Johnny Forsell
John ”Johnny” Forsell (12. kesäkuuta 1939 Helsinki – 10. maaliskuuta 1988 Helsinki[1]) oli suomalainen laulaja.
Johnny Forsell oli tunnetun laulajasuvun vesa. Isoisä John Forsell oli tunnettu ruotsalainen oopperalaulaja, joka toimi myös Jussi Björlingin laulunopettajana[2], isä Björn Forsell oli niin ikään tunnettu oopperalaulaja ja äiti Birgit Kronström 1930- ja 1940-lukujen Suomi-Filmin musiikkielokuvien tähti, jonka lauluista lienee tunnetuin Katupoikien laulu.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Forsellin ura musiikin parissa alkoi koululaisena koulun tanssiyhtyeen laulajana ja rumpalina. Ammattilaisura alkoi rumpalina Erkki Junkkarisen yhtyeessä. 1960 kykyjenmetsästäjä pani merkille Forsellin laulajantaidot, ja tie vei Toivo Kärjen puheille. Levytyssopimus solmittiin Decca-levymerkin kanssa, ja ensisinglenä tehtiin ”O Sole Mio”.
Syksyllä 1960 Forsell pääsi mukaan Suomen Filmiteollisuuden Tähtisumua-elokuvaan, jossa hän laulaa ensilevytyksensä ja pääsee vähän näyttelemäänkin. Vuoden 1961 Forsell-levytyksiä olivat muun muassa Toivo Kärjen-Reino Helismaan svengaava foxtrot ”Kohtalon hetki” [3] ja käännöskappale ”No niin, Mary Lou”, jonka Forsell levytti samassa sessiossa myös ruotsiksi. Molemmat kieliversiot julkaistiin samanaikaisesti.
Vuonna 1962 Forsell osallistui Euroviisu-karsintoihin kappaleella ”Anna Angelina” ja seuraavana vuonna Kärjen-Helismaan kappaleella ”Kaikessa soi blues”, jonka hän myös tuoreeltaan levytti, joskin tunnetummaksi on tullut Lasse Märtensonin versio. [4] Vuoteen 1964 kestäneeseen levylaulajan uraan mahtui myös sellaiset kappaleet kuin käännöskappale ”Johnny, mua muistathan”, Kärjen-Helismaan erikoislaatuinen tango ”Kahvila Flamenco” [5] ja Marion Rungin kanssa duettona esitetty käännöskappale ”Hei Paula”. Kaikkiaan Forsell levytti noin 60 kappaletta, joista 16 oli Kärjen-Helismaan vuosina 1961-1963. [6]
Levysopimuksen päätyttyä 1964 Deccan kanssa Forsell jatkoi vielä vuosikymmeniä keikkamuusikkona muun muassa Dallapéssä. 1970-luvulla hän palasi vielä muutaman kerran studioon tekemään kokoelmalevyille joitakin kappaleita, muun muassa Katupoikien laulun. Sittemmin Forsell siirtyi hoitamaan äitinsä perustamaa ravintolaa. Vaikea sairaus vaikeutti hänen viimeisiä vuosiaan.[1]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- O Sole Mio / Hyvää yötä (Decca SD 5511, 1960)
- Angelique / Keinu kanssani (Suosikki SU 501, 1961)
- Sulamith (Rytmi R 6490, 1961)
- Kohtalon hetki / La Paloma (Decca SD 5520, 1961)
- Sydämeni jäi Sorrentoon / Kuunsiltaa pitkin (Decca SD 5524, 1961)
- Syksyn tango / Tango Hawaijilla (Decca SD 5535, 1961)
- Hallå Mary Lou / Min pullover (Decca SD 5539, 1961)
- No niin Mary lou / Pullover (Decca SD 5540, 1961)
- Soria Moria / Violetta (Decca SD 5550, 1961)
- Kotimaan kaiho (Rytmi R 6513, 1962)
- Johnny mua muistathan / Monica (Decca SD 5555, 1962)
- Tähtisilmä / Kasakkatango (Decca SD 5560, 1962)
- Polttaa polttaa polttaa / Laiva on lastattu (Decca SD 5561, 1962)
- Bettina / Trumpettiballadi (Decca SD 5566, 1962)
- Kahvila Flamenco / Esperanza (Decca SD 5570, 1962)
- Meripojan kaipaus (Decca SD 5574, 1962)
- Manzanilla / Marion (Decca SD 5575, 1963) Marion Rungin kanssa
- Kappeli mäntyjen keskellä / Gina (Decca SD 5576, 1963)
- Kaikessa soi blues / Kristiina ja minä (Decca SD 5578, 1963)
- Torremolinos / Soraya (Decca SD 5590, 1963)
- Tuomenkukka / Lentoemäntä (Decca SD 5608, 1963)
- Hei Paula (Philips PF 340625, 1963) Marion Rungin kanssa
- Bella Maria / Onnen ruusut (Decca SD 5613, 1964)
- Valehtelevat silmät / Pettävät suudelmat (Decca SD 5634, 1964)
- Bella Roma / Tangolita (Decca SD 5642, 1964)
Mukana kokoelmalevyillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dallapé-orkesteri, solisteina Johnny Forsell ja Kalevi Korpi (Blue Master, 1971)
- Konkaritanssit 5, Johnny Forsell, Berit ja Kalevi Korpi sekä Dallapé-orkesteri (Blue Master, 1974)
- Unohtumattomat: iskelmiä 50- ja 60-luvulta 2, levyllä mukana Johnny Forsell, Kalevi Korpi, Per-Erik Förars ja Ilkka Rinne (Helmi, 1994)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tony Latva, Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, s. 76. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27817-3
- ↑ Yle Radio 1, Musiikin mestareita: Jussi Björling[vanhentunut linkki]
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 496. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
- ↑ Kärki 2015, s. 531
- ↑ Kärki 2015, s. 508
- ↑ Kärki 2015, s. 496
- Suomen kansallisfilmografia 6: 1957-61, VAPK, 1991