Jan Hannelius

Jan Hannelius (7. joulukuuta 1916 Oulu – 7. maaliskuuta 2005 Kangasala) oli shakkitehtävien laatija sekä merkittävä tehtäväshakin järjestömies. Hän sai kansainvälisen tehtävämestarin arvonimen vuonna 1977.

Nuoruus

Jan Hannelius syntyi Oulussa. Hän isänsä, Väinö Hannelius oli yksityisen 12-luokkaisen ruotsinkielisen oppikoulun, Svenska Privatskolan i Uleåborg rehtori 1939-1944 ja 1945-1949. Nuori Jan oppi shakin siirrot isoäidiltään 4-vuotiaana. Hanneliuksen serkku Harras Heikinheimo oli kohtalainen shakinpelaaja. Hannelius pelasi nuorena serkkuaan vastaan, mutta koska hän ei onnistunut voittamaan tätä, hänen mielenkiintonsa siirtyi tehtäväshakin puolelle.

Hannelius kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1935. Seuraavana vuonna hän muutti Helsinkiin, jossa aloitti oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hän liittyi pian Helsinkiin muutettuaan Suomen Tehtäväniekkojen jäseneksi. Hän kävi usein myös Suomalaisen Shakkikerhon (SSK) peli-illoissa. Talvisodan syttyminen marraskuussa 1939 keskeytti opinnot ja Hannelius liittyi armeijaan. Sotien aikana hän palveli upseerina ja jäi sotavangiksi Äyräpäässä 10.7.1944. Sodan päätyttyä hän jäi puolustusvoimien palvelukseen, josta jäi eläkkeelle vuonna 1947. Sotilasarvoltaan hän oli majuri. Armeijan palveluksesta erottuaan Hannelius opiskeli kauppatiedettä Åbo Akademissa.

Tehtäväniekka ja tehtävätuomari

Hannelius laati pitkän uransa aikana yli 1 000 shakkitehtävää. Hän laati jo 15-vuotiaana vuonna 1932 ensimmäiset shakkitehtävänsä, jotka julkaistiin Suomen Shakissa ja Hufvudstadsbladetissa. Hanneliuksen tuotanto koostui pääasiassa kaksi- ja kolmisiirtoisista mattitehtävistä, joiden alalla Hannelius oli aikanaan maailman huippulaatijoita. Hän laati kuitenkin myös monisiirtoisia mattitehtäviä, apu- ja itsematteja sekä lopputehtäviä. Hän sai kansallisen tehtävämestarin arvonimen jo vuonna 1951. Kansainvälisten valioluokan shakkitehtävien kokoelmissa eli FIDE-albumeissa Hanneliukselta julkaistiin yhteensä 47 tehtävää. Niiden perusteella hänelle myönnettiin kansainvälisen tehtävämestarin arvonimi vuonna 1977.

Hannelius sai vanhuusiällään aivoinfarktin, josta seurasi halvaus. Hän kuitenkin toipui täysin ja kykeni jatkamaan tehtävien laadintaa. Hanneliuksen laatima viimeinen 3 siirron mattitehtävä ilmestyi postuumina Suomen Shakissa 4/2005.

Jan Hannelius oli tehtävien laadinnan ohella myös tehtävätuomari. Hän sai kansainvälisen tehtävätuomarin arvonimen vuonna 1957. Hänen pätevyysalueensa olivat kaksi- ja kolmisiirtoiset mattitehtävät.

Jan Hannelius 1. p. Johannes Öhquist MT 1950

	a	b	c	d	e	f	g	h
8									8
7									7
6									6
5									5
4									4
3									3
2									2
1									1
	a	b	c	d	e	f	g	h

kolmen (3) siirron matti

Ratkaisu:

1.e4! (uhkaa 2.Tb1 ja 3.Df1#) 1.-Rd8 2.Rxf3 ja 3.Rh4#; 1.-Rd6 2.Rxd3 ja 3.Rf4#; 1.-Rc5 2.Rc4 ja 3.Re3#

Houkutukset: 1. exd3? Rd6!, 1. exf3? Rd8!, 1. e3? Rc5!

Houkutukset kumoutuvat siihen, että valkea sotilas on oman ratsun tiellä.

Ratkaisussa ja houkutuksissa esiintyy teema valkoinen sotilaspoika eli albino, mikä tarkoittaa, että valkoinen sotilas tekee eri muunnelmissa kaikki neljä mahdollista siirtoaan (e3, exf3, exd3 ja e4).

Järjestömies

Hanneliuksesta tuli Leo Valven jälkeen vuonna 1953 Suomen Tehtäväniekkojen puheenjohtaja, mutta hän hoiti tehtävää vain vuoden. Vuonna 1955 hänet valittiin ST:n ulkoasiainsihteeriksi. Tässä tehtävässä hän alkoi systemaattisesti kehittää Suomen kansallisen tehtäväshakkiyhdistyksen (ST) suhteita alan kansainvälisiin toimielimiin. Aluksi hän toimi välitysmiehenä International Problem Boardissa (IPB). IPB:n yhteyksien kautta hänet kutsuttiin tarkkailijaksi maailman tehtäväniekkojen kongressiin Piraniin vuonna 1958. Piranin kongressissa perustettiin maailman shakkiliiton FIDE:n pysyvä tehtäväshakillinen toimikunta (PCCC). Nykyisin organisaatio tunnetaan nimellä World Federation for Chess Composers (WFCC). Suomi oli aluksi sen tarkkailijajäsen, mutta liittyi vuonna 1966 vakinaiseksi jäseneksi. Jo seuraavana vuonna Suomi organisoi Tampereella maailman tehtäväshakin kongressin. Hanneliuksella oli merkittävä osuus tapahtuman järjestelyissä.

Hanneliuksen arvostus maailmalla kasvoi tasaisesti. Vuosina 1972–1974 hänen johdettavakseen uskottiin I kansainvälinen laadintakilpailu. Vuonna 1974 hänet valittiin PCCC:n (nyk. WFCC) presidentiksi eli puheenjohtajaksi ja tätä tehtävää hän hoiti aina vuoteen 1986 asti. Puheenjohtajana Hannelius kehitti järjestön toimintaa. Toimikauden jälkeen hänet valittiin järjestön kunniapuheenjohtajaksi.

Vuonna 1967 Hannelius oli mukana perustamassa ST:n Pirkanmaan alaosastoa. Hän toimi sen puheenjohtajana vuodesta 1967 aina kuolemaansa (2005) saakka.

Hannelius-teema

Jan Hanneliuksen mukaan on tehtäväshakissa nimetty Hannelius-teema. Se sai nimensä vuonna 1970, jolloin shakkitehtävälehti Thémes-64 järjesti teemasta laadintakilpailun. Se on eräs tunnetuimpia shakkitehtävien teemoja. Sen ensiesitys tapahtui vuonna 1929 Bruno Sommerin kaksisiirtoisessa mattitehtävässä. Hannelius itse käytti nimikkoteemaansa vuonna 1950. Systemaattisesti teemaan liittyviä tehtäviä on laadittu 1960-luvulta lähtien.

Toimittaja ja kirjallinen tuotanto

Hanneliuksella oli pitkä ja monipuolinen ura kirjailijana ja toimittajana. Hän toimi Suomen Shakin toimittajana vuosina 1949-1951. Ensimmäisellä toimittajakaudellaan hän solmi monet niistä kansainvälisistä kontakteista, joiden ansiosta hän loi pohjan myöhemmin alkaneelle uralleen kansainvälisissä tehtävissä. Hannelius vastasi sittemmin Suomen Shakin tehtäväpalstan toimituksesta vuosina 1972–1985. Sen ohella hän toimitti Vilho Somerpuun jälkeen Aamulehden shakkipalstaa vuosina 1979–1993.

Vuonna 1984 Hannelius julkaisi teoksen 100 år finländska miniatyrer. Teos esittelee suomalaisten laatimia enintään 7-nappulaisia miniatyyritehtäviä. Teoksen jatko-osa 512 finländska miniatyrer ilmestyi vuonna 1992.