Karoteenit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karoteenit ovat fotosynteesissä tarvittavia oransseja väriaineita. Karoteenit ja ksantofyllit kuuluvat karotenoideihin. Tunnetuimpia karoteeneja ovat alfa-, beeta-, gamma- ja delta-karoteeni sekä lykopeeni. Karoteeneja tunnetaan yli 600 erilaista. Alfa-, beeta- ja delta-karoteeni ovat A-vitamiinin esiasteita.[1]

Karoteenit muuttuvat ihmisen elimistössä osittain A-vitamiiniksi, kuten jotkut muut karotenoidit. Beta-karoteiini antaa vatustuskykyä joitakin syöpiä sekä sydän- ja versuonitauteja vastaan. Karoteiineja on muun muassa joissakin syötäväksi kelpaavissa luonnon kasveissa, persiljassa, lehtikaalissa, paprikassa, porkkanassa, joissakin marjoissa, maississa ja tomaatissa. Beta- ja alfa-karoteiinia on myös aprikoosissa ja kurpitsassa.[2]

α-karoteeni
β-karoteeni
γ-karoteeni
δ-karoteeni
Lykopeeni


  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. Sinikka Piippo: ”Karotenoidit”, Puhdasta ravintoa, s. 232-233. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-671-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.