Kalevi Olin
Kalevi Anders Wilhelm Olin [ulí:n] (5. lokakuuta 1945 Pyhäjärvi Ul – 26. toukokuuta 2023 Turku[1]) oli suomalainen Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori (1987–1997) ja professori (1998–2005), joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1995–2007 Keski-Suomen vaalipiiristä. Tähän työhönsä liittyen Olin toimi myös Ranskan Strasbourgissa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen varajäsenenä 2003–2007 ja sen yhteydessä muun muassa Euroopan neuvoston tiedealakomiteassa 2003 ja väestökomiteassa 2004–2007. Kansanedustajana Olin vaikutti sivistysvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa (EU-asiat), ulkoasiainvaliokunnassa ja tulevaisuusvaliokunnassa, jossa hän toimi myös varapuheenjohtajana. Lisäksi hän johti 1999–2003 ja 2003–2007 eduskunnan tietohallinnon johtoryhmää sekä eduskunnan Tutkijoiden ja kansanedustajien seuraa 2003–2007.[2]
Olin oli mukana Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 1980–2011 ja toimi sen puheenjohtajana 1996–1997 sekä varapuheenjohtajana 1988–1994 ja 2009–2011. Maakuntapolitiikkaan Olin osallistui Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajana 1993–1996 ja maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtajana 1997–2011. Vuonna 2009 hän oli ehdolla Euroopan parlamenttivaaleissa, muttei tullut valituksi 13 191 äänellään. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Olin sai vaalipiirissään SDP:n ehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä, mikä yleensä on riittänyt valintaan. Puolue menetti vaalissa kolmannen paikkansa ja Olin jäi valitsematta sijoittumalla vaalipiirinsä kansanedustajan 1. varasijalle.[2] Puolueensa toisesta eduskuntapaikasta hän jäi 87 äänen päähän.
Olin oli aktiivinen keskustelija ja pyydetty puhuja eri yhteiskunnallisiin tilaisuuksiin. Hän oli myös urheilupuolen järjestömies, sillä hän toimi Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) puheenjohtajana vuodet 1995–2007 sekä liiton valtuuston puheenjohtajana vuosina 1983–1995. Kansainvälisen työläisurheiluliiton (International Workers and Amateurs in Sports Confederation CSIT) ensimmäisenä suomalaisena puheenjohtajana Olin vaikutti 1996–2008. Vuonna 2008 hänet valittiin CSIT:n kunniapuheenjohtajaksi. Olin osallistui lisäksi kansanterveysjärjestöjen työhön toimimalla muun muassa Suomen Reumaliiton varapuheenjohtajana 1992–1996 ja valtuuston puheenjohtajana 1997–2002. Kaupunkisuunnittelua Suomessa ja Yhdysvalloissa opiskelleena sekä arkkitehtuurista kiinnostuneena hänet valittiin valtakunnallisen Alvar Aalto -seuran puheenjohtajaksi 2009–2012. Olinin harrastuksia olivat lukeminen, kirjoittaminen, taidenäyttelyt, teatteri ja tennis, jossa hän saavutti viisi Euroopan mestaruutta parlamenttien välisissä tenniskisoissa Suomen joukkueessa (Merikukka Forsius, Matti Saarinen ja Kalevi Olin).
Olin oli vahvana ehdokkaana Jyväskylän kaupunginjohtajaksi vuonna 2004 Pekka Kettusen tultua erotetuksi virasta erorahalla, jonka myöntämällä valtuusto ylitti toimivaltuutensa. Vaaliin tuli haastajaksi kokoomuksen Markku Andersson. Olin voitti ensimmäisellä kierroksella Anderssonin, mutta jäi yhden äänen päähän tarvittavasta enemmistöstä. Toisella ratkaisevalla vaalikierroksella Andersson voitti Olinin niin ikään yhdellä äänellä luvuin 30–29.
Kalevi Olinin kirjallinen toiminta käsittää yli 250 yksin tai yhdessä tuotettua tieteellistä ja kansantajuista suomen-, englannin-, ranskan- ja ruotsinkielistä julkaisua yhteiskunnasta ja liikunnasta suunnittelun ja päätöksenteon, politiikan, hallinnollisen johtamisen ja siirtolaisuuden näkökulmista. Poliitikkouransa päätettyään Olin jatkoi kirjallista toimintaansa. Hänet kutsuttiin aiemmin johtamansa urheilun maailmanjärjestön (CSIT) englanniksi ja ranskaksi julkaistavien 100-vuotisjuhlakirjojen toimittajaksi ja yhdeksi kirjoittajaksi. Teokset julkistettiin järjestön 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä Brysselissä lokakuussa 2013 (Olin, K. Ed. Sport, Peace and Development. International Worker Sport 1913-2013. Sportverlag. Vienna. Austria. 159 p. / Olin, K. Ed. Sport, Paix et Developpment. Sport Travailliste International 1913-2013. Sportverlag. Vienne. Autriche. 159 p.)
Olin oli naimisissa liikunnan ja terveystiedon opettaja Pirre Olinin kanssa. He asuivat Turussa ja Helsingissä. Sotilasarvoltaan Kalevi Olin oli kersantti (1966).
Olin on haudattu Jyväskylän vanhalle hautausmaalle.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Knapp, Noora: Entinen kansanedustaja Kalevi Olin on kuollut Ilta-Sanomat. 29.5.2023. Viitattu 29.5.2023.
- ↑ a b Patrikainen, Seppo - Joensuu, Miikka. Se olkoon vapauden työ. SDP:n Keski-Suomen piiri 1906–2006. ISBN 978-952-92-2586-6. Jyväskylä 2007. (s. 445)
- ↑ Jyväskylän seurakunnan hautahaku Hautakartta. Viitattu 4.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Olin Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Kalevi Olinin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa