Jan-Erik Andersson
Carl Andre | John Baldessari | Christo ja Jeanne-Claude | Jan Dibbets | Ian Hamilton Finlay | Hamish Fulton | Andy Goldsworthy | Hans Haacke | Michael Heizer | Robert Irwin | Nancy Holt | Richard Long | Walter de Maria | Ana Mendieta | Dennis Oppenheim | Robert Smithson | James Turrell | Wolf Vostell
Jan-Erik Andersson (s. 4. syyskuuta 1954 Turku)[1] on suomalainen kuvataiteilija, kuvanveistäjä, mediataiteilija, performanssitaiteilija ja ympäristötaiteilija[2].
Andersson valmistui ylioppilaaksi vuonna 1973 ja luonnontieteiden kandidaatiksi vuonna 1981 Åbo Akademista. Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1979–1982 ja valmistui kuvataiteen tohtoriksi Kuvataideakatemiasta vuonna 2008.[1]
Hänen väitöstyöhönsä kuului kolme kirjaa, arkkitehtuurinäyttelyn kuratointi sekä taloprojekti.[3] Osana opinnäytettä hän rakensi Turun Hirvensaloon talon nimeltä Life on a Leaf.[4][5] Puunlehden muotoinen talo on Anderssonin, arkkitehti Erkki Pitkärannan ja 20 muun taiteilijan työn tulos. Erikoisesta talosta on tullut turistinähtävyys. SOL-yhtiöiden omistaja Liisa Joronen vastasi osasta talon kustannuksia kymmenen vuoden ajan. Sen jälkeen joukko mesenaatteja, joista suurimmat olivat Koneen säätiö, Konstsamfundet, Svenska kulturfondenin investointisäätiö ja Åbo Akademin säätiö, ostivat talon Life on a Leaf -yhdistyksen nimiin. Yhdistys tarjoaa taloa taiteilijoille ja tutkijoille residenssiksi. Talossa järjestetään myös seminaareja ja konsertteja. [3]
Nykyään Anderssonin koti on 74 neliön suuruinen, kuusikulmion muotoinen Kuusi-o-talo, joka sijaitsee Lehtitalon vieressä. Se on osa Anderssonin post doc -tutkimusta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa. Myös tämä talo on Anderssonin ja Pitkärannan yhteistyön tulosta. Talon julkisivuissa on veistokset viideltä eri kuvanveistäjältä, jotka saivat vapaat kädet veistostensa toteuttamiseen. Taiteilijoiden mukanaolo ja talon suunnittelu rahoitettiin Koneen säätiön apurahalla.[6] Talon rakennusprojektista tehtiin yksi osa tv-sarjaan Grand Designs Suomi, joka esitettiin MTV3-kanavalla lokakuussa 2023.
Anderssonin ja arkkitehti Erkki Pitkärannan yhteistyön tuloksiin kuuluvat myös kuminansiemenen muotoinen navetta Teuvalla ja gerberan muotoinen puutarhakoulu Janakkalassa.[3]
Andersson on saanut valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan vuosina 1999 ja 2008.[1] Vuonna 2004 hän sai lastenkulttuurin valtionpalkinnon.[2] Hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 2015.[7]
Anderssonin puoliso on graafinen suunnittelija Marjo Malin, ja heillä on poika.[4] Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on Jan-Erik Anderssonin tytär aiemmasta liitostaan toimittaja Siv Skogmanin kanssa.[8]
Kuvia teoksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Kantojen valtakunta, osa Meganoitsu, 1994, Tampere.
-
Fredrika Runeberg ja piste, 2007, Turku.
-
Mäkihyppääjän talo, 2010, Kuopio.
-
Sade, 2015, Tampere.
-
Tuli, 2015, tampere.
-
Palokuja, 2015, Pori.
-
Gordilainen solmu, 2017, Mikkeli.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kuka kukin on 2015, s. 47–48. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ a b Kulttuuriministeri Karpela jakoi Lastenpäivän- ja lastenkulttuurin palkinnot 25.11.2004. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 30.5.2015. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ a b c HS Turku | Jan-Erik Andersson suunnitteli omakotitalon, joka on taatusti Suomen omituisimpia – Vierailija hämmentyy viimeistään vessanpöntölle istuessaan Helsingin Sanomat. 18.1.2022. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ a b Uimonen, Anu: Lapsellinen mies toteutti unelmansa. Helsingin Sanomat, 16.1.2010, s. C2.
- ↑ Jan-Erik Anderssonin tohtorin tutkinnon opin- ja taidonnäyte ”Life on a Leaf – Tila ikonina. Taloni arkkitehtonisena taideteoksena” tarkastetaan Kuvataideakatemiassa 8.11.2008 29.10.2008. EtsiXpertti. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ HS Turku | Li Anderssonin isä, taiteilija Jan-Erik Andersson rakensi itselleen erikoisen pikkutalon – Tältä näyttää kuusikulmaisessa kodissa Helsingin Sanomat. 14.9.2023. Viitattu 14.9.2023.
- ↑ Taavitsainen, Ilkka: Petterssonille, Ranivaaralle ja Juutilaiselle taiteilijaeläkkeet Savon Sanomat. 3.7.2015. Arkistoitu 7.8.2015. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Vento, Harri: Li Andersson: Sosiaalidemokraatit ovat hukassa – keskusta ottaa heidän roolinsa. Suomen Kuvalehti, 18.7.2014, nro 29. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.8.2015.
- ↑ Arkistoitu kopio kulttuurireitit.fi. Arkistoitu 19.8.2020. Viitattu 20.4.2024.