Johan Reinhold Sahlberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hyönteistutkija John Sahlberg ja hänen vaimonsa Mimmi Sahlberg ennen lähtöään yhdistetylle hää- ja tutkimusmatkalle Kuusamoon 1873.

John (Johan) Renhold Sahlberg (6. kesäkuuta 1845 Helsinki8. toukokuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen hyönteistieteilijä.[1]

Sahlbergin vanhemmat olivat yliopiston luonnonhistorian museon inspehtori Reinhold Ferdinand Sahlberg ja Christina Sofia Brusin. Koulun ja sairaalan johtaja Mia Sahlberg hänen sisarensa.[2]

Johan Reinhold Sahlberg tuli ylioppilaaksi 1865 Turun lukiosta, jonka jälkeen valmistui filosofian kandidaatiksi 1869, eläintieteen dosentiksi 1871 ja tohtoriksi 1880. Vuonna 1883 hänestä tuli hyönteistieteen ylimääräinen professori Helsingin Aleksanterin yliopistoon, ja tässä virassa hän oli eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen 1918. Hän toimi hyönteismuseon esimiehenä vuosina 1883–1918. [1]

Sahlberg meni naimisiin vuonna 1873 pikkuserkkunsa Augusta Theresia Wilhelmina (Mimmi) Wervingin kanssa, joka oli hänen nuoruudenaikainen ystävänsä ja erikoistunut kasvitieteeseen. Heille syntyi viisi lasta, joista Unio (s. 1882, vuodesta 1906 Uunio Saalas) oli tunnettu hyönteistieteilijä.lähde?

Hyönteistutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jo kouluajoista alkaen Sahlberg oli kiinnostunut hyönteisistä. Alkuun hän keräsi hyönteisiä asuinseutunsa Turun ympäristöstä, myöhemmin hän teki hyönteisretkiä eri puolille Suomea. Kiinnostus jatkui koko elämän ajan ja hänestä tulikin aikansa etevin Suomen hyönteisten tuntija. Hän valitsi monesti kesänviettopaikkansakin sillä silmällä, että Suomen hyönteistö tulisi tutkituksi mahdollisimman tarkkaan. Tunnetuin hän oli kovakuoriaisia ja kaskaita koskevista tutkimuksistaan.[1]

Sahlbergin, hänen isänsä Reinhold Ferdinand Sahlbergin ja isoisänsä Carl Reinhold Sahlbergin keräämät kokoelmat käsittivät lopulta noin 200 000 yksilöä ja 25 000–30 000 lajia. Sahlbergin kuoltua ne lunastettiin Turun yliopistolle vuonna 1921.[1]

Sahlberg kuvasi tieteelle uusia hyönteislajeja 500, joista 400 oli kovakuoriaisia. Yksi hänen löytämänsä ja kuvaamansa tieteelle uusi kovakuoriaislaji löytyi vuonna 1896 Palestiinasta Betlehemin läheltä niin sanotuilta Salomonin lammikoilta ja sille hän antoi nimen Philhydrus salomonis.lähde?

Johan Sahlberg oli tuottelias kirjoittaja. Hän kirjoitti noin 350 julkaisua valtaosin hyönteisistä. Hänen väitöskirjansa koski Suomen ja Skandinavian pikkukaskaita (1871). Hän toimi Societas pro Fauna et Flora Fennica -seurassa ja oli sen sihteerinä vuosina 1878–1887.[1]

Sahlberg teki paljon matkoja Suomeen, lähialueille ja kauemmaksi Eurooppaan ja Aasiaan. Näiltä matkoilta hän keräsi arvokkaita hyönteisnäytteitä. Vaikka retket järjestettiin entomologisessa eli hyönteistieteellisessä tarkoituksessa, hän tutustui retkillä muutenkin paikalliseen elämään, oloihin ja ihmisiin, joista hän kirjoitti matkakertomuksissaan. Hän kirjoitti lukuisia kirjeitä matkoiltaan. Useilla matkoilla hänellä oli mukana perheenjäseniä.lähde?

Yhteiskunnallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahlberg oli vakaumuksellinen kristitty. Hän ei kannattanut darwinismia. Hän oli kiinnostunut uskonnollisista kysymyksistä sekä siveellisyys- ja raittiusasioista. Hän oli Ylioppilaiden Raittiusyhdistyksen puheenjohtaja ja perustamassa Nuorten Miesten Kristillistä Yhdistystä (NMKY) vuonna 1890.[1]

Matkat aikajärjestyksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Länsi-Lappi (Norjan rannikolle saakka) (1867)
  • Itä-Karjalan matka (1869)
  • Kuolan Lapin matka (1870)
  • Länsi-Siperian matka (1876)
  • Ruijan ja Lapin matka (1894)
  • I matka Välimeren maihin (1895-1896) (Italia, Kreikka (mm. Korfu), Palestiina, Egypti)
  • Turkestanin matka (1896)
  • II matka Välimeren maihin (1898-1899) (Italia, Kreikka, Tunisia, Algeria)
  • III matka Välimeren maihin (1903-1904) (Balkan, Egypti, Palestiina, Syyria, Vähä-Aasia)
  • IV matka Välimeren maihin (1906) (Dalmatia ja Hertsegovina)
  • Öfversigt af Finlands och den Skandinaviska halföns Cicadariae (1871).
  • Enumeratio Coleopterorum Fenniae (1873-1889). 5-osainen Suomen kovakuoriaisten esittely.
  • Bidrag till nordvestra Sibiriens insektfauna. I. Hemiptera. II. Coleoptera (1878–80).
  • Enumeratio Hemipterorum Gymnoceratorum Fenniae (1881).
  • Catalogus Coleopterorum faunae fennicae geographicus (1900).
  1. a b c d e f ”Sahlberg”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 5966. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9
  2. Mäkelä-Alitalo, Anneli: Sahlberg, Mia (1849–1931) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 22.5.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saalas, Uunio: John Reinhold Sahlberg – hyönteistieteilijä, tutkimusmatkailija ja aatteellisten rientojen edistäjä 1845-1920. Acta Entomologica Fennica 16, 1960.