Kansan vapautusarmeijan strategiset tukijoukot
Kansan vapautusarmeijan strategiset tukijoukot 中国人民解放军战略支援部队 |
|
---|---|
Toiminnassa | 2015–2024 |
Valtio |
Kommunistipuolue – Kiina |
Puolustushaarat |
avaruusvoimat kyberjoukot |
Aselajit |
avaruussodankäynti elektroninen sodankäynti kybersodankäynti psykologinen sodankäynti |
Rooli | puolustushaara |
Komentajat | |
Nykyinen komentaja | kenraali Ju Qiansheng |
Kansan vapautusarmeijan strategiset tukijoukot (kiin.: 中国人民解放军战略支援部队; pinyin: Zhōngguó rénmín jiěfàngjūn zhànlüè zhīyuán bùduì; engl. People's Liberation Army Strategic Support Force, PLASSF) oli yksi Kiinan kansantasavallan kansan vapautusarmeijan viidestä puolustushaarasta. Toiminta-aikanaan muut neljä puolustushaaraa olivat maavoimat, ilmavoimat, merivoimat ja strategiset ohjusjoukot. Tukijoukot perustettiin joulukuussa 2015 ja jaettiin omiksi haaroiksi huhtikuussa 2024. Tukijoukkojen tehtävien kirjo oli laaja, mutta se keskittyi lähinnä aseellisen sodankäynnin sijaan muihin sodankäynnin muotoihin. Koska strategiset tukijoukot olivat osa kansan vapautusarmeijaa, ne olivat osa Kiinan kommunistisen puolueen aseellista siipeä ja sitä kautta niiden ensisijainen tehtävä oli turvata puolueen valta-asema Kiinassa.[1][2][3]
Strategiset tukijoukot oli suoraan keskussotilaskomission alaisia. Joukkojen toiminta-alue kattaa avaruuden, tietoverkot ja sähkömagneettisen spektrin sekä psykologisen sodankäynnin alueet. Organisaatiouudistuksen yhtenä tavoitteena oli keskittää tiedusteluun ja valvontaan sekä informaatiosodankäyntiin kykenevät joukot.[4][5] Tukijoukot lakkautettiin vuonna 2024. Puolustishaaran seuraajaksi muodostettiin Kansan vapautusarmeijan avaruusvoimat, kyberjoukot, informaatiotukijoukot ja logistiikkajoukot. Ne ovat erillisiä yksiköitä mutta niitä ei kutsuta kuitenkaan täysimittaisiksi puolustushaaroiksi.[3]
Avaruusohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käytössä on kaikkiaan 77 satelliittia: 6 tietoliikenne-, 23 navigointi-, 33 tiedustelu- ja 15 signaalitiedustelusatelliittia. Strategisten tukijoukkojen komentajana toimii Gao Jin.
Kiina on laukaissut avaruuteen menestyksellisesti 16 avaruusalusta ja 31 erilaista avaruuslaitetta, muun muassa satelliitit kommunikointia ja navigointia varten. Avaruusjoukot hallinnoivat Kiinan tiedustelu- ja paikannussatelliitteja, kuten Kiinan kehittämää Beidou–satelliittijärjestelmää, joka on kiinalainen vastine Yhdysvaltain GPS:lle ja Venäjän GLONASS-järjestelmälle.
- China’s Expace Technology Co. yhtiön kaupallinen satelliitti Kuaizhou-1 (KZ-1A)
- Kiinan ensimmäinen avaruusasema ja siihen liittyvä lisävarustelu Tianzhou-1 (TZ-1) telakointia ja tankkausta varten
Avaruusjärjestelmien osastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansanarmeijan avaruusjärjestelmät käsittää kaikki kansanarmeijan C4ISR-järjestelmät.
- Jiuquan-satelliittien laukaisukeskus/ 20. testi- ja koulutuskeskus
- Taiyuan-satelliittien laukaisukeskus / 25. testi- ja koulutuskeskus
- Xichang-satelliittien laukaisukeskus / 27. testi- ja koulutuskeskus
- Wenchang avaruuskeskus
- Avaruustelemetria, seuranta ja ohjaus
- Pekingin avaruuslentojen komentokeskus
- Xin satelliittien komentokeskus / 26. testi- ja koulutuskeskus
- Telemetria, seuranta ja komentoasemat
- Kiinan merialueiden satelliittiseuranta ja komentokeskus
- 23. testi- ja koulutuskeskus
- Avaruuden tiedustelutoimisto
- Pääsatelliittiasema
- Avaruuden tutkimus ja kehityskeskus
- Projektisuunnittelun tutkimuskeskus
- Astronauttijoukot
Kybersodankäynti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kybersodankäynti on Kiinalle tärkeä osa kansallisen turvallisuuden ja strategisen kilpailukyvyn varmistamista.
Kyberjoukot valmistautuvat kyberhyökkäyksiin ja vakoiluun, sekä Kiinan omien tietojärjestelmien puolustamiseen. Elektronisen sodankäynnin joukot keskittyvät häiritsemään vastustajan kommunikaatioyhteyksiä ja tutkakuvaa.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuori , Juha A.: Kiinan sotavoimien kehitys Maanpuolustus-lehti. 16.3.2018. Viitattu 27.1.2024.
- ↑ Grieger, Gisela: The role of the army in China's politics (pdf) European Parliamentary Research Service. 2015. Viitattu 27.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Goswami, Namrata: The Reorganization of China’s Space Force: Strategic and Organizational Implications The Diplomat. Viitattu 11.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c US Defense Intelligence Agency: CHINA MILITARY POWER Modernizing a Force to Fight and Win 2019. Arkistoitu 11.5.2019.
- ↑ a b c Kiinan strategiset tukijoukot – Turpopankki turpopankki.fi. Arkistoitu 31.3.2019.
- ↑ Xichang Satellite Launch Center--- CGWIC cgwic.com. Arkistoitu 3.10.2015.
- ↑ Beijing Aerospace Command and Control Center china.org.cn.