John Surtees
John Surtees | |
---|---|
John Surtees vuonna 1964. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. helmikuuta 1934 Tatsfield, Englanti, Iso-Britannia |
Kuollut | 10. maaliskuuta 2017 (83 vuotta) |
Kansalaisuus | Iso-Britannia |
Formula 1 -ura | |
Aktiivivuodet | 1960–1972 |
Talli(t) | Lotus, Cooper, Lola, Ferrari, Honda, BRM, McLaren, Surtees |
Kilpailuja | 113 (111 starttia) |
Maailmanmestaruuksia | 1 (1964) |
Voittoja | 6 |
Palkintosijoja | 24 |
Paalupaikkoja | 8 |
Nopeimpia kierroksia | 10 |
MM-pisteitä | 180 |
Ensimmäinen kilpailu | Monacon GP 1960 |
Ensimmäinen voitto | Saksan GP 1963 |
Viimeinen voitto | Italian GP 1967 |
Viimeinen kilpailu | Italian GP 1972 |
John Surtees | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | [1] Tatsfield [2] |
Kansalaisuus | Yhdistynyt kuningaskunta |
Uratiedot | |
Aktiiviura | 1952–1960 |
Pyörä(t) | Norton, MV Agusta |
Ensimmäinen GP-startti | Ulsterin GP (500cc) 1952 |
Viimeinen GP-voitto | Italian GP (500cc) 1960 |
Viimeinen GP-startti | Italian GP (500cc) 1960 |
Tilastot | |
GP-startit | 49 |
Maailmanmestaruudet | 7 (4 500cc 1956, 1958–1960 ja 3 350cc 1958–1960) |
Voitot | 38 |
Palkintopallisijat | 45 |
John Surtees (11. helmikuuta 1934 Tatsfield, Englanti, Iso-Britannia – 10. maaliskuuta 2017)[3] oli brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1:n maailmanmestari. Surtees oli ainoa henkilö, joka on pystynyt voittamaan maailmanmestaruuden sekä kaksi- että nelipyöräisillä.[4]Surtees osallistui 60:n MM-sarjan ulkopuoliseen kilpailuun, joista voitti kahdeksan.[5]
Road Racing -ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surtees ajoi uransa ensimmäisen MotoGP-startin 500cc-luokassa 1952. Hän osallistui sillä kaudella vain tuohon yhteen kilpailuun ja sijoittui siinä heti kuudenneksi. Surtees jatkoi uraansa sen jälkeen vasta jälleen kaudella 1955, jolloin hän starttasi kolmeen kilpailuun. Niissä kahdessa hän oli kolmas, pisteitä tuli 11, ja MM-sarjassa 350cc-luokassa, jossa hän ne ajoi, kuudes sija. Samalla kaudella hän osallistui uransa ainoaan 250cc-luokan kilpailuun ja voitti sen. Seuraavalla kaudella Surtees ajoi 500- ja 350cc:ssa. Hän oli 350cc-luokassa neljäs voitettuaan yhden kilpailun, 500cc-luokassa hän osallistui kolmeen kilpailuun ja voitti ne kaikki, mikä riitti tuomaan hänelle hänen uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden Road Racingissä.
Kaudella 1957 Surtees osallistui samoihin luokkiin kuin viime vuonna, mutta kausi oli hänelle huomattavasti heikompi kuin edelliskausi. 350cc-luokassa Surtees ajoi vain yhden kisan ja sijoittui siinä neljänneksi saaden kolme pistettä, jotka riittivät sijalle 10. MM-sarjassa. 500cc-luokassa hän oli kolmas voitettuaan yhden kilpailun.
Kaudella 1958 Surteesin todellinen huippu-ura alkoi. Hän voitti sekä 350cc-luokan että 500cc-luokan maailmanmestaruuden ja yhteensä kaikki 12 kilpailua, joihin hän osallistui. Seuraavalla kaudella hän voitti kaikki 13 kilpailua, joissa hän ajoi. Vuonna 1960 Surtees voitti seitsemän kilpailua kymmenestä ja lopetti uransa tuon kauden jälkeen melko lailla siitä syystä, että hän oli saavuttanut kyseisessä lajissa käytännössä jo kaiken. Surtees siirtyi Formula 1 -sarjaan.
Formula 1 -ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surtees ajoi ensimmäisen F1-GP:nsä jo samana vuonna, jolloin hän ajoi RR-sarjassa viimeisen kerran. Ura alkoi Monacon GP:stä Lotuksella,[6] johon hän lähti ruudusta 15. Kisa päättyi keskeytykseen. Seuraavaan kisaansa, Englannin GP:hen, Surtees lähti ruudusta 11. ja sijoittui toiseksi saaden kokoon 6 pistettä[7]. Seuraavassa kilpailussa Surtees oli jo paalupaikalla ensimmäistä kertaa, mutta sekin kisa oli pian ohi[7].
Kaudella 1961 Surtees oli kahdeksassa ajamassaan kilpailussa vain kaksi kertaa pisteillä, sijalla 5. Pisteitä kertyi 4 eli vähemmän kuin edellisenä kautena.[8] Kauden 1962 avauskisaan hän lähti paalupaikalta mutta kisa päättyi keskeytykseen. Surtees oli kaudella kaksi kertaa toinen, keräsi 19 pistettä ja oli MM-sarjassa neljäs.[9] Kautta 1963 hallitsi Jim Clark, joka voitti seitsemän kilpailua kymmenestä ja vei mestaruuden ylivoimaisesti. Surtees saavutti F1-uransa ensimmäisen voiton Saksan GP:ssä ja sijoittui MM-sarjassa neljänneksi 22 pisteellä.[10]
Kaudella 1964 Surtees ajoi kaksi kertaa voittajana maaliin.[11] Kun kauden viimeinen osakilpailu oli enää jäljellä, Surteesilla, Jim Clarkilla ja Graham Hillillä oli mahdollisuudet mestaruuteen. Clark lähti kilpailuun paalupaikalta, Surtees ruudusta 4. ja Hill ruudusta 6. Hill epäonnistui jo alussa ja jäi kilpailussa vasta sijalle 11. Clarkin autosta taas hajosi moottori, mutta hän onnistui silti ajamaan maaliin viidentenä. Surtees oli maalissa toinen ja vei mestaruuden vain yhden pisteen erolla toiseksi tulleeseen Hilliin (40–39)[11].
Mestaruuden jälkeen Surtees ajoi tasaisia kausia. Hän oli seuraavalla kaudella viides, sitä seuraavalla kaudella toinen, sitten sijoilla 4, 8, 11, 18, 19[12] ja uransa viimeisellä kaudella vuonna 1972 hän ei saanut edes pisteitä ja lopetti sen jälkeen F1-uransa.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]John Surtees oli naimisissa Jane-nimisen sairaanhoitajan kanssa. Heillä oli vuonna 1991 syntynyt poika Henry, joka menehtyi 19. heinäkuuta 2009 FIA Formula Two Championship -sarjan Brands Hatchin kilpailussa.[13]
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ratamoottoripyöräilyn Grand Prix
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi | Luokka | Talli | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | Pisteet | Sijoitus |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1952 | 500cc | Norton | SUI - |
IOM - |
NED - |
BEL - |
GER - |
ULS 6 |
NAT - |
ESP - |
0 | 18. | |
1954 | 350cc | Norton | FRA - |
IOM 11 |
ULS Kesk. |
BEL - |
NED - |
GER - |
SUI - |
NAT - |
ESP | 0 | - |
500cc | Norton | FRA - |
IOM 15 |
ULS - |
BEL - |
NED - |
GER - |
SUI - |
NAT - |
ESP - |
0 | - | |
1955 | 250cc | NSU | FRA - |
IOM - |
GER Kesk. |
NED - |
ULS 1 |
NAT - |
8 | 7. | |||
350cc | Norton | IOM 4 |
GER 3 |
BEL - |
NED - |
ULS 3 |
NAT - |
11 | 6. | ||||
500cc | Norton | ESP - |
FRA - |
IOM 29 |
BEL | NED | ULS | NAT | 0 | - | |||
BMW | GER Kesk. |
||||||||||||
1956 | 350cc | MV Agusta | IOM DSQ |
NED 2 |
BEL 1 |
GER Kesk. |
ULS - |
NAT - |
14 | 4. | |||
500cc | MV Agusta | IOM 1 |
NED 1 |
BEL 1 |
GER - |
ULS - |
NAT - |
24 | 1. | ||||
1957 | 350cc | MV Agusta | GER Kesk. |
IOM 4 |
NED Kesk. |
BEL Kesk. |
ULS Kesk. |
NAT Kesk. |
3 | 10. | |||
500cc | MV Agusta | GER Kesk. |
IOM 2 |
NED 1 |
BEL Kesk. |
ULS Kesk. |
NAT 4 |
17 | 3. | ||||
1958 | 350cc | MV Agusta | IOM 1 |
NED 1 |
BEL 1 |
GER 1 |
SWE - |
ULS 1 |
NAT 1 |
48 | 1. | ||
500cc | MV Agusta | IOM 1 |
NED 1 |
BEL 1 |
GER 1 |
SWE - |
ULS 1 |
NAT 1 |
48 | 1. | |||
1959 | 350cc | MV Agusta | FRA 1 |
IOM 1 |
GER 1 |
SWE 1 |
ULS 1 |
NAT 1 |
48 | 1. | |||
500cc | MV Agusta | FRA 1 |
IOM 1 |
GER 1 |
NED 1 |
BEL 1 |
ULS 1 |
NAT 1 |
56 | 1. | |||
1960 | 350cc | MV Agusta | FRA 3 |
IOM 2 |
NED 1 |
ULS 1 |
NAT Kesk. |
26 | 1. | ||||
500cc | MV Agusta | FRA 1 |
IOM 1 |
NED Kesk. |
BEL 1 |
GER 1 |
ULS 2 |
NAT 1 |
46 | 1. |
Formula 1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Melart, Juhani & Melart, Kari: Elämä pelissä – Grand Prix -ratojen sankarit. (2. painos) WSOY, 1998. ISBN 951-0-22767-6
- Kärkkäinen, Juha: Suomalainen Formula 1 -historia 1950–96. Hämeenlinna: Alfamer Oy, 1996. ISBN 951-9153-98-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Encyclopædia Britannica (verkkoversio). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ https://www.essentialsurrey.co.uk/lifestyle/health-beauty/surtees/. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ F1- ja MotoGP-legenda John Surtees on kuollut MTV.fi. 10.3.2017. Arkistoitu 11.3.2017. Viitattu 10.3.2017.
- ↑ John Surtees Formula 1® – The Official F1® Website – Hall of Fame.
- ↑ John SURTEES - Involvement Non World Championship • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 11.10.2022.
- ↑ Melart & Melart, s. 105–106
- ↑ a b Kärkkäinen, s. 15
- ↑ Kärkkäinen, s. 16
- ↑ Kärkkäinen, s. 17
- ↑ Kärkkäinen, s. 18
- ↑ a b Kärkkäinen, s. 19
- ↑ Kärkkäinen, s. 20–25
- ↑ Angela Balakrishnan: Henry Surtees killed in Brands Hatch crash theguardian.com. 20.7.2009. Viitattu 11.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio motogp.com. Arkistoitu 16.3.2015. Viitattu 22.3.2014.
- ↑ Formula 1® - The Official F1® Website formula1.com.
1940-luku: 1949: L. Graham |
1950-luku: 1950: U. Masetti1951: G. Duke 1952: U. Masetti 1953: G. Duke 1954: G. Duke 1955: G. Duke 1956: J. Surtees 1957: L. Liberati 1958: J. Surtees 1959: J. Surtees 2000-luku: 2000: K. Roberts Jr.2001: V. Rossi 2002: V. Rossi 2003: V. Rossi 2004: V. Rossi 2005: V. Rossi 2006: N. Hayden 2007: C. Stoner 2008: V. Rossi 2009: V. Rossi |
1960-luku: 1960: J. Surtees1961: G. Hocking 1962: M. Hailwood 1963: M. Hailwood 1964: M. Hailwood 1965: M. Hailwood 1966: G. Agostini 1967: G. Agostini 1968: G. Agostini 1969: G. Agostini 2010-luku: 2010: J. Lorenzo2011: C. Stoner 2012: J. Lorenzo 2013: M. Márquez 2014: M. Márquez 2015: J. Lorenzo 2016: M. Márquez 2017: M. Márquez 2018: M. Márquez 2019: M. Márquez |
1970-luku: 1970: G. Agostini1971: G. Agostini 1972: G. Agostini 1973: P. Read 1974: P. Read 1975: G. Agostini 1976: B. Sheene 1977: B. Sheene 1978: K. Roberts 1979: K. Roberts 2020-luku: 2020: J. Mir2021: F. Quartararo |
1980-luku: 1980: K. Roberts1981: M. Lucchinelli 1982: F. Uncini 1983: F. Spencer 1984: E. Lawson 1985: F. Spencer 1986: E. Lawson 1987: W. Gardner 1988: E. Lawson 1989: E. Lawson |
1990-luku: 1990: W. Rainey1991: W. Rainey 1992: W. Rainey 1993: K. Schwantz 1994: M. Doohan 1995: M. Doohan 1996: M. Doohan 1997: M. Doohan 1998: M. Doohan 1999: À. Crivillé |
1949: Freddie Frith | 1950: Bob Foster | 1951: Geoff Duke | 1952: Geoff Duke | 1953: Fergus Anderson | 1954: Fergus Anderson | 1955: Bill Lomas | 1956: Bill Lomas | 1957: Keith Campbell | 1958: John Surtees | 1959: John Surtees | 1960: John Surtees | 1961: Gary Hocking | 1962: Jim Redman | 1963: Jim Redman | 1964: Jim Redman | 1965: Jim Redman | 1966: Mike Hailwood | 1967: Mike Hailwood | 1968: Giacomo Agostini | 1969: Giacomo Agostini | 1970: Giacomo Agostini | 1971: Giacomo Agostini | 1972: Giacomo Agostini | 1973: Giacomo Agostini | 1974: Giacomo Agostini | 1975: Johnny Cecotto | 1976: Walter Villa | 1977: Takazumi Katayama | 1978: Kork Ballington | 1979: Kork Ballington | 1980: Jon Ekerold | 1981: Anton Mang | 1982: Anton Mang |
|