Josef Thorak

Josef Thorakin veistos Arbeit vuodelta 1928.

Josef Thorak (7. helmikuuta 1889 Salzburg, Itävalta - 26. helmikuuta 1952 Hartmannsberg, Länsi-Saksa) oli saksalais-itävaltalainen kuvanveistäjä. Arno Brekerin ohella Thorak oli toinen natsi-Saksan "virallisista" kuvanveistäjistä.

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen noustua valtaan 1933 Adolf Hitler kuulutti uuden kansallissosialistisen renessanssin astuvan hänen näkemyksensä mukaan ”juutalaisvaikutteisen” modernismin tilalle. Modernisteja kuten ekspressionisteja ja uusasiallisuuden liikkeeseen kuuluneita leimattiin ”rappiotaiteilijoiksi”, heitä vainottiin ja erotettiin viroistaan, heille määrättiin työskentelykieltoja ja heidän töitään tuhottiin. Samaan aikaan esille nostettiin Hitlerin maun mukaisia kansallisromantikkoja ja historiamaalareita. Pian kuitenkin huomattiin, ettei kolmannen valtakunnan maalaustaide täyttänyt sille asetettuja odotuksia ja kansallissosialistiset mestariteokset jäivät tekemättä.

Sen sijaan kuvanveistotaide vangitsi Hitlerin mielenkiinnon välittömästi. Josef Thorak ja Arno Breker olivat taiteilijoita, joiden veistosten voimakkaiden ja terveiden ihmishahmojen katsottiin toimivan fyysisinä esimerkkeinä germaaniselle kansalle. Samoin niiden nähtiin tuovan saksalaisuudesta esille sitä ainesta, joka osoittaa germaanisen rodun olevan elinkelpoinen ja sisältävän puhdasta pohjoisen rodun perintöä. Thorak ja Breker olivat Hitlerin suosikkeja ja nauttivat sen mukaisesti virallisina taiteilijoina valtion tukea.

Ennen Hitlerin valtaannousua Thorakin tyyli oli sisältänyt ekpressionistisia piirteitä, mutta vuoden 1933 jälkeen hän siirtyi nopeasti natseja miellyttäneeseen monumentalismiin. Valtio lahjoitti Thorakille Albert Speerin suunnitteleman ateljeen Baijerin Baldhamissa vuonna 1938. Se oli aikanaan maailman suurin taiteilija-ateljee. Siellä hän veisti kymmenien apulaistensa kanssa 20-metrisiä antiikin jumalhahmoja sekä saksalaista työtä ja fyysisyyttä ihannoivia veistoksia.

Thorakin veistämien lihaksikkaiden mieshahmojen pullistelevien rintakehien ansiosta taiteilijakollegat kutsuivat häntä nimellä ”Professor Thorax”.