Koiviston Auto Jyväskylä
| Jyväskylän Liikenne | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1939[1] |
| Toimitusjohtaja | Harri Saarenpää [2] |
| Kotipaikka | Jyväskylä[1] |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
| Liikevaihto | 22,8 milj. euroa (2018) [1] |
| Emoyhtiö | Koiviston Auto |
| Kotisivu | http://www.jyvaskylanliikenne.fi |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin tiedot ovat kokonaisvaltaisesti vanhentuneet, niin yhtiön nimen kuin kalustonkin osalta. |
Koiviston Auto Jyväskylä Oy (lokakuuhun 2023 Jyväskylän Liikenne Oy[3]) on Jyväskylässä toimiva linja-autoyhtiö. Yhtiö on Koiviston Auton tytäryhtiö. Vuonna 2018 yhtiö kuljetti noin 7,8 miljoonaa matkustajaa[4]. Yhtiössä työskentelee noin 250 kuljettajaa.[5]
Jyväskylän seudun joukkoliikenne kilpailutettiin syksyllä 2013. Viiteen osaan jaettu tarjouskilpailu päättyi neljässä tapauksessa Onnibus Oy:n voittoon. Alkuvuodesta 2014 Onnibus ilmoitti myyvänsä voittamansa toiminnan Koiviston Autolle, joten Jyväskylän paikallisliikenne jatkui Jyväskylän Liikenteen nimissä 1.7.2014.[6]
Jyväskylän Liikenne liikennöi paikallisliikennettä Jyväskylässä ja Jämsässä. Jyväskylän Liikenne ajaa myös vakiovuoroliikennettä ja tilausajoja. Jyväskylän Liikenteellä on noin 155 linja-autoa. Linja-autojen määrä vaihtelee konsernin sisällä. Jos toisella tytäryhtiöllä on pulaa linja-autoista niin toisesta voidaan tarvittaessa siirtää.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän Liikenne Oy:n lähtökohdat ovat 1920-luvulla. Yhtiön molemmat perustajat, metallimies Toivo Rikkinen ja maanviljelijä Oskar Lievonen, aloittivat linja-autoliikenteen Jyväskylän seudulla vuonna 1925. Toivo Rikkinen sai vuonna 1933 silloisen yhteistyökumppaninsa Toivo Salosen kanssa luvan linjalle Jyväskylä–Viitasaari; kaksi vuotta myöhemmin linjaa pidennettiin Oulun läänin Pyhäjärven Pyhäsalmelle, mikä oli merkittävä avaus Keski-Suomesta Oulun suuntaan. Samaan aikaan Oskar Lievonen laajensi paikallisliikennettä Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan alueilla. Toivo Rikkinen ja Oskar Lievonen perustivat vuonna 1937 yhtymän Rikkinen & Lievonen, joka muutettiin heidän tasan puoliksi omistamakseen osakeyhtiöksi vuoden 1939 alussa. Lievonen, joka oli taipumukseltaan lähinnä liikemies, hoiti yhtiön hallinnon, kun taas Rikkinen entisenä metallimiehenä vastasi kaluston kunnossapidosta. Rikkinen toimi myös yhtiön ensimmäisenä toimitusjohtajana. Yhtymän aloittaessa toimintansa sillä oli 42 työntekijää ja 17 linja-autoa, joiden väriksi oli valittu punainen. Vuonna 1937 yhtymä avasi uuden linjan Jyväskylästä Joutsaan ja pidensi Rikkisen vanhaa Pyhäsalmen linjaa Haapajärvelle. Vuonna 1939 Rikkinen & Lievonen Oy oli silloisen Linja-autoliikennöitsijäin Liiton 17. suurin jäsenyritys 22 autollaan, joista suurin osa oli Volvo- ja Mercedes-Benz -merkkisiä. Koko Suomessa oli tällöin vain 18 sellaista linja-autoyritystä, joilla oli vähintään 20 autoa.[7]
