Janne Salminen
Janne Jaakko Salminen (s. 29. heinäkuuta 1971 Salo)[1] on suomalainen oikeustieteilijä, joka toimii Turun yliopiston julkisoikeuden professorina.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salminen valmistui Turun yliopistosta oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1994 ja oikeustieteen lisensiaatiksi vuonna 1999. Hän sai varatuomarin arvon vuonna 1998 auskuloituaan Raaseporin käräjäoikeudessa. Salminen väitteli oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa vuonna 2015.[1][2]
Salminen on työskennellyt Turun yliopistossa tutkijana 1999–2002 ja 2012–2014, julkisoikeuden assistenttina 2002–2012, yliopistonlehtorina 2016–2017, julkisoikeuden apulaisprofessorina 2017–2018 sekä julkisoikeuden professorina 2019 alkaen. Hän toimii myös yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Lisäksi hän on valtiosääntö- ja eurooppaoikeuden dosentti Åbo Akademissa ja valtiosääntöoikeuden dosentti Helsingin yliopistossa.[1][2]
Salminen on toiminut korkeimmassa oikeudessa Ahvenanmaan itsehallintoon liittyvien asioiden esittelijänä vuodesta 2015 alkaen, ja aiemmin hän on toiminut esittelijän tehtävissä myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1999–2001, oikeuskanslerinvirastossa 1997–1998 ja Valtion tilintarkastuslautakunnassa 2007–2015 sekä Turun yliopiston kanslerinsihteerinä.[2] Salminen kuuluu eduskunnan perustuslakivaliokunnan eniten käyttämiin perustuslakiasiantuntijoihin.[3] Hän on osallistunut lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun useiden komiteoiden ja työryhmien jäsenenä.[2] Tällä hetkellä hän on mm. valmiuslain uudistamista valmistelevan työryhmän pysyvä asiantuntija ja myös tuomioistuinten riippumattomuutta arvioivan työryhmän pysyvä asiantuntija. Hän on myös ollut Suomen varajäsen Venetsian komissiossa vuodesta 2022 alkaen.[4]
Salminen on Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja,[5] Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran hallituksen jäsen[6] ja Pohjoismaisten Lakimieskokousten Suomen osaston paikallisjohtokunnan jäsen[7]. Hän sai Lakimies-aikakauskirjan nuoren kirjoittajan palkinnon vuonna 2010 artikkelillaan Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen muotoutuminen ja Lissabonin sopimus.[8] Hänelle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki.[9]
Oikeustieteellinen tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salmisen tutkimus on keskittynyt Suomen valtiosäännön ja Euroopan unionin konstituution välisiin suhteisiin, ja hänen tutkimustensa keskeisenä teemana on ollut julkisoikeuden eurooppalaistuminen.[2] Salminen johtaa Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistojen toteuttamaa ja strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa JuRe-hanketta, jossa tutkitaan koronapandemiaa ja siitä toipumista politiikan, hallinnon ja oikeuden näkökulmista.[2][10]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Yhä läheisempään liittoon?: Tutkielmia valtiosäännön integraationormin sisällöstä ja vaikutuksista. Turku: Turun yliopisto, 2015. ISBN 978-951-29-6097-2
- Suomen valtiosääntö ja Euroopan unioni. Helsinki: Helsingin yliopisto, 2019. ISBN 978-951-51-2552-1
- Kulla, Heikki; Salminen, Janne: Hallintomenettelyn perusteet. (12. uudistettu painos) Helsinki: Alma Talent, 2024. ISBN 978-952-14-5038-9
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tuominen, Tia (toim.): Suomen Lakimiehet 2019, s. 738. Helsinki: Alma Talent, 2019.
- ↑ a b c d e f Janne Salminen Turun yliopisto. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Kervinen, Elina: Perustuslain asiantuntijoille kymmenientuhansien eurojen palkkiot vaalikauden kuulemisista eduskunnassa – Professori: ”Mielelläni olisin viime vuonna välillä tehnyt jotain muutakin” Helsingin Sanomat. 26.11.2021. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Professori Tuomas Ojanen Venetsian komission jäseneksi Valtioneuvosto. 6.7.2022. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Hallinto Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Valtiosääntöoikeudellinen seura Perustuslakiblogi. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Styrelsen/Hallitus De Nordiske Juistmøter. Arkistoitu 5.2.2024. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Lakimies-aikakauskirjan kirjoittajapalkinnot Suomalainen Lakimiesyhdistys. Viitattu 13.3.2024.
- ↑ 06.12.2022 Itsenäisyyspäivä – Självständighetsdagen 06.12.2022 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Viitattu 5.2.2024.
- ↑ Tutkimus JuRe. Viitattu 9.3.2024.