Kaukaan sellu- ja paperitehdas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oy Kaukas Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1873
Lakkautettu 1986
Toimitusjohtaja 1894–1912 Gösta Björkenheim
1912–1942 Jacob von Julin vanhempi
1942–1967 Jacob von Julin nuorempi
1967–1985 Casimir Ehrnrooth
Toimiala metsäteollisuus
Kotisivu upmpulp.com/fi/upm-kaukas
Kaukaan tehtaat Lappeenrannassa Saimaalta nähtynä.

UPM Kaukas on UPM-Kymmene Oyj:n suurin tehdasintegraatti. Tehdasalueella valmistetaan sellua, paperia, sahatavaraa, biopolttoaineita, biokemikaaleja ja energiaa. Kaukaalla sijaitsevat myös UPM:n suurin tutkimus- ja tuotekehityskeskus sekä UPM Metsän Itä-Suomen puunhankinnan johto ja Lappeenrannan metsäpalvelutoimisto. UPM:n tehtaat sijaitsevat Lappeenrannan Kaukaalla.

Paperitehtaan tuotantokapasiteetti on noin 305 000 t/v ja sellutehtaan tuotantokapasiteetti noin 770 000 t/v.[1] Tehdasalueella sijaitsee myös Euroopan suurin mäntysaha Kaukaan saha, jonka tuotantokapasiteetti on 510 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa. Vuonna 2015 käynnistynyt maailman ensimmäinen puupohjaista uusiutuvaa dieseliä ja naftaa valmistavan Lappeenrannan biojalostamon tuotantokapasiteetti on 100 000 t/v. Tämän lisäksi alueella on Pohjolan Voiman ja Lappeenrannan Energian yhteisesti omistama biovoimalaitos, joka tuottaa sähkön lisäksi höyryä tehtaalle[2] sekä kaukolämpöä ja sähköä kaupunkilaisille[3]. Henkilöstöä UPM:n Kaukaan tehtailla oli 974 vuonna 2018[4].[1] Tämän lisäksi alueella työskenteli keskimäärin 565 urakoitsijan työntekijää sekä kesäaikaan 180 kesäharjoittelijaa.

Oy Kaukas Ab (nimi vuoteen 1953 asti Kaukaan Tehdas Oy) oli vuonna 1873 perustettu[5][6] pääosin Lappeenrannan seudulla toiminut metsäteollisuusyhtiö, joka siirtyi UPM-konsernin omistukseen vuonna 1986.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukas perustettiin sorvaamaan lankarullia koivusta.

Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö (Kaukas Fabriks Aktiebolag)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tehdasalue vuonna 2009. Biovoimalaitos etualalla.

Yhtiö sai alkunsa, kun Robert Björkenheim ja kolme hänen yhtiökumppaniaan sopivat 6. helmikuuta 1873 lankarullatehtaan perustamisesta Mäntsälän Ohkolan kylään Kaukastenkosken rannalle, nykyiseen Hyvinkään Kaukasten kylään.[7][6][8] Tehdas tuotti kuitenkin vain vähän voittoa ja vasta vuonna 1882 voitiin yhtiön osakkaille jakaa ensimmäiset osingot.[9] Koska Kaukasten tehtaan lähiympäristöstä ei enää saanut riittävästi tehtaan käyttämää koivupuuta, rakennettiin vuonna 1890 toinen lankarullatehdas Lappeenrannan lähelle.[10] Vuonna 1894 osakeyhtiö purettiin ja sen liiketoiminta myytiin Venäjällä aseteollisuudessa vaurastuneelle eversti Hugo Standertskjöldille. Toimitusjohtajaksi tuli Gösta Björkenheim ja tekniseksi johtajaksi Bengt Björkenheim, joka myöhemmin murhattiin tehtaalla. 30. huhtikuuta 1896 Kaukaan Tehdas ja nastolalaisen Uudenkylän kartanon omistajatar Constance af Forselles sopivat, että tehdas sai käyttää Uudenkylän kartanon etelänpuoleista metsää 15 vuoden ajan.[11] 1897-1898 rakennettiin uusi lankarullatehdas, jonka osia on edelleen näkyvissä Hiisiön kylässä Iitin puolella kunnanrajaa. Vuonna 1898 Kaukasissa sijaitseva lankarullatehdas suljettiin ja sen toiminta siirrettiin Lappeenrantaan sekä Iittiin rakennetuille uudemmille tehtaille.[12]

Osakeyhtiö Kaukaan Tehdas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaukaasta tuli jälkeen rekisteröity osakeyhtiö vuonna 1903.[13] Tehdasrakennusten vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.

