu on ainoa, joka ymmärtää Kaustisen puhetta. Kaustinen osaa kuitenkin kirjoittaa niin kirjoituskoneella kuin kynälläkin siten, että kaikki ymmärtävät. Kaustinen on toiminut Ressun sihteerinä monta kertaa.

Usein Kaustinen on yrittänyt myös urheilla. Amerikkalaisen jalkapallon pelaaminen ei ole onnistunut, sillä Kaustinen on pienempi ja kevyempi kuin jalkapallo. Samoja ongelmia on ollut myös baseballin kanssa. Joissain 1990-luvulla ilmestyneissä stripeissä Kaustinen vaikuttaisi kuitenkin kuuluvan Jaska Jokusen baseball-joukkueeseen.

Kaustinen on mukana Ressun partiossa (Beagle scouts) ja myös Ressun johtamassa muukalaislegioonassa. Se nähdään usein myös Ressun alter egon, ensimmäisen maailmansodan lentäjäsankarin mekaanikkona.

Kaustinen on myös helikopterilentäjä: Kaustinen istuu Ressun sylissä, Ressu pyörittää korviaan kuin propellia ja he lähtevät lentoon. Kun Ressu kysyi kerran, missä Kaustinen on oppinut lentämään helikopteria, hän vastasi: ”Vietnamissa”.

Kaustinen rakastuu välillä kastematoihin ja lumihiutaleisiin. Schulz piirsi usein äitienpäivänä stripin, jossa Kaustinen odottaa kohtaavansa kadonneen äitinsä, mutta toive ei koskaan täyty.

Kaustinen on fyysisesti hyvin vahva ja kykenee muun muassa nostamaan Epun ilmaan. Joissain animaatioissa Kaustinen on lisäksi lahjakas viheltämisessä.

Laji

Kaustisen (ja hänen identtisten ystäviensä) laji ei ole koskaan selvinnyt, vaikka Ressu on sitä yrittänyt joskus selvittää. Kaustinen ei ilmeisesti itsekään tiedä sitä.

Kaustisen lajitoverit

Pääartikkeli: Luettelo Tenavien hahmoista#Kaustisen lintuystävät

Kaustisen lajitovereita näkyi sarjassa melko usein. Ressun partioon kuuluneet linnut saivat myös nimet. Partioryhmä nähtiin ensimmäisen kerran 1974, ja siihen kuului alkujaan Ressun ohella neljä lintua: Kaustinen, Kale eli Kalevi (Bill), Rainer (Olivier) ja Johannes (Conrad). Myöhemmin mukaan tulivat Hanna (Harriet) vuonna 1980, Sulevi (Raymond) vuonna 1988, Reima (Fred) vuonna 1990 ja Roy vuonna 1998. Samat linnut kuuluvat myös Ressun muukalaislegioonan yksikköön, paitsi Hanna. Yhdessä sarjakuvassa Hanna ja Kalevi menevät naimisiin.

Vaikka nämä lajitoverit esiintyvätkin melko paljon Tenavissa, selkeä yksilöllinen luonne on vain Kaustisella.

Lähteet

• Charles M. Shculz: Ressu ja Punainen paroni
• Charles M. Schulz: Ressu korpien kunkkuna

Viitteet

Tenavat