Toisen maailmansodan sytyttyä Rikkinen & Lievonen Oy joutui supistamaan liikenteensä noin puoleen ja talvisodan alla osa yhtiön autoista otettiin puolustusvoimien käyttöön. Vaikeuksista huolimatta yhtiö pystyi hoitamaan Jyväskylän kaupunkiliikennettä Mercedes-Benz -autoillaan, jotka eivät liian suurina ja raskaina sopineet rintamakäyttöön. Vuonna 1941 Toivo Rikkinen myi omistusosuutensa yhtiöstä jyväskyläläiselle Are Oy:lle (entinen Keski-Suomen Auto Oy) ja seuraavana vuonna yhtiön nimi muutettiin Jyväskylän Liikenne Oy:ksi. Uudeksi toimitusjohtajaksi siirtyi Oskar Lievonen. Jatkosodan aikana liikennettä jouduttiin edelleen vähentämään kalusto- ja rengaspulan vuoksi, jotka haittasivat liikenteen hoitoa vielä vuosia sodan loppumisen jälkeenkin. Esimerkiksi vuonna 1947 pystyttiin liikennöimään vain seitsemällä autolla. Sotien jälkeen poliittinen vasemmisto ajoi Jyväskylän paikallisliikenteen kunnallistamista, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Sen sijaan kilpailu kiristyi yrittäjien määrän lisääntyessä. Vuonna 1946 Jyväskylän Liikenne luovutti Pyhäjärvelle ja Haapajärvelle suuntautuneet kaukolinjansa toiselle liikennöitsijälle ja sai vastineeksi linjat Jyväskylästä Äänekoskelle ja Tikkakoskelle. Jyväskylän Liikenne saavutti talvisotaa edeltäneen automääränsä (22 kpl) vasta vuonna 1952. Yhtiön kaluston erikoisuutena oli kaksi Yhdysvaltain armeijan ylijäämävarastoista vuonna 1948 ostettua ja linja-autoksi rakennettua 10-pyöräistä Internationalia.[7]
Vuonna 1953 Jyväskylän Liikenne Oy:n koko osakekanta siirtyi Are Oy:lle, jolloin yhtiöstä tuli Are Oy:n tytäryhtiö, ja sen hoitama kaukoliikenne siirrettiin uudelle yhtiölle Viitasaaren Linja Oy:lle. Samalla Jyväskylän Liikenteen toimitusjohtajaksi tuli Oskar Lievosen poika Olavi Lievonen. Jyväskylän Liikenne palasi kuitenkin harjoittamaan kaukoliikennettä ostaessaan vuonna 1957 eräitä linjoja Itä-Päijänteen Liikenne Oy:ltä. Yhtiö sai ensimmäisen pikavuoronsa reitille Jyväskylä–Helsinki yhdessä mäntsäläläisen Sukulan Linja Oy:n kanssa 1950-luvun lopussa. Jyväskylän Liikenne sai yritysostojen myötä 1960- ja 1970-luvuilla haltuunsa koko Jyväskylän paikallisliikenteen; suurin kauppa oli pahimman kilpailijan Keljon Linja Oy:n osto vuonna 1967 – kaupan ansiosta Jyväskylän Liikenteen henkilökunnan määrä nousi lähes 300:aan – ja viimeinen Välisen Linja Oy:n siirtyminen Jyväskylän Liikenne Oy:n omistukseen vuonna 1978. Henkilöautojen määrän voimakas kasvu myös Keski-Suomen alueella johti siihen, että Jyväskylän Liikenne luopui kaukolinjoistaan vuonna 1976 ja keskittyi paikallis- ja lähiliikenteeseen Jyväskylän seudulla. 1970- ja 1980-lukujen taitteessa emoyhtiö Are Oy aloitti Jyväskylän kaupungin kanssa neuvottelut Jyväskylän Liikenne Oy:n toiminnan siirtämisestä kaupungin hoidettavaksi, mutta neuvottelut eivät johtaneet tulokseen. Vuonna 1983 Jyväskylän Liikenteellä oli 96 linja-autoa ja se oli Linja-autoliiton kymmenenneksi suurin jäsenyritys.[7]
Jyväskylän Liikenteen päätoimipaikka sijaitsi 1950-luvun alusta lähtien Jyväskylän mlk:n Jyskässä, mutta kiinteistön jäädessä Vaajakosken moottoritien alle yhtiö siirtyi vuonna 1972 uusiin tiloihin Seppälänkankaan teollisuusalueelle. Maaliskuussa 1984 Are Oy myi Jyväskylän Liikenne Oy:n osakekannan Koiviston Auto Oy:lle, joka oli jo ennen kauppaa ollut automäärältään Jyväskylän Liikenne Oy:tä yli kaksi kertaa suurempi. Myöhemmin Koiviston Auto Oy on liittänyt Jyväskylän Liikenteeseen muita Keski-Suomen alueelta ostamiaan liikenneyrityksiä, esimerkiksi laukaalainen Eino Turunen Oy vuonna 1988. Vuoden 1988 lopussa Jyväskylän Liikenne Oy:ssä työskenteli noin 180 henkilöä ja sillä oli 83 linja-autoa.[7] Vuonna 1999, jolloin Jyväskylän Liikenne täytti 60 vuotta, yhtiön liikevaihto oli 58 miljoonaa markkaa, josta 95 prosenttia koostui Jyväskylän seudun paikallisliikenteestä ja loput tilausajoista. Yhtiö hoiti kokonaan Jyväskylän kaupungin sisäisen liikenteen sekä keskeisen osan naapurikuntien, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen seutuliikenteestä. Yhtiössä työskenteli 175 henkilöä ja sillä oli 95 linja-autoa. Vuonna 1998 valmistuivat Jyväskylän liikenteen nykyiset toimitilat. Toimitusjohtajana oli tuolloin diplomi-insinööri Jaakko Raunio.[8][9]
Koiviston Auto -yhtymän emoyhtiö Metsäpietilä Oy osti Äänekosken seudulla toimineen Tourusen Linjat Oy:n kesäkuussa 2008 ja liitti sen Jyväskylän Liikenteeseen. Kauppaan kuului 17 linja-autoa ja samalla 24 työntekijää siirtyi uuden työnantajan palvelukseen.[10]. Viimeisin yrityskauppa tapahtui vuoden 2014 syksyllä, jolloin Äänekosken seudulla toiminut Keski-Suomen Liikenne Oy siirtyi osaksi Jyväskylän Liikennettä. Kauppaan kuului 13 linja-autoa, ja yhtiön 25 työntekijää siirtyi uuden työnantajan palvelukseen.[11]
Kalusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kabus rakensi vuosina 1987-1988 Jyväskylän Liikenteelle 12 TG-6L/7000 -tyyppistä linja-autoa. Autot poikkeavat aiemmin Kuopion Liikenteelle rakennetusta TD-4/7250 -mallista voimansiirron, moottorin ja ovijärjestyksen puolesta.[12] Näistä on poistettu kymmenen vuosina 2007-2009.[13] Jyväskylän Liikenne on saanut Kuopion Liikenteeltä 13 kappaletta vuonna 1983 valmistunutta Kabusin TD-4/7250 -sarjaa.[14] Yhtiöllä oli myös 35 2007-2010 valmistunutta, matalalattiaista Kabusin TC4A4/6450 ja TC6A4/6450 -mallia.[14] Uusilla autoilla on ollut vain vähän lastentauteja ja niistä on tullut Jyväskylän paikallisliikenteen runko. Ne kuluttavat 20 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin vastaavan kokoiset muut autot.
| Alusta | Kori | Lukumäärä |
|---|---|---|
| Iveco SFR 150 | Irisbus Crossway | 6 |
| Kabus TC4A4 | Kabus TC4A4 | 6 |
| Mercedes-Benz | Mercedes-Benz Sprinter | 1 |
| Scania CK280 UB 6x2 | Scania Citywide | 18 |
| Scania K230UB | Scania Citywide | 4 |
| Scania K124 EB | Lahti Eagle 560 | 1 |
| Scania K114 IB | Carrus Star 503 | 1 |
| Scania K124 IB | Lahti Falcon 540 | 1 |
| Scania K380 EB | Lahti Eagle | 1 |
| Scania L94 IB 6x2 | Carrus Vega | 1 |
| Scania K230UB | Lahti Scala | 8 |
| Scania L94UB | Lahti 402 | 1 |
| VDL LLE 120.255 | VDL Citea | 46 |
| Volvo B10M | Carrus Star 502 | 2 |
| Volvo B10M 6x2 | Carrus Vega | 1 |
| Volvo B12M | Volvo 9700H NG | 1 |
| Volvo B12B | Volvo 9700H NG | 1 |
| Volvo B13R | Volvo 9700H NG | 1 |
| Volvo B12M 6x2 | Volvo 9700HD NG | 1 |
| Volvo B12M 6x2 | Volvo 9700HD | 1 |
| Volvo B12M | Volvo 9700HD | 1 |
| Volvo B12B 6x2 | Volvo 9700H | 8 |
| Volvo B7R LE | Volvo 8700LE | 16 |
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viitaniemi, Matti: Jyväskylän Liikenne oy 1939-1989. Lahti: Koiviston Auto, 1989. ISBN 952-90-0431-1
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jyväskylän Liikenne Oy Yritystele. Viitattu 11.8.2016.
- ↑ Jyväskylän Liikenne osti Tourusen Linjat Oy:n 12.6.2008. Keskisuomalainen. Viitattu 8.7.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ YTJ Tietopalvelu tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 17.12.2023.
- ↑ Jyväskylän kaupungin vuosikertomus 2002 Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 24.11.2005. Viitattu 8.7.2009.
- ↑ Bussialalla lama on lykky 8.7.2009. Jyväskylän Kaupunkilehti. Viitattu 8.7.2009.
- ↑ Jyväskylän Liikenne jatkaa paikallisliikenteen hoitajana Keskisuomalainen. 5.3.2014. Arkistoitu 8.5.2014. Viitattu 17.5.2014.
- ↑ a b c d Matti Viitaniemi: Rikkinen & Lievonen Oy:stä osaksi Koiviston auto -yhtymää. Linja-auto-lehti 1/1989, s. 8–11. Linja-autoliitto.
- ↑ Pekka Paloranta: Jyväskylän Liikenne 60-vuotias: Modernin kaupunkiliikenteen kehittäjä. Bussiammattilainen 1/1999, s. 24–26. Linja-autoliitto.
- ↑ Linja-auto-lehti 6/1988, s. 47. Helsinki: Linja-autoliitto.
- ↑ Tourusen Linjat osaksi Jyväskylän Liikennettä. Bussiammattilainen 4/2008, s. 14. Linja-autoliitto.
- ↑ Keski-Suomen Liikenne osaksi Jyväskylän Liikennettä. Keskisuomalainen 8/2014, Keskisuomalainen.
- ↑ Kabus jno.1g.fi. Viitattu 8.7.2009.
- ↑ Koiviston Auto-yhtymä; Jyväskylän Liikenne siirretty ja/tai poistettu kalusto kotisivu.dnainternet.net. Viitattu 8.7.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Koiviston Auto-yhtymä; Jyväskylän Liikenne kalustoluettelo kotisivu.dnainternet.net. Viitattu 8.7.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Savon ja Keski-Suomen bussit; Jyväskylän Liikenne savonjakeskisuomenbussit.fi. Viitattu 11.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]