Uudenkylän kartanon metsiin tukeutunut lankarullatehdas sai sivutoimipaikan Nastolassa Seestan kartanola kun kartanon omistaja, varatuomari Georg Ehrnrooth teki sopimuksen aihionsahausosaston perustamisesta Seestan kartanon maille 1903.[13] Aihionsahausosasto tuli Oksjoen torpan alueelle. Osakeyhtiö Kaukaan Tehdas teki sopimuksen Seestan kartanon ja muiden maanomistajien maiden puunhankinnasta 10 000 sylestä rullalankapuuta. 5. tammikuuta 1904 siirtyi tehtaan vuokraama maa yhtiön omistukseen. Tehdasalueeseen kuului 60 hevosvoiman höyrykonetta varten rakennettu lauhdutusvesilammikko Luhtlammen puron varrelle, kaksi tehdasrakennusta, varastovara, tukkien varastointialue Seestajoelle saakka, toimistorakennus, leipomo, pesula, ruokala, sauna Luhtlammen rannalle sekä kaksi tai kolme työläisasuntorakennusta. Aihiorullatehdas käytti 2,15 metriä pitkiä koivuja, joita ajettiin tehtaalle. Alueella oli myös kiskoille nostettava Ruuhijärvi-laiva.

Seestan kansakoulua laajennettiin 1905 veistoluokalla. Myöhemmin kansakoulunpito siirtyi Luhtaanmaan kansakoulun Juuselan huvilaan ja lopuksi Luhtaanmaalle pysyviin tiloihin nykyiseen Luhtaanpirttiin, jonka edustalle pystytettiin tehtaan muistomerkki. Siinä on osa tehtaan 1929 tai 1930 uusittua höyrypannua, jotka otti talteen lämmittäjä ja höyrykoneenkäyttäjä Taavi Pajari. Muistomerkki paljastettiin 11. heinäkuuta 2009.[14]

Aihionsahausosasto aloitti kesäkuussa 1904 ja se maksoi 71 000 markkaa. Uudenkylän kartanolta siirrettiin Seestan kartanolle kolme kiekkosahaa ja kolme aihionsahauskonetta. Myöhemmin saatiin neljäs aihionsahauskone.

Maaliskuussa vuonna 1897 valmistui yhtiön puuhaketehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullien valmistuksessa syntyvää jätepuuta. Kaukaan ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas rakennettiin 1898 ja toinen vuonna 1905.[15] Uutta tehdasta laajennettiin vuonna 1912, jonka jälkeen Kaukas oli jonkin aikaa Suomen suurin sulfiittiselluloosan tuottaja. Kaukaan valmistamasta selluloosasta meni aluksi noin puolet Venäjälle ja loput kotimaahan, mutta myöhemmin vienti laajeni Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaukaan lankarullaviennin tärkeitä kohdemaita olivat Venäjä, Saksa, Itävalta, Ranska, Englanti ja Belgia.

Kaukas osti vuonna 1916 Kaltimon Puuhiomon, jonka mukana tuli myös huomattava metsäalue. Samana vuonna ostettiin myös Osakeyhtiö T. & J. Salvesen; kaupan mukana tuli kuusi sahalaitosta ja 69 500 hehtaaria metsää. Osakeyhtiö Gustaf Cederberg & Co.:n osto vuonna 1920 lisäsi Kaukaan metsien pinta-alaa 10  000 hehtaarilla.[16][17] Kaukas aloitti sulfaattiselluloosan valmistamisen 1918, ostettuaan Joutsanosta Pulpin sulfaattitehtaan, jonka toiminta jatkui vuoteen 1950 asti. Joutseno-Pulp osakeyhtiö perustettiin 1950, omistussuhteet jakautuivat Oy Kaukas AB:n ja Rauma-Repola Oy kesken tasan. Tehtaan kapasiteetti oli 1964 220.000 tonnia valkaisematonta sulfaattiselluloosaa.[18]

Kaukas aloitti vanerintuotannon vuonna 1926, kun sen ensimmäinen vaneritehdas valmistui.[16][19] Sotien välisenä aikana Kaukaan sulfaattiselluloosan tuotanto kolminkertaistui ja sulfiittiselluloosan tuotanto nelinkertaistui, kun yhtiön sulfiittiselluloosatehdasta uudistettiin vuosina 1933–1936. Sotien seurauksena Kaukas menetti paljon omia metsä-alueitaan ja perinteisiä puunhankinta-alueitaan.

