KDE

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tieto sivulla on kahden vuoden takaista parhaimmillaan, vaikka itse projekti on edelleen aktiivinen ja siinä on tapahtunut suuria muutoksia.
KDE
KDE Plasma 5
KDE Plasma 5
Luoja Matthias Ettrich
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 14. lokakuuta 1996
Vakaa versio 6.0.0 (Frameworks) ()[1], 23.08.3 (Gear) ()[1] ja 5.27.9 (Plasma) ()[1]
Kehitysversio 6.1 (Plasma)[1], 24.02 Alpha (Gear) ()[1] ja 6.1 (Frameworks)[1]
Kehitystilanne aktiivinen
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

KDE (alun perin lyhenne sanoista Kool Desktop Environment) on avoimen lähdekoodin yhteisö, jonka tunnetuimpiin tuotteisiin kuuluu Plasma Desktop -työpöytäympäristö sekä sille tarkoitetut oheisohjelmistot, KDE Frameworks -kirjastokokoelma Qt-kehitysympäristölle sekä lukuisia, useille eri alustoille julkaistuja sovelluksia joihin kuuluu mm. Krita-kuvankäsittelyohjelma. Yhteisön projektit tunnettiin ennen kollektiivisesti nimellä KDE Software Compilation tai pelkkä KDE (joka viittasi erityisesti työpöytäympäristöön), mutta työpöytäympäristön version 4.4 julkaisun yhteydessä projekti brändättiin uudelleen edellä mainittujen päätuotteiden mukaan kolmeen osaan: KDE Plasma, KDE Frameworks ja KDE Applications, pelkän KDE:n viitatessa yhteisöön kokonaisuudessaan.

KDE-ohjelmistot on saatavilla lähinnä Unixin kaltaisille käyttöjärjestelmille, kuten Linuxille, Solarikselle ja BSD-järjestelmille, mutta monet sovellukset on saatavilla myös Windowsille ja macOS:lle. Plasma -työpöytä ja useimmat muut KDE:n ohjelmistoista on tehty Qt-käyttöliittymäkirjastolla, jonka on kehittänyt ja vapaalla GNU LGPL-lisenssillä julkaissut Qt Group.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE-projektin aloitti vuonna 1996 saksalainen Matthias Ettrich vaihtoehtona Common Desktop Environmentille (CDE).[2] Hän ilmoitti hankkeestaan uutisryhmäviestissä de.comp.os.linux.misc-ryhmään 14. lokakuuta 1996.[3] Ettrich opiskeli tuolloin Tübingenin yliopistossa ja projekti herätti runsaasti kiinnostusta. Ettrich valitti viestissään sitä, että Unix-työpöytien sovellusohjelmat eivät muistuttaneet lainkaan toisiaan. Hän esitti, että pitäisi luoda kokonainen, ulkonäöltään ja toiminnaltaan yhdenmukainen ja helppokäyttöinen työpöytäympäristö.

Ettrich tarjosi projektille nimeä KDE, jonka hän selitti tulevan sanoista Kool Desktop Environment (kool on slanginomainen muunnelma englannin sanasta cool ’viileä, siisti, tyylikäs’). Nimi oli leikkisä muunnos vanhemman Unix-työpöytäympäristön nimestä Common Desktop Environment (CDE). KDE:n viralliseksi merkitykseksi vakiintui kuitenkin pelkästään K Desktop Environment eli työpöytäympäristö K, jossa K-kirjain ei varsinaisesti tarkoittanut mitään.

Hankkeen käyttämäksi ohjelmakirjastoksi Ettrich valitsi Qt:n, jonka oli kehittänyt norjalainen ohjelmistoyritys Trolltech (myöhemmin Qt Group). Muut ohjelmoijat ryhtyivät kirjoittamaan Qt-sovelluksia KDE:lle, ja vuoden 1997 alussa julkaistiin ensimmäiset laajat KDE-sovellukset. Vuoden 1997 puolivälissä GNU-hanke ilmaisi kuitenkin olevansa tyytymätön Trolltechin tarjoamiin lisensseihin, joihin ei sisältynyt täysin vapaata vaihtoehtoa. Meksikolainen Manuel de Icaza ilmoitti pian sen jälkeen ryhtyvänsä kehittämään GNOME-työpöytäympäristöä käyttäen GNU GPL-lisenssillä julkaistua GTK -grafiikkakirjastoa, joka oli tehty GIMP-kuvankäsittelyohjelmaa varten.

KDE-versiossa 2.0 esiteltiin Konqueror-selain ja sen selainmoottori KHTML, josta on forkattu Applen ja Googlen WebKit ja Blink-selainmoottorit.[4][5]

Vuonna 2000 Qt julkaistiin myös GNU GPLv2 lisenssillä, lopettaen osapuolten välisen lisenssikiistan.[6] Trolltechin vuonna 2008 ostanut Nokia julkaisi pian hankinnan jälkeen Qt:n myös GNU LGPL -lisenssillä, joka mahdollistaa ohjelmakirjaston käytön sekä vapaissa että sen linkittämisen suljettuihin ohjelmistoihin.[7] Qt:n Windows-version ollessa myös GPL-lisenssillä se mahdollisti ainakin teoriassa KDE-ympäristön ja sen sovellukset kuten KOffice Windows-alustalla.[8]

Wayland-tuen lisääminen aiheutti työpöytäympristölle lukuisia ongelmia, jotka on myöhemmin pitkälti ratkaistu.[9]

14. lokakuuta 2021 julkaistiin 25-vuotispäivän versio.[10]

Plasma Bigscreen on televisioissa ja muissa suurissa näytöissä käytettäväksi tarkoitettu versio, joka on mukana 5.26 versiossa. Bigscreen sisältää Aura-verkkoselaimen ja Plank Player -ohjelman musiikin ja videon toistamiseen.[11][12]

Toukokuussa 2023 KDE:n KWin-ohjelmaan on lisätty alustava HDR-tuki Wayland-ikkunoinnin kanssa. HDR-tuki julkaistaan Plasma 6.0 -version myötä.[13][14][15] Tuki ICC-profiileille on lisätty.[16] Plasma 6 julkaistiin helmikuussa 2024. Julkaisussa on siirrytty Qt:n uudempaan versioon muun kehitystyön ohella.[17]

Infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maskotti Konqi.
Maskotti Katie.

KDE -julkaisujen kehittämiseen suoraan liittyvät sivustot ovat pääasiassa kde.org-domainin alla. Lähdekoodi ja ohjelmistoprojektit sijaitsevat projects.kde.org-sivustolla[18]. Lähdekoodi sijaitsee pääosin git-versionhallintajärjestelmässä. Projektin aiemmin käyttämässä subversion-versionhallintajärjestelmässä sijaitsevat vielä lokalisointitiedostot, joidenkin ohjelmien lähdekoodit sekä grafiikkaa.[19]

Muita KDE-yhteisön sivustoja ovat muun muassa uutissivusto KDE News (dot.kde.org)[20], kehittäjien blogi-aggregaatti Planet KDE (planetkde.org)[21] ja KDE-foorumi (forum.kde.org)[22]. Käyttäjäohjeita varten on Userbase-wiki (userbase.kde.org)[23]. Kehittäjiä varten on Techbase-wiki (techbase.kde.org)[24]. Yhteisön organisointiin on Community-wiki (community.kde.org)[25].

opendesktop.org-sivuston[26] sisarsivustolla KDE-Look.org[27] on teemoja, tyylejä, taustakuvia ja kuvakkeita ja sisarsivustolla KDE-Apps.org[28] ohjelmia KDE-ympäristöön.

KDE:llä on kaupallisia tukijoita kuten Blue Systems, Canonical, Google, Suse ja Qt Company.[29] Suuri osa rahoituksesta kuluu matkoihin, tapaamisiin ja konferensseihin.[29] Työntekijöiden palkkaaminen on herättänyt vastustusta mutta joitakin henkilöitä on palkattu tukitoimiin ja dokumentoimiseen.[29]

Projektin maskotti on vihreä lohikäärme Konqi, jota käytetään KDE-tapahtumissa ja työpöydällä KDE-projektin tunnuksena. Katie on naispuolinen lohikäärme.

Ohjelmistokokonaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE Plasma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE-ohjelmistokokonaisuuden sisältämistä tekniikoista merkittävin on Plasma, jonka avulla luodaan työpöydästä, paneeleista ja vempaimista (widgets) koostuvat työtilat. Plasma-työpöydästä on useita versioita, jotka on suunnattu eri laitteisiin:

  • Plasma Desktop pöytäkoneisiin ja tavallisiin kannettaviin tietokoneisiin. Toimii pohjana muille.[30]
  • Plasma Mobile älypuhelimiin ja MID-laitteisiin (Mobile Internet Device).[31]
  • Plasma Bigscreen älytelevisioihin ja erilaisiin TV-sovittimiin
  • Plasma Nano sulautettuihin järjestelmiin, kuten erilaisiin IoT-laitteisiin
  • Plasma Media Center viihdejärjestelmiin

Aikaisemmin työpöytäversioihin kuului myös minikannettaviin suunnattu Plasma Netbook sekä erilaisille kosketusnäytöille suunnattu Plasma Active, mutta nämä projektit on sittemmin sulautettu osaksi muita.

Plasma 5 on kehitetty käyttäen Qt 5-kehitysympärisöä ja KDE Frameworks 5 -kirjastoja. Se sisältää mm. edistyneen tuen OpenGL-laitteistokiihdytykselle (siirtäen mahdollisuuksien mukaan suuren osan laskennallisesta taakasta keskussuorittimen sijaan grafiikkasuorittimelle) ja sekä X- että Wayland -ikkunointijärjestelmille. Käytön kannalta sen huomattavia ominaisuuksia ovat:

  • KRunner -pikahaku, jolla voi tiedostojen hakemisen ja ohjelmien käynnistämisen hakemisen lisäksi myös esimerkiksi muuntaa mittayksiköitä, kääntää, hakea Internetistä ja etsiä uusia ohjelmia käytössä olevista ohjelmalähteistä
  • Discover -ohjelmistokeskus joka tarjoaa graafisen käyttöliittymän käytössä oleville paketinhallintajärjestelmille ja samalla helpon tavan etsiä ja asentaa erilaisia yhteisön luomia lisäosia työpöytään ja sen eri komponentteihin
  • Aktiviteetit (Activities), jotka ovat edistynyneempi versio X-työpöytäympäristössä usein käytetyistä virtuaalityöpöydistä. Plasmassa voi käyttää myös jälkimmäisiä ja yhdistellä niitä vapaasti aktiviteettien kanssa.
  • Erittäin suuri muokattavuus erilaisilla widgeteillä ja paneeleilla
  • Hyvin laajat asetusvalikot joiden avulla työpöydän käyttäytymistä voi muokata varsin laajasti
  • KDE Connect -sovellus joka tarjoaa integraation Android-puhelimeen, mahdollistaen erilaiset etäohjaustoiminnot, tiedostojen jakamisen tietokoneen ja puhelimen välillä, puhelimen ilmoitusten lukemisen tietokoneella ja päinvastoin sekä lukuisia muita toimintoja [32]

Plasma-työpöytää käyttää oletuksena (tai tarjoaa yhtenä virallisesti tuetuista vaihtoehdoista) monet Linux-jakelut, joista tunnetuin lienee Ubuntun virallinen sisarjakelu Kubuntu. Muita suosittuja jakeluja ovat mm. Fedora, OpenSUSE ja Manjaro.

KDE Frameworks

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Frameworks on kokoelma avoimen lähdekoodin Qt-kirjastoja, jotka toimivat pohjana Plasmalle ja muille KDE-ohjelmistoille.[33]

KDE Applications

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Applications sisältää kaikki KDE-projektin ohjelmistot, sisältäen työpöytäympäristön tarpeita varten suunniteltujen oheisohjelmistojen lisäksi myös lukuisia itsenäisiä sovelluksia, joista osa on saatavilla Linuxin lisäksi myös monelle muulle alustalle.[34]

Esimerkkejä KDE-ohjelmista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE-projektissa on mukana yli 200 sovellusohjelmaa.[35]

KDE neon

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE neon on KDE-yhteisön ylläpitämä Linux-jakelu, joka käyttää pohjanaan Ubuntun uusinta LTS (Long Term Support) julkaisua käyttäen pitkälti samoja ohjelmalähteitä, mutta tarjoaa Plasma-työpöydästä ja muista KDE-ohjelmistoista tuoreet versiot omista lähteistään. Jakelupaketti on myös esiasennettujen ohjelmistojen suhteen huomattavasti pelkistetympi kuin Ubuntu tai Kubuntu, eikä se sisällä valmiina juuri muuta kuin Plasma-työpöydän, sen keskeisimmät komponentit, paketinhallintaohjelmistot ja Firefox-selaimen.

Yhteisön itsensä mukaan se ei ole niinkään oma jakelunsa kuin vaihtoehtoinen ohjelmalähde kehittäjille ja niille jotka haluavat tuoreimmat KDE-ohjelmistot stabiilin Ubuntu-pohjan päällä.[40] Neonin jakelupaketit ovat saatavilla neljänä eri versiona: tavallisille käyttäjille suunnattu User joka tarjoaa tuoreimmat vakaat julkaisut ohjelmistoista, Testing jota päivitetään päivittäin bugikorjauksia sisältävistä kehityshaaroista, kokeellisia, vielä epävakaita ominaisuuksia sisältävä Unstable sekä viimeksi mainitun lisäksi kehittäjille tarkoitetut kirjastot valmiina sisältävä Developer.[41]

Lokalisointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KDE Software Compilationin (KDE SC) versio 4.10.2 on käännetty yli 55:lle kielelle[42], myös suomeksi. Kaikkiaan KDE-ohjelmia (SC mukaan lukien) on käännetty täysin tai osittain yli sadalle kielelle.[43] KDE SC:tä sekä lukuisia muita KDE-ohjelmia lokalisoidaan suomeksi vapaaehtoisvoimin.[44]

Tärkeimmät julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
KDE 1.0
Versio Päivämäärä Tietoja
1996-10-14 KDE kehitystyö aloitetaan
K Desktop Environment 1 1998-07-12
K Desktop Environment 2 2000-10-23
K Desktop Environment 3 2002-04-03
KDE Software Compilation 4 2008-01-11 Siirtyminen Qt 4 ympäristöön. KDE 4.4 eteenpäin projekti kulki nimellä KDE SC
KDE Plasma 5 2014-07-15 Siirtyminen Qt 5 ympäristöön. KDE kehitystyö hajautettiin: Plasma, Frameworks ja Applications seuraavat eri versionumerointia.
KDE Plasma 6 2024-02-28[45][17] Qt 6, oletusarvoinen Wayland, käyttöliittymäelementtien siirto Kirigami-elementteihin[46]
KDE 2.0
KDE 3.5
KDE 4.5
KDE Plasma 5.16

KDE Plasma 6

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plasma 6:ssa tehtyyn kehitystyöhön kuuluu HDR-tuki ja väriprofiilit. Värisokeille käyttäjille on lisätty värikorjaukseen suodattimet.[17]

Wayland on oletuksena käytössä oleva istunto. Paneelit ovat oletuksena kelluvia ja osaavat piiloutua automaattisesti. Käyttöliittymässä oletuksena yksi klikkaus on valinnalle ja tuplaklikkaus avaamiselle. Kosketuspaneelin taputus klikkausta varten on oletuksena käytössä. Vierityspalkin klikkaus siirtyy valittuun paikkaan. Vieritystoiminto ei enää automaattisesti vaihda virtuaalista työpöytää.[17]

Suurin muutos on Qt-version päivitys, jonka myötä KDE-projektin ei enää itse tarvitse ylläpitää vanhempaa versiota. Edellinen siirtyminen Qt 5:een julkaistiin KDE 5:ssä 10 vuotta aiemmin.[47]

Lukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • KDE:n ydinmoduuleissa oli vuonna 2009 4 273 291 lähdekoodiriviä David A. Wheelerin SLOCCount:in mukaan.[48]
    • Tämän lähdekoodin kehityksen arvoksi laskettiin 175 364 716 dollaria.[48]
    • Lisäksi on lukuisia sovellusohjelmia, jotka eivät ole KDE-jakelun mukana.[48]
  • KDE:ssä on yli 6 miljoonaa lähdekoodiriviä ilman Qt:ta, joka on keskeinen osa ja vieläkin suurempi[49]
  • KDE-projektilla on yli 2 500 jäsentä joilla on tunnukset lähdekoodin, taiteen, dokumentaation ja muun lisäämiseen säännöllisesti[49]
  • KDE on käännetty yli 65 kielelle[49]
    • Pelkästään käännösryhmiin kuuluu noin 300 henkilöä.
  • KDE:llä on 17 virallista WWW-toisiopalvelinta yli 12 maassa sekä yli 106 virallista FTP-toisiopalvelinta yli 39 maassa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f https://kde.org/announcements/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ New Project: Kool Desktop Environment (KDE) kde.org. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
  3. ↑ Matthias Ettrich: New Project: Kool Desktop Environment (KDE) groups.google.com. 14.10.1996. Viitattu 14.10.2021. (englanniksi)
  4. ↑ The unforking of KDE’s KHTML and Webkit arstechnica.com. 23.7.2007. Viitattu 1.1.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Bright, Peter: Google going its own way, forking WebKit rendering engine 4.4.2013. Ars Technica. Viitattu 26.7.2013. (englanniksi)
  6. ↑ http://qt.nokia.com/about/news/archive/00000043 (Arkistoitu – Internet Archive) Trolltech offers a choice in licensing with the addition of GPL licensing for the upcoming release of Qt
  7. ↑ LGPL License Option Added to Qt (Arkistoitu – Internet Archive) January 14, 2009
  8. ↑ Ryan Paul: KDE goes cross-platform with Windows, Mac OS X support 23.1.2008. Ars Technica. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Martin Flöser: Plasma Wayland and Qt 5.9 and beyond blog.martin-graesslin.com. 15.7.2017. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  10. ↑ https://kde.org/announcements/plasma/5/5.23.0/
  11. ↑ Joey Sneddon: KDE Plasma Comes to the Big Screen (Yes, Your TV) omgubuntu.co.uk. 18.9.2022. Viitattu 29.9.2022. (englanniksi)
  12. ↑ Plasma 5.26 kde.org. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022. (englanniksi)
  13. ↑ This week in KDE: Preliminary HDR support pointieststick.com. 20.5.2023. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  14. ↑ HDR and color management in KWin zamundaaa.github.io. 18.5.2023. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Jack Wallen: KDE Plasma 6 Looks to Bring Basic HDR Support linux-magazine.com. 25.5.2023. Viitattu 31.10.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Xaver Hugl: An update on HDR and color management in KWin zamundaaa.github.io. 18.12.2023. Viitattu 18.12.2023. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d KDE MegaRelease 6 kde.org. 28.2.2024. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  18. ↑ KDE Projects
  19. ↑ Tilanne huhtikuussa 2013
  20. ↑ KDE News
  21. ↑ Planet KDE
  22. ↑ KDE Community Forums
  23. ↑ KDE Userbase
  24. ↑ KDE Techbase
  25. ↑ KDE Community
  26. ↑ opendesktop .org
  27. ↑ KDE-Look.org
  28. ↑ KDE-Apps.org
  29. ↑ a b c KDE maintainers speak on why it is worth looking beyond GNOME theregister.com. 16.11.2020. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
  30. ↑ http://community.kde.org/Plasma
  31. ↑ http://techbase.kde.org/Projects/Plasma/Plasma-Mobile
  32. ↑ Plasma KDE Community. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  33. ↑ KDE Frameworks Developer. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
  34. ↑ K. D. E. Community: KDE's Applications KDE.org. Viitattu 1.3.2021. (englanniksi)
  35. ↑ KDE Applications apps.kde.org. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  36. ↑ Elisa apps.kde.org. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  37. ↑ Bruce Byfield: Calligra Redefines the Office Suite linux-magazine.com. Viitattu 10.2.2020. (englanniksi)
  38. ↑ Using KWallet docs.kde.org. Viitattu 16.3.2024. (englanniksi)
  39. ↑ Spectacle apps.kde.org. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
  40. ↑ KDE neon neon.kde.org. Viitattu 1.3.2021.
  41. ↑ KDE neon neon.kde.org. Viitattu 1.3.2021.
  42. ↑ KDE toimittaa huhtikuun päivitykset Plasma-työtiloihin, sovelluksiin ja ohjelmistoalustaan kde.org. Viitattu 9.4.2013.
  43. ↑ KDE Localization l10n.kde.org. Viitattu 31.7.2011.
  44. ↑ Community-wikin suomen lokalisointisivu
  45. ↑ September Plasma 6 update pointieststick.com. 6.9.2023. Viitattu 7.9.2023. (englanniksi)
  46. ↑ On the road to Plasma 6 pointieststick.com. 18.6.2023. Viitattu 7.9.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Liam Proven: KDE Plasma 6.0 brings the same old charm and confusion theregister.com. 29.2.2024. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  48. ↑ a b c 4,273,291 lines of code blog.cornelius-schumacher.de. 11.10.2009. Viitattu 22.11.2020. (englanniksi)
  49. ↑ a b c Press Page kde.org. Viitattu 30.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta KDE.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=KDE&oldid=22652904”