Juha Jyrkäs
| Juha Jyrkäs | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. helmikuuta 1981 Rauma, Suomi |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kirjailija, muusikko |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aikakausi | 2013– |
| Tyylilajit | fantasia, kauhu, toiminta |
| Esikoisteos | Ouramoinen (2014) |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
| Juha Jyrkäs | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. helmikuuta 1981 |
| Muusikko | |
| Laulukielet | suomi |
| Soittimet | bassokantele, sähkökantele |
| Yhtyeet | Juha Jyrkäs, Tevana3, Poropetra, Armas Jatuli, VMMA |
| Levy-yhtiöt | Earth And Sky Productions, SoundAge Productions, Kuoriaiskirjat, Aavetaajuus |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Juha Jyrkäs (s. 1981 Rauma) on Helsingissä asuva kirjailija-muusikko. Hän soittaa pakanallista heavy metalia sähkö- ja bassokanteleella. Kirjailijana ja runoilijana Jyrkäs ammentaa suomalais-ugrilaisista myyteistä, suomalaisesta kansanrunoudesta, šamanismista, toimintaelokuvista, erotiikasta, kauhusta ja fantasiakirjallisuudesta.
Jyrkäs on kirjoittanut kalevalamittaisia runoelmia, jotka muodostavat Kultala-trilogian. Jyrkäs myös opettaa kalevalamittaa. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut sankarifantasiaa, toimintaa ja eroottista runoutta. Jyrkäs on myös julkaissut useita novelleja spekulatiivista fiktiota alan antologioissa, lehdissä ja penlehdissä. Hänen kirjoissaan on paljon mustaa huumoria ja seksiä.[1]Jyrkkään kustantamoja ovat Salakirjat, Nysalor-kustannus, Kuoriaiskirjat, Osuuskumma, Aavetaajuus ja Kustantamo Helmivyö.
Juha Jyrkäs soittaa omaa nimeään kantavassa sooloprojektissa ja etnorock-yhtyeessä Armas Jatuli. Jyrkkään aikaisempia yhtyeitä ovat olleet muun muassa VMMA, Poropetra ja Tevana3. Näiden lisäksi hän on kirjoittanut sanoituksia Korpiklaanille[2] ja Auringon Haudalle. Korpiklaanille kirjoittamiensa sanoitusten osalta hän oli luomassa ja kehittämässä folk metal -tyylisuuntausta.[3] Syksyllä 2019 Jyrkäs julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa "Sydämeni kuusipuulle".[4] Sen julkaisi uudelleen maailmanlaajuiseen levitykseen 12. helmikuuta 2021 italialainen levy-yhtiö Earth And Sky Productions.[5] Jyrkäs yhtyeineen on ensimmäisenä maailmassa julkaissut metallilevyt, joissa sähkökitarat ja bassot on korvattu sähkö- ja bassokanteleilla.[6][7]
Jyrkäs harrastaa sukututkimusta ja vastustaa englannin kielen ylivaltaa. Hänen isänsä oli raumalainen basisti Poka Jyrkäs.[8]
Levyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sooloalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sydämeni kuusipuulle (2019, Kuoriaiskirjat)
- Sydämeni kuusipuulle -uudelleenjulkaisu (2021, Earth And Sky Productions)
- Väinämöinen (2024, Earth And Sky Productions)
Tevana3 -albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mieron tiellä (2011, omakustanne)
- Peräpohjolan takana (2016, Aavetaajuus)
- Mieron tiellä -uudelleenjulkaisu (2017, SoundAge Productions)
- Peräpohjolan takana -uudelleenjulkaisu (2017, SoundAge Productions)
Poropetra -albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sinihirwi (2007, omakustanne)
- Vahvaa verta (Mouraisut 2003-2013) (2021, Earth And Sky Productions)
Sanoitukset muille yhtyeille
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korpiklaani
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tales Along This Road (2006, Napalm Records)
- Tervaskanto (2007, Napalm Records)
- Korven Kuningas (2008, Nuclear Blast)
- Karkelo (2009, Nuclear Blast)
- Ukon Wacka (2011, Nuclear Blast)
- Manala (2012, Nuclear Blast)
Auringon Hauta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muinaisia muisteloita, noita syntyjä syviä (2010, CCP Records)
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tietokirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jyrkäs, Juha (toim.): Länsi-Suomen lemmenloitsut. Helsinki: Salakirjat, 2024. ISBN 978-952-7204-49-8 [9]
Runoteokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ouramoinen, eli sankarirunoelma ajalta ennen ajan alkua. (Kuvittanut Ari Tukiainen) Helsinki: Salakirjat, 2014. ISBN 978-952-5774-69-6 [10][11]
- Uniaika, eli kertomus jumalista, käärmeistä ja ihmisistä. (Kuvittanut Ari Tukiainen) Helsinki: Salakirjat, 2015. ISBN 978-952-5774-87-0
- Rutaimo, eli tarina hyvän ja pahan välisestä taistelusta. (Kuvittanut Ari Tukiainen) Helsinki: Salakirjat, 2016. ISBN 978-952-7204-04-7 [12]
- Yön tytti, hämärän neiti. (Kuvittanut Jenni Nisula) Turku: Kustantamo Helmivyö, 2019. ISBN 978-952-7211-48-9 [13]
Romaanit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Oivas Repänen - Kainoan musta linna. (Kuvittanut Jenni Nisula) Helsinki: Kuoriaiskirjat, 2017. ISBN 978-952-7021-74-3 [14]
- Tuliaika. (Kuvittanut Jenni Nisula) Helsinki: Kuoriaiskirjat, 2019. ISBN 978-952-7325-00-1 [15]
- Tiikerin silmät. (Kuvittanut Petri Hiltunen) Helsinki: Nysalor-kustannus, 2021. ISBN 978-952-7275-64-1 [16]
Novellikokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turvapaikka ja muita häiriintyneitä tarinoita. (Kuvittanut Noora Puolamäki) Helsinki: Nysalor-kustannus, 2023. ISBN 978-952-7275-97-9 [17]
- Tuonelan aurinko ja muita kertomuksia Maaemästä. (Kuvittanut Petri Hiltunen) Helsinki: Nysalor-kustannus, 2024. ISBN 978-952-7564-19-6 [18]
Toimitustyöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jyrkäs, Juha & Saloranta, Tuomas (toim.): Ja hän huutaa - splatterpunk-antologia. Helsinki: Tajunta Media, 2014. ISBN 978-952-6657-35-6
- Jyrkäs, Juha & Suntila, Shimo (toim.): Hei, rillumapunk!. Helsinki: Kuoriaiskirjat, 2015. ISBN 978-952-7021-38-5
- Haavisto, Maija & Jyrkäs, Juha (toim.): Marraskesi: tarinoita iholta ja ihon alta. Tampere: Osuuskumma, 2016. ISBN 978-952-6642-59-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asikainen, Milla: Kultala-trilogia on sukellus itämerensuomalaisiin myytteihin heavy metal-vaikutteilla ja kursailemattomilla seksikohtauksilla Iltaruskossa. 24.8.2017. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Lassila, Tero: Korpiklaani Imperiumi.net. Viitattu 28.4.2009.
- ↑ Laakso, Markus: Folk Metal Big 5, s. 287, 302, 315. Helsinki: Like Kustannus, 2020. ISBN 978-951-1-35516-8
- ↑ Juha Jyrkäs - Sydämeni kuusipuulle Kuoriaiskirjat. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Yrttiaho, Tuomo: Suomen vähemmistökielien asema pitäisi turvata ja englannin kielen ylivalta on uhka, sanoo kieliaktivistiksi tunnustautuva kirjailija ja muusikko Juha Jyrkäs Helsingin Sanomat. Viitattu 16.2.2021.
- ↑ Lunabba, Henry: Tevana3 Imperiumi. 3.6.2017. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Lunabba, Henry: Jyrkäs, Juha Imperiumi. 29.11.2019. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Kaukomies, Tuomas: Nuorisokahvilasta nettiaikaan, s. 73-76, 526-529. Rauma: 21 Media Group T:mi, 2018. ISBN 978-952-94-1110-8
- ↑ Juha Jyrkäs - Länsi-Suomen lemmenloitsut 20.4.2024. Salakirjat. Viitattu 10.6.2024.
- ↑ Venho, Johanna: Ouramoinen: suorasukaista kalevalamittaa Jano. Runouslehti kaikille. 15.11.2014. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Aaltonen, Satu: Kalevalamitta elää lööpeissä ja taipuu vaikka räpiksi Yle uutiset. 27.2.2015. Viitattu 31.7.2016.
- ↑ Juha Jyrkäs - Rutaimo 18.8.2016. Salakirjat. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Juha Jyrkäs - Yön tytti, hämärän neiti 11.10.2019. Kustantamo Helmivyö. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Juha Jyrkäs - Oivas Repänen - Kainoan musta linna 2017. Aavetaajuus. Arkistoitu 14.8.2020. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Juha Jyrkäs - Tuliaika 22.7.2019. Kuoriaiskirjat. Viitattu 9.1.2020.
- ↑ Juha Jyrkäs - Tiikerin silmät 14.9.2021. Nysalor-kustannus. Viitattu 2.5.2023.
- ↑ Juha Jyrkäs - Turvapaikka 18.4.2023. Nysalor-kustannus. Viitattu 2.5.2023.
- ↑ Juha Jyrkäs - Tuonelan aurinko 26.2.2024. Nysalor-kustannus. Viitattu 10.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juha Jyrkkään haastattelu Helsingin Sanomissa.
- Juha Jyrkkään haastattelu Metalliluolassa.
- Juha Jyrkkään haastattelu Kymen Sanomissa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