Sotien jälkeen yhtiön tuotantolaitoksia uusittiin. Lankarullien valmistuksessa otettiin käyttöön uusi tuotantomenetelmä ja lankarullien valmistus jatkuikin vuoteen 1971 asti, jolloin rullatehdas lopettaa toimintansa alansa viimeisenä yrityksenä Suomessa ja koko maailmassa.[20] Vanerin tuotannossa tapahtui huomattavia uudistuksia 1950-luvun puolivälistä lähtien: 1960-luvulla asennettiin uudet vanerisorvit ja liimauspuristimet, 1970-luvulla aloitettiin vanerin valmistus kuusipuusta ja myöhemmin panostettiin vanerin jatkojalostukseen.

Kaukaalle valmistui vuosina 1967–1971 Lappeenrantaan uusi sahalaitos, joka lisäsi sahatavaran tuotantokapasiteettia 330 000 kuutiometriin. Vuonna 1977 Kaukas osti myös keskikokoisen sahalaitoksen Nurmeksesta.

Kaukas rakensi 1960-luvun alussa uuden sulfaattiselluloosatehtaan, joka valmistui vuonna 1964.[20] 1971 sulfiittisellun valmistus päättyi ja sulfaattiselluloosatehdasta laajennettiin uudella tuotantolinjalla, jolta valmistui pitkäkuituista mäntyselluloosaa. Monipuolistaakseen tuotantoaan Kaukas alkoi rakentaa paperitehdasta yhdessä erään kanadalaisen yhtiön kanssa Dörpeniin, Saksan liittotasavaltaan. Tämä Nordland Papierin nimellä tunnettu tehdas käynnistyi vuonna 1969. Kanadalainen yhtiö oli sitä ennen vetäytynyt hankkeesta ja sen tilalle yhtiökumppaniksi tuli Kymmene Oy.[20] Kaukaan saha ja sulfiittiselluloosatehdas sekä Nordland Papier GmbH:n paperitehdas rakennettiin teollisuusneuvoksen arvon saaneen Lauri Hotisen johdolla.[21]

Kaukas rakensi 1970-luvulla uuden kevyttä LWC-painopaperia tuottavan paperitehtaan, joka käytti raaka-aineenaan yhtiön tuottamaa valkaistua sulfaattiselluloosaa. Tehtaan ensimmäinen tuotantolinja käynnistyi vuonna 1975 ja toinen linja vuonna 1981. LWC-paperin kysyntä oli alusta lähtien kasvussa ja siitä saatiin myös hyvä hinta.

Oy Kaukas Ab sekä vuonna 1982 Kymmene Oy:stä ja Strömberg Oy:sta muodostettu Kymmene-Strömberg sulautuivat yhteen vuonna 1986. Uusi yhtiö myi pois Strömbergin toiminnot ja sen nimeksi tuli Kymmene Oy. Vuonna 1996 tämä yhtiö ja Repola-konserni sulautuivat muodostaen nykyisen UPM-Kymmene Oy:n. Repola oy oli aiemmin muodostettu Rauma-Repolan ja Yhtyneiden Paperitehtaiden fuusiossa.

UPM on uudistanut tehdasta vuonna 2016.[22]

Tehtaan sellunkuivaus- ja paperikoneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Kuivauskone KK1 Valmet 1964 (Uusittu 1982, 2002, 2016) Tasoviira 5 200 mm 160 m/min 290 000 t/a, Kuivattu havusellu Sylinterikuivatus
Kuivauskone KK2 mm Kuivattu sellu Poistettu, myyty Intiaan
Kuivauskone KK3 Kamyr 1971- Imutelaformeri 4300 mm 60 000 t/a, Kuivattu sellu Poistettu käytöstä
Kuivauskone KK4 Sunds Defibrator Pori Oy 1996– (uusittu 2016) Pressformer kaksoisviira 4200 mm Andritz n. 220 m/min 320 000 t/a, Kuivattu havusellu Andritz FläktDryer-kuivauskaappi/puhallinkuivain
Paperikone PK1 Valmet (Uusittu 2001, Voith) 1975 (Uusittu 1986, 2001) 8 200 mm NipcoFlex-puristin 1 600 m/min 340 000 t/a, MWC-paperi (kaksoispäällystetty aikakauslehtipaperi) ?
Paperikone PK2 Valmet elokuu 1981[23] – 7.3.2015[24] Sym Flo HHS perälaatikko Valmet (1992). Valmet Speed Former HHS (1992) 8 200 mm Valmet SymPress II

Valmet Profisteam E höyrylaatikko (1997)

Kuivatusosa: 4 kuivasuryhmää, 43 sylinteriä baby-sylinteri. Köydetön päänvienti (Voith 2002)

1 550 m/min (alkuperäinen 1200 m/min, uudet osat 1700/1800 m/min) 225 000 t/a, LWC-paperi (päällystetty aikakauslehtipaperi) Marraskuussa 2014 UPM ilmoitti suunnitelmastaan sulkea paperikone 2 vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä.[25] PK2 ja PPK3 (päällystyslinja) koneiden purkutyö aloitettu huhtikuussa 2017. Työn arvioitu kesto noin puoli vuotta. Käyttökelpoiset osat ja koneikot säästetään käyttöön mahdollisesti yhtiön muille tehtaille, muut osat romutetaan.

Off-line pinnoituskone (Pinnoituskone 3) • 1988 Valmet, 1600 m/min

Tuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päällystetty aikakauslehtipaperi (LWC ja MWC):

  • UPM Star
  • UPM Ultra
  • UPM Cote

Sellu

  • Betula (koivu)
  • Conifer (havu)
  • Conifer Reinforcement (havu, armeerausmassa)

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • UPM-Kymmene Oyj, Kaukaan paperitehdas[vanhentunut linkki]
  • UPM-Kymmene yrityshistoria
  • Tuuri, Antti. (1999) UPM-Kymmene, Metsän jättiläisen synty. Otava. Helsinki. 493 s.
  • Kaukas – a presentation. Helsinki 1954. 34 s.
  • Oy Kaukas Ab (englanniksi). Helsinki 1962. 44 s.
  • J. Standertskjöld. Kaukas 1873–1944. Helsinki 1973. 410 s.
  • J. Standertskjöld. Kaukas 1945–1985. Espoo 1988. 274 s.
  • Hietala Lasse: Kaukas, Kaukas Oy, 1964
  • Standertskjöld Johan: Kaukas 1873-1973, 1973
  • UPM Kaukas verkkosivusto www.upmkaukas.fi

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Tiikasalo, Katja: [www.upmkaukas.fi UPM Kaukas verkkosivusto] UPM Kaukas ympäristö ja yhteiskuntavastuu 2018. 15.6.2019. UPM. Viitattu 03.10.2019.
  2. ↑ Kaukaan Voiman koekäyttövaihe ohi 13.2.2010. YLE. Viitattu 22.6.2011.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ UPM Kaukas näyttää mallia kiertotaloudessa. UMP.com toukokuu 2017.
  4. ↑ [1]
  5. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 1.
  6. ↑ a b Hietala, Kaukas, s. 16.
  7. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 2
  8. ↑ Kaukas – tehdasmiljöö vailla vertaa Kaukasten asukasyhdistys. Arkistoitu 21.12.2013. Viitattu 4.6.2013.
  9. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 4
  10. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 5
  11. ↑ Kaukas 1873-1973, s. 6
  12. ↑ Tehtaan historia Kaukasten asukasyhdistys. Viitattu 4.6.2013.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ a b Kaukas 1873-1973, s. 8
  14. ↑ http://www.kumiantie.fi/File/Rullatehtaan muistomerkin paljastuspuhe - korjattuna.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Hietala, Kaukas, s. 34
  16. ↑ a b Kaukas 1873-1973, s. 9
  17. ↑ Hietala, Kaukas, s. 20
  18. ↑ Hietala, Kaukas, s. 42
  19. ↑ Hietala, Kaukas, s. 28
  20. ↑ a b c Kaukas 1873-1973, s. 12
  21. ↑ Anu Talka: Lauri Hotinen Biografiasampo. Viitattu 10.7.2023.
  22. ↑ https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sellutehdashankkeita-on-vireilla-useita-6.3.68818.298c4cc6f4
  23. ↑ Kinnunen, Terhi: Kaukaan paperikone 2 kävi 34 vuotta Etelä-Saimaa. 1.2.2015. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 15.3.2015.
  24. ↑ Manskinen, Harri: Kaukaan toinen paperikone vetelee viimeisiään Etelä-Saimaa. 6.3.2015. Arkistoitu 8.3.2015. Viitattu 15.3.2015.
  25. ↑ UPM:lle uusi 150 miljoonan euron kannattavuudenparantamistavoite 13.11.2014. UPM. Viitattu 13.11.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaukaan_sellu-_ja_paperitehdas&oldid=22451725”