Jair Bolsonaro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jair Bolsonaro
Bolsonaron virallinen muotokuva vuodelta 2019.
Bolsonaron virallinen muotokuva vuodelta 2019.
Brasilian 38. presidentti
1. tammikuuta 2019 – 1. tammikuuta 2023
Varapresidentti Hamilton Mourão
Edeltäjä Michel Temer
Seuraaja Luiz Inácio Lula da Silva
Kansanedustaja
1. helmikuuta 1991–2019
Vaalipiiri Rio de Janeiro
Henkilötiedot
Syntynyt21. maaliskuuta 1955 (ikä 69)
Glicério, São Paulo, Brasilia
Kansalaisuus brasilialainen
Tiedot
Puolue Aliança pelo Brasil (APB) (2019–)
Muut puolueet
  • Partido Social Liberal (PSL) (2018–2019)
  • PSC (2016–2018)
  • PP (2005–2016)
  • PFL (2005)
  • PTB (2003–2005)
  • PPB (1995–2003)
  • PPR (1993–1995)
  • PP (1993)
  • PDC (1989–1993)
Uskonto katolinen
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Palvelusmaa(t)  Brasilia
Puolustushaara Brasilian maavoimat
Palvelusvuodet 1971–1988
Sotilasarvo kapteeni

Jair Messias Bolsonaro (s. 21. maaliskuuta 1955 Glicério, São Paulo, Brasilia) on brasilialainen poliitikko, joka toimi Brasilian presidenttinä vuosina 2019–2023.[1][2] Bolsonaro voitti vuoden 2018 presidentinvaalit, mutta hänen valtakautensa jäi yhden kauden mittaiseksi hänen hävittyä vuoden 2022 presidentinvaaleissa Luiz Inácio Lula da Silvalle.

Bolsonaro on taustaltaan armeijan upseeri. Hän on luvannut taistella kovin ottein rikollisuutta ja korruptiota vastaan.[3] Bolsonaro pyrkii kehittämään ja vapauttamaan kauppaa ja taloutta. Hän kannattaa kristillisiä arvoja. Bolsonaro vastustaa ympäristöliikettä, koska hänen mukaansa se haittaa hakkuisiin ym. perustuvaa taloutta. Bolsonaron vastustajat näkevät hänet yleensä äärioikeistolaisena, kannattajat puolestaan perinteisenä konservatiivina. Bolsonaron mielestä Brasilian sotilasdiktatuuri oli hyvää aikaa. Lausuntojensa mukaan hän ei piittaa seksuaalivähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja naisten oikeuksista. Bolsonaro on luvannut kunnioittaa maan demokratiaa.[4]

Bolsonarolla on tukijoita erityisesti konservatiivisten protestanttien keskuudessa ja Brasilian liike-elämässä.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkujaan Bolsonaro on entinen asevoimien kapteeni.[5] Hänet valittiin kansanedustajaksi kansalliskongressin edustajainhuoneeseen vuonna 1991. Bolsonaro on kuulunut sosiaaliliberaaliseen puolueeseen (PSL), mutta marraskuussa 2019 hän erosi PSL-puolueesta ja perusti uuden puolueen Aliança pelo Brasil (APB).[6]

Virginiassa Yhdysvalloissa vuodesta 2005 asuneella brasilialaisella entisellä astrologilla ja itseoppineella filosofilla Olavo de Carvalholla on arveltu olevan merkittävää vaikutusvaltaa Bolsonaron joihinkin poliittisiin päätöksiin, erityisesti Bolsonaron kolmen pojan välityksellä. Carvalho on tuonut esille näkemyksiään kansainvälisestä laajasta vasemmiston salaliitosta ja hänen aatemaailmaansa pidetään varsin äärioikeistolaisena. Bolsonaron valinta ulkoministerikseen oli Ernesto Araujo ilmeisesti juuri Carvalhon suosituksen perusteella.[7]

Presidentinvaalit 2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella 7. lokakuuta 2018 Bolsonaro sai eniten ääniä ja pääsi toiselle kierrokselle.[8] Vaalikampanjan aikana vasemmistoaktivisti Adelio Bispo de Oliveira puukotti Bolsonaroa. Iskun jälkeen Bolsonaro pysyi sivussa vaaliväittelyistä eikä antanut haastatteluja. Hänen kannatusprosenttinsa kuitenkin nousi.[9] Teräase upposi 12 senttimetrin syvyyteen ja sairaalasta saadun tiedon mukaan Bolsonaro menetti 40 prosenttia verestään[10].

Toisella kierroksella 28. lokakuuta 2018 Bolsonaro sai 55 prosenttia äänistä ja tuli valituksi.[11] Hänen vastaehdokkaanaan oli vasemmistolaisen Työväenpuolueen (PT) ehdokas Fernando Haddad.[12] Vaalikampanjassaan Bolsonaro oli luvannut erityisesti kitkeä korruptiota ja ottaa käyttöön kovat otteet Brasiliaa riivannutta väkivaltarikollisuutta kohtaan.[13]

Brasilian presidenttinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolsonaro on luvannut taistella rikollisuutta, sosialismia ja korruptiota vastaan. Hän on myös luvannut pienentää valtion osuutta taloudesta. Toisaalta Bolsonaro on antanut seksuaalivähemmistöjen[14] ja värillisten vastaisia lausuntoja. Hän vastustaa maahanmuuttoa[15]. Bolsonaro on myös antifeministi.[16] Bolsonaro vastustaa ympäristöliikettä, koska hänen mukaansa sen päämäärät haittaisivat maan taloutta.[17]

Bolsonaro on nopeasti muuttanut varsin radikaalisti Brasilian ulkopolitiikkaa. Brasilian suhteet Yhdysvaltoihin ovat lähentyneet ja parantuneet huomattavasti. Latinalaisen Amerikan vasemmistolaisiin hallituksiin, erityisesti Venezuelaan ja Kuubaan, maan suhteet ovat viilentyneet. Bolsonaron suhtautuminen kommunistiseen Kuubaan on ollut erityisen kriittistä – hän muun muassa karkotti Brasiliasta yli 8 000 kuubalaista lääkäriä, jotka olivat siellä aiemman vasemmistolaisen hallituksen vuonna 2013 solmiman yhteistyösopimuksen perusteella.[18] Brasilia on tunnustanut Juan Guaidón Venezuelan lailliseksi valtionpäämieheksi vasemmistolaisen Nicolás Maduron sijasta. Bolsonarolle henkilökohtaisesti erityisen tärkeä asia on ollut hyvät suhteet Israeliin.[19] Saavuttuaan maaliskuussa 2019 valtiovierailulle Israeliin Bolsonaro sanoi heti ensimmäisessä puheessaan hepreaksi rakastavansa Israelia.[20]

Bolsonaron hallinnossa on kuitenkin sisäisiä ristiriitoja ja hänen hallituksensa on sanottu itse asiassa jakaantuneen kolmeen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä ovat entiset kenraalit, joita on hallituksessa useita. Heidän näkyvin hahmonsa on varapresidentti Hamilton Mourão. Toinen ryhmittymä ovat anti-globalistit, joiden henkinen mentori on Yhdysvaltoihin asettunut itseoppinut filosofi ja salaliittoteoreetikko Olavo de Carvalho. Kolmas ryhmittymä ovat uusliberaalit ekonomistit ja teknokraatit, kuten talousministeri Paulo Guedes ja oikeusministeri Sergio Moro. Bolsonaro itse on yrittänyt tasapainotella ryhmien keskellä. Varapresidentti Hamilton Mourão taas on profiloitunut hallinnossa maltillisena ja pragmaattisena poliitikkona. Mourão on pyrkinyt lieventämään vastakkainasettelua Kiinan kanssa ja vastustanut Bolsonaron suunnitelmia siirtää maan Israelin-suurlähetystö Jerusalemiin Tel Avivista, sillä tämä heikentäisi huomattavasti suhteita Brasilian viennin kannalta tärkeisiin Lähi-idän arabimaihin. Linjaerimielisyyksien tullessa selvemmin esille varapresidentti Mourãota on alettu pitää ainakin jossakin mielessä Bolsonaron kilpailijana.[21]

Bolsonaro antoi maaliskuussa 2020 julkisuuteen koronaviruspandemiaa vähätteleviä lausuntoja eikä kannattanut taudin leviämistä vaikeuttavia sulkutoimia[22][23][24][25][26]. Bolsonaro vastusti taudin leviämisen hidastamistoimia, koska ne haittasivat maan taloutta[27]. Tämä herätti miljoonissa kritiikkiä ja protestimieltä[28][29][30][31]. Koronavirus levisikin nopeasti Brasiliassa kesäkuussa[32]. Bolsonaro sai itse tartunnan heinäkuun alussa.[33] Kuun lopulla hän ilmoitti parantuneensa tartunnasta.[34]

Presidentinvaalissa 2022 Bolsonaro hävisi toisella kierroksella entiselle presidentille Lula da Silvalle saaden kuitenkin 49,1 prosenttia äänistä.[35]

Bolsonaro lensi vaimoineen ja avustajiensa kanssa Orlandoon, Floridaan, Yhdysvaltoihin, 30. joulukuuta, kaksi päivää ennen presidentinkautensa päättymistä [36] Bolsonaro on vuokrannut asunnon Encore Resortin kaupunginosasta aivan Disney Worldin läheltä. Lula vannoi virkavalansa 1. tammikuuta 2023 ja Bolsonaro rikkoi perinteen, jossa väistyvä presidentti osallistuu seuraajansa virkaanastujaisiin.[37]

Poliittisia näkemyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolsonaro sanoo puolustavansa perustuslakia, demokratiaa ja vapautta. Hänen vastustajansa arvioivat hänen olevan vielä oikeistolaisempi kuin vastikään valitut Argentiinan, Chilen, Perun, Paraguayn ja Kolumbian oikeistolaiset johtajat.[9] Bolsonaroa on vasemmiston taholta verrattu Yhdysvaltain Donald Trumpiin ja Filippiinien Rodrigo Duterteen.[38][39] Bolsonaro on kertonut ihailevansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia, jonka kanssa hänellä onkin varsin samankaltainen ilmaisutyyli samanhenkisen maailmankatsomuksen lisäksi. Bolsonaroa on kutsuttu "tropiikin Trumpiksi" ("Trump of the tropics") ja he tapasivatkin Valkoisessa talossa pian Bolsonaron virkakauden alettua.[40]

Talouspolitiikassa Bolsonaro on pyrkinyt toteuttamaