Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
| Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | |
|---|---|
| Perustettu | 1965 |
| Dekaani | Mikko Mönkkönen |
| Henkilökunta | 500 |
| Opiskelijoita | 2500 |
| Sijainti | Jyväskylä (62.229691°N, 25.740869°E), Suomi |
| Osoite | PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto (Survontie 9 C) |
| Kampus | Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampus |
| Sivusto | www.jyu.fi/science |
Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta on perustettu vuonna 1965. Opiskelijoita siellä on noin 2 500. Tiedekunnasta valmistuu vuodessa noin 200 maisteria ja 40 tohtoria. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa on neljä laitosta (bio- ja ympäristötieteiden, fysiikan, kemian sekä matematiikan ja tilastotieteen laitos), joissa tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta.
Nanotiedekeskus (Nanoscience Center, NSC), kansainvälinen kesäkoulu (JSS), kansainvälinen ekologian talvikoulu ja luonnontieteiden opettajankoulutus ovat tiedekunnan yhteisiä tutkimus- ja koulutusohjelmia.[1]
Laitoksista matematiikan ja tilastotieteen laitos sijaitsee Mattilanniemessä, muut kolme laitosta sijaitsevat Ylistönrinteen kampuksella. Kokeellista bio- ja ympäristötieteiden tutkimusta tehdään myös Konneveden tutkimusasemalla.
Laitokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bio- ja ympäristötieteiden laitos
- Fysiikan laitos
- Kemian laitos
- Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Opetus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa luonnontieteiden kandidaatin ja filosofian maisterin tutkinnot sekä filosofian lisensiaatin ja filosofian tohtorin jatkotutkinnot.
- Bio- ja ympäristötiede: akvaattiset tieteet, ekologia ja evoluutiobiologia, solu- ja molekyylibiologia sekä ympäristötiede
- Fysiikka:
- Hiukkasfysiikan, kvarkkiaineen fysiikan ja kosmologian opintosuunta
- Ydinfysiikan, ydinastrofysiikan ja säteilyn hyödyntämisen opintosuunta
- Kvanttimateriaalien fysiikan opintosuunta
- Fysiikan soveltamisen teknologiassa ja yhteiskunnassa opintosuunta
- Aineenopettajan opintosuunta
- Kemia: epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia, orgaaninen kemia, soveltava kemia ja opettajakoulutus
- Matematiikka ja tilastotiede: matematiikka, stokastiikka, tilastotiede ja opettajakoulutus
- Nanotiede: nanotieteen monialainen kandidaattiohjelma
Maisterin tutkinnon voi suorittaa seuraavissa kansainvälisissä ohjelmissa:
- Master's Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources
- Master's Studies in Ecology and Evolutionary Biology
- Master's Degree Programme in Nanoscience
- Master's Studies in Nuclear and Particle Physics
Maisterin tutkinnon tavoitteena on antaa opiskelijalle pääaineen perusteiden tuntemus sekä valmiudet tieteellisen tiedon ja menetelmien soveltamiseen. Koulutus antaa valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä ja valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tutkimukseen ja alan ammatillisiin käytäntöihin. Opetusta virkistetään luovin opetusmenetelmin ja sovelletaan uusimpaan tutkimustietoon.
Tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tehdään kansainvälistä tutkimusta neljällä laitoksella.[2] Tiedekunnan tutkimuksen alueita ovat:
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
- evoluutiotutkimus
- akvaattiset ekosysteemit
- ympäristö ja luonnonvarat
- solujen, virusten ja biomolekyylien rakenne ja toiminta
Fysiikan laitos
- materiaalifysiikka
- ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka
- hiukkasfysiikka
Kemian laitos
- rakenne- ja synteesikemia
- uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia
- laskennallinen kemia
- spektroskopia
Matematiikan ja tilastotieteen laitos
- matemaattinen analyysi
- stokastiikka
- inversio-ongelmat
- tilastotieteen tutkimus
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaaneina ovat sen perustamisesta (vuodesta 1965) toimineet:
- Ilppo Simo Louhivaara 1965–1966 (väliaikainen)[3]
- Ilppo Simo Louhivaara 1966–1967[3]
- Paavo Lumme 1967–1968 (väliaikainen)[4]
- Paavo Lumme 1968–1971[5]
- Juhani Kantele 1971–1974[5]
- Mikko Raatikainen 1974–1977[5]
- Juhani Kantele 1977–1980[5]
- Jorma Eloranta 1980–1981[6]
- Ahti Pakkanen 1982–1985[7]
- Jussi Valkonen 1986–1988[8]
- Olli Martio 1988–1989[9]
- Jorma Korvola 1990–1993[9]
- Pekka Neittaanmäki 1993[9]
- Markku Kulomaa 1993–1996[9]
- Matti Manninen 1996–2009[10]
- Henrik Kunttu 2010[11] – 2017[12]
- Mikko Mönkkönen 2018[13] –
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jari Eloranta: Jyväskylän matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 1965-1995. Opettajankoulutuksen laajentamispyrkimyksistä monialaiseen tiedekuntaan. (1995). Jyväskylä: Gummerus. ISBN 951-34-0622-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Muut yksiköt ja yhteiset ohjelmat Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 1.4.2017. Viitattu 6.3.2017.
- ↑ Tutkimus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Arkistoitu 13.4.2014. Viitattu 10.4.2014.
- ↑ a b Eloranta (1995), s. 30
- ↑ Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 550. Project Runeberg. Teoksen verkkoversio (html). Viitattu 1.8.2016.
- ↑ a b c d Eloranta (1995), s. 139
- ↑ Eloranta (1995), s. 140
- ↑ Eloranta (1995), s. 92–93
- ↑ Eloranta (1995), s. 93
- ↑ a b c d Eloranta (1995), s. 112
- ↑ Tehtävät, luottamustoimet ja tunnustukset - rehtori Matti Manninen (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto. Viitattu 1.8.2016.
- ↑ Yliopistolle dekaanit Yle Uutiset Keski-Suomi 18.11.2009. Viitattu 1.8.2016.
- ↑ Dekaanit (Arkistoitu – Internet Archive) Jyväskylän yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Viitattu 1.8.2016.
- ↑ Jyväskylän yliopiston dekaanit kaudelle 2018–2021 valittu[vanhentunut linkki] Jyväskylän yliopisto. 28.11.2017. Viitattu 29.11.2017.
