Kajaanin sissirykmentti
| Kajaanin sissirykmentti | |
|---|---|
 Kajaanin sissit talvella 1918. |
|
| Toiminnassa | 1918 |
| Valtio |
 Suomi |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Rooli | Sissitoiminta |
| Sodat ja taistelut |
Savon rintama Kuopion valtaus Iisalmen valtaus Varkauden taistelu Mouhun–Hillosensalmen taistelut Kymenlaakson valtaus Karjalan rintama Viipurin taistelu |
| Komentajat | |
| Tunnettuja komentajia |
luutnantti Evert Lindberg Teodor Strömberg kapteeni Karl Hilén |
Kajaanin sissirykmentti tai Kajaanin sissit perustettiin 24. tammikuuta 1918 Kajaanissa lakkautetun suojeluskunnan tilalle. Ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Strömberg.[1] Kajaanin sissirykmentti oli valkoisten itäarmeijan Pohjois-Savon rykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa, 1 pataljoonan komentajana toimi reserviluutnantti Elja Rihtniemi. Kajaanin sissirykmentti ei täyttänyt rykmentille vaadittavaa 2 000 miehen vahvuutta. Se sissirykmentti ei myöskään osallistunut yhtenäisenä joukko-osastona rintamataisteluihin. Rykmentin rintamakomennuskuntaan kuului erillisiä komppanioita ja osastoja, joiden yhteenlaskettu vahvuus oli noin 600. Rykmentin koko rintamajoukkoihin eli ns. sisäosastoon kuului yli 500 miestä. Rykmentin ylipäällikkönä toimivat 24. - 30.tammikuuta.1918 vanhanväen luutnantti Evert Lindberg, 30.tammikuuta. - 2.maaliskuuta.1918 Kajaanin pormestari Teodor Strömberg ja 3.maaliskuuta.1918 alkaen kapteeni Karl Hilén.[2]
Pataljoonan runkona oli Kajaanin sissirykmentti, johon liitettiin Iisalmen 1. vapaaehtoinen jalkaväkikomppania. Näin muodostettiin 21. maaliskuuta Pohjois-Savon rykmentin 1. pataljoona. Edellä mainitut joukko-osastot olivat aikaisemmin alistettuna Savon ryhmälle.
Joukko-osaston koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajaanin sisseihin kuului eri aikoina enimmillään noin 500 miestä.
Osallistuminen taisteluihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sissit osallistuivat eri taisteluihin Kuopiossa, Iisalmessa, Varkaudessa, Mouhussa, Hillosensalmella Viipurissa sekä aivan sodan lopussa Kymenlaakson viimeisten punaisten pesäkkeiden puhdistamiseen..[3][4] Kajaanin sissirykmentin jäsenet osallistuivat myös Viipurin puhdistuksen yhteydessä myös muihin laittomuuksiin, kuten teloitettujen henkilökohtaisen omaisuuden ryöstelyyn.[5] Viimeiset muistiin kirjatut teloitukset, joihin Kajaanin sissirykmentin jäsenet osallistuivat, tapahtuivat toukokuussa 1918.[6] Kajaanin sissirykmentin sotilaiden on todettu osallistuneen eri paikkakunnilla, esimerkiksi Jämsässä, yksittäisiin teloituksiin.[7]
Tunnettuja Kajaanin sissejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kajaanin sissirykmentissä palveli monia myöhemmin tunnettuja itsenäisen Suomen poliitikkoja tai talouselämän vaikuttajia. Tunnetuin Kajaanin sissirykmentissä palvellut sotilas oli tuleva presidentti Urho Kekkonen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kapina vai veljessota? Kajaanin Sissi-Rykmentin toimia 5.10. HELENA Jaakontytär NISKANENluettu(19.10.2009)
- YLE, Pimeä historia, jakso 2 Verinen Viipuri. [9]
- Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II "Valkoinen terrori". Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 1967.
- Kajaanin sissit Kuopiossa (osat I, II ja III)Kekkonen, Urho: Puheita ja kirjoituksia. - Hki : Weilin Göös 1969. - ISBN f679665. 3, s. 17-25 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lars Westerlund: Venäläissurmat Suomessa 1914-22 (pdf) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004. 2004. Helsinki: Valtioneuvosto. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 16.11.2009.
- Jukka Rislakki: Kauhun aika- Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918. Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7486-0
- Teemu Keskisarja: Viipuri 1918. Vaasa: Siltala, 2013. ISBN 978-952-23418-7-7
- Hannu Romppainen: Kainuu 1918. Vaasa: Pohjolan Palvelut Oy, 2017. ISBN: 978-952-67629-2-0
- Teemu Keskisarja: Vääpeli T:n tapaus ja muita kertomuksia suomalaisesta terrorismista. Vaasa: Siltala, 2018. ISBN: 9789522345615
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II "Valkoinen terrori", s. 238. Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 1967 Luku = IX Rangaistus-ja kostomentaliteetin purkautumistapoja.
- ↑ Viestikapula Kainuun Reserviupseeripiirin ja Kainuun Reserviläispiirin tiedotuslehti 2018. s.14
- ↑ Lars Westerlund: Venäläissurmat Suomessa 1914-22 (pdf) (Myös Viipurin valtaukseen osallistuneen Kajaanin Sissi-rykmentin historiikissa todetaan: “Kun valkoiset joukot sitten yöllä 29 p:vää vasten hyökkäsivät kaupunkiin, ei vastustuksesta enää ollut puhettakaan.”) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004. 2004. Helsinki: Valtioneuvosto. Arkistoitu 24.2.2014. Viitattu 16.11.2009.
- ↑ Kajaanin sissit Kuopiossa (osat I, II ja III)Kekkonen, Urho: Puheita ja kirjoituksia. - Hki : Weilin Göös 1969. - ISBN f679665. 3, s. 17-25 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Venäläissurmat Suomessa, s. 135: "Teloituksen jälkeen sissit ampuivat vielä suuren määrän armonlaukauksia ja tarkistivat ruumiit ottaen talteen vainajien arvoesineet ja käyttökelpoiset vaatekappaleet. Myös vaasalaiset ottivat tähän osaa, mutta aloite tuli selvästi Kajaanin sissien johtajilta."
- ↑ Kapina vai veljessota? Kajaanin Sissi-Rykmentin toimia 5.10. HELENA Jaakontytär NISKANENviitattu 21.10.2009
- ↑ Jukka Rislakki: ”VI Tase”, Kauhun aika- Neljä väkivallan kuukautta Jämsässä 1918, s. 226. (Kajaanin sissien ainakin yhtä) Jyväskylä: Ajatus kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7486-0
- ↑ Jaakko Paavolainen: Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918 II "Valkoinen terrori". (Kuvateksti: "Tällaisia suuria teloituksia ei vallien välissä lienee tapahtunut kuin tämä") Helsinki: Kustannusyhtiö Tammi, 1967. Kuva:Kansan arkisto
- ↑ https://areena.yle.fi/1-2654516