John Wesley

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kirkonmiestä. Samannimisestä kitaristista on artikkeli otsikolla John Wesley (muusikko).
John Wesley
John Wesley. William Hamiltonin maalaus vuodelta 1788.
John Wesley. William Hamiltonin maalaus vuodelta 1788.
Henkilötiedot
Syntynyt28. kesäkuuta 1703
Epworth, Lincolnshire
Kuollut2. maaliskuuta 1791 (87 vuotta)
Lontoo
Kansalaisuus britti
Ammatti anglikaaninen pappi, evankelista
Vanhemmat Samuel ja Susanna Wesley, s. Annesley
Puoliso Mary Wesley, s. Vazeille, vihitty 1751, eronnut 1758
Sukulaiset

Samuel Wesley (veli)
Mehetabel Wesley Wright (sisko)

Charles Wesley (veli)
Muut tiedot
Aktiivisena 1733‒1766
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

John Wesley (28. kesäkuuta 1703 Epworth, Lincolnshire2. maaliskuuta 1791 Lontoo) oli brittiläinen kirkonmies, anglikaaninen pappi ja kristitty teologi, jonka hengellisen toiminnan seurauksena syntyi herätyskristillinen liike, metodismi.

Wesley koki vuonna 1738 voimakkaan uskonnollisen herätyksen ja alkoi saarnata evankeliumia kansan, etenkin työväestön, keskuudessa. Pian Wesleyn ympärille muodostui yhteisö, jonka keskuudesta metodistiliike sai alkunsa.[1] Metodismilla oli kolme nousuvaihetta: ensimmäinen Oxfordin yliopistossa perustamassa ”Pyhää kerhoa”, toinen oli Wesleyn toimiessa pappina Savannahissa Georgiassa ja kolmas oli Lontoossa Wesleyn Englantiin paluun jälkeen. Wesley pysyi koko elämänsä Englannin kirkon jäsenenä. Sen sijaan hänen liikkeensä oli vaikeuksissa Anglikaanisen kirkon kanssa.[2]

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

John Wesleyn isä oli Samuel Wesley, Oxfordista valmistunut Englannin kirkon pappi. Tämä avioitui Susanna Annesleyn kanssa vuonna 1669. Vuonna 1696 Samuel Wesley valittiin Itä-Midlandsissä noin 37 kilometriä Lincolnista luoteeseen sijaitsevan Epworthin papiksi. John Wesley, perheen viidestoista lapsi, syntyi siellä vuonna 1703. Viisivuotiaana hän pelastui palavasta kodistaan ikkunan kautta. Tämä pako teki syvän vaikutuksen hänen mieleensä, ja hän kutsui joskus itseään siitä lähtien ”palosta pelastuneeksi”.[3]

Samuel ja Susanna antoivat lapsilleen varhaisen koulutuksen. Kaikki lapset, myös tytöt, opetettiin lukemaan niin pian kun he pystyivät kävelemään ja puhumaan. John oli hyväksytty Charterhouse School -yksityiskouluun Lontooseen, jossa hän sai koulutusta uskonnolliseen elämään jota hän harjoitteli siellä. Hänen elämäkertojansa Tyerman sanoo, että hän meni kouluun pyhimyksenä, mutta hänestä tuli epäluuloinen uskonnollisille kokemuksille ja hän lähti pois syntisempänä.[3]

Oxford ja Georgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 1720 Wesley astui kirkkoon Oxfordissa mukanaan vain 40 puntaa yksityiskoulun opiskelijana. Hänen terveytensä oli heikentynyt ja hänen täytyi tehdä kovasti töitä pysyäkseen velattomana. Ensimmäinen päiväkirja on 5. huhtikuuta 1725 – 19. helmikuuta 1729. Ystävä kuvaili Wesleytä tähän aikaan ”nuorena miehenä, jolla oli hienostunut maku”. Hän oli ”kaveri jolla oli hyvä huumori”.[4] Hän toimi diakonina 1725 ja seuraavana vuonna hänet valittiin akateemisena opiskelijana Oxfordin Lincoln Collegeen. Hän vastaanotti taiteiden maisterin arvon 1727. Wesley eli isänsä rahoittamana kaksi vuotta ja palasi sitten Oxfordiin täydentämään opintojaan.[5]

Hänen paluunsa vuosi 1729 merkitsi metodismin alkua. Kuuluisan ”Pyhän kerhon” oli perustanut hänen nuorempi veljensä Charles. John lähti lähetyssaarnaajaksi Amerikkaan Savannahiin, Georgiaan 1735. Yksi myönteisistä tuloksista Johnin Georgiassa olon aikana oli suhteiden luominen herrnhutilaisten kanssa, jotka olivat Jan Husin mukaisia määriläisiä reformisteja. Wesley palasi Englantiin 1738.

Metodistikirkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wesley koki hengellisen heräyksen herrnhutilaisten kokouksessa Aldersgate Streetillä, Lontoossa 24. toukokuuta 1738, jossa Wesley kuuli Martti Lutherin esipuheen Epistolasta roomalaisille ja ”tunsi sydämensä lämpenevän”.[6]

Wesley tutustui böömiläisveljien yhteisöön, ja matkusti 1738 Herrnhutiin, veljestön pääpaikkaan. Wesleyn Oxfordin ystävä, evankelista ja hyvä saarnaja George Whitefield oli erotettu Bristolin kirkosta, ja piispat kielsivät myös Wesleyitä saarnaamasta kirkoissa. Metodistiseurakunta eli Yhdistetty seura perustettiin 1739. Myöhemmin 1739 Wesley katkaisi välinsä Moravialaisten kanssa kokonaan. Wesley oli auttanut heitä perustamaan Fetter Lanen yhteisön.

Toiminta ja hyväntekeväisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wesley matkusti paljon, hän perusti yhteisöjä, aukaisi kappeleita ja oli pioneeri sähköshokin käytössä sairaiden hoidossa. Wesley avusti kouluja ja orpokoteja, hän oli vastaanottanut 20 000 punnan palkkion julkaisuistaan, mutta käytti siitä itselleen hyvin vähän.

Wesley kuoli lyhyen sairauden jälkeen 88-vuotiaana 2. maaliskuuta 1791 jättäen jälkeensä elämäntyöstään 135 000 jäsentä ja 541 saarnaajaa. John Wesley on haudattu pieneen kivihautaan Wesleyn kappeliin City Roadilla Lontoossa.

Kirjallinen työ

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
John Wesley George Romneyn maalaamana.

Wesley oli looginen ajattelija ja ilmaisi itseään selvästi ja voimakkaasti kirjoituksissaan. Hänen kirjoittamiaan teoksia ovat:

  • Notes on the New Testament (1755)
  • The Sermons
  • The Notes
  • Wesleyn ensimmäinen 32-osainen proosateos (julkaistu Bristol, 1771–1774)
  • Wesleyn pääproosateokset on julkaistu Metodist Book Concernin seitsenosaisena painoksena New Yorkissa.
  • The Poetical Works John ja Charles Wesleyn kirjoittamana, toimittanut G.Osborn, ilmestyi 13-osaisena Lontoossa, 1740–1789. Toim. N. Carnock sisältää mainintoja julkaisemattomista päiväkirjoista, kuusiosaisena Lontoossa ja New Yorkissa 1909–1911selvennä.
  • The Doctrine of Original Sin (Bristol, 1757)
  • An Earliest Appeal to Men of Reason and Religion (alun perin painettu kolmessa osassa, Bristol 1743)
  • A Plain Account of Christia Perfection (1766)

Wesleyn lainaama ja yhdysvaltalaisten metodistien käyttämä Book of Common Prayerselvennä. Wesleyn ”Watch Night”, jonka hän teki käyttäen pietistien rukouksia nykyisin yleisesti tunnetussa Wesley Covenant Pages -teoksessaselvennä, joka lienee hänen kuuluisin kristillisen liturgian teoksensa.

Wesley on kirjoittanut myös virsiä ja hengellisiä lauluja. Niistä lienee tunnetuin joululaulu Hark! The Herald Angels Sing. Se on vuodelta 1743. Se tunnetaan Felix Mendelssohn Bartholdyn 1840 säveltämänä. Siitä on useita suomennoksia, ja se on Ruotsin kirkon virsikirjassa numerolla 123.

Wesleytä on syytetty plagioinnista ja runsaista Samuel Johnsonin maaliskuussa 1775 julkaistujen esseiden lainauksista.

Suomenkielisiä julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kristillinen esitelmä uudesta syntymisen tuntomerkeistä. Bergbom, 1889.
  • Saarnoja. 1-4 vihko. Rauhan sanomat, 1897.
  • Kolmekuudetta saarnaa. 1. Suomentanut Juho Laine, viimeisen saarnan suomentanut. Harras H. Högman. Rauhan Sanomat, 1902.
  • 49. saarna. Wesley. Suomentanut H. H. H--n. Rauhan sanomain kustannustoimi, 1905.
  • John Wesleyn saarna Kristillinen puolueettomuus. Kustantaja tuntematon, 1908.
  • Kolmekuudetta saarnaa. Toinen osa, 1-8 vihko. Rauhan sanomat, 1908-1910.
  • Kristillinen puolueettomuus : saarna. Rauhan sanomat, 1909.
  • Uusisyntyminen : saarna. Rauhan sanomat, 1910.
  • Itsensäkieltäminen : saarna. Rauhan sanomat, 1910.
  • Parannuskeino pahan puhumista vastaan : saarna. Rauhan sanomat, 1910.
  • Kolmekuudetta saarnaa. Toinen osa, 9-10 vihko. Rauhan sanomat, 1911.
  • Georg Whitefield : muistopuhe. Rauhan sanomain kustannusliike, 1911.
  • Lasten tottelevaisuus vanhemmilleen. Suomentanut K. R., Rauhain sanomain kustannusliike, 1924.
  • Mies ja vaimo Herran palvelijoina. Suomentanut K. R., Rauhain sanomain kustannusliike, 1924.
  • Frederick A. Dreyer: The Genesis of Methodism, Lehigh University Press 1991 ISBN 9780585189017.
  • Don Thorsen: The Wesleyen Quadrikteul, Emeth Press 2005 ISBN 1-59731-043-333.
  • Charles JR Wallace, Susanna Wesley: The Complete writings, New York: Oxford University Press 1997 ISBN 0-19-507437-8.
  • Richard Watson: The life of Rev. John Wesley L.Swormstedt&A.Poe 1853.
  1. Halme, Parviola, Sjöblom, Vaaramo: Majakka: Kirkot
  2. Thorsen 2005, s. 97. Viitattu 11.03.2008
  3. a b Wallace & Wesley 1997, s. 67.
  4. Watson 1853, s.11. Viitattu 11.03.2008
  5. Encyclopedia Britannica 1911John Wesley"John Wesley (1703-1791). Viitattu 8.5.2007. (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Dreyer 1991, s.27.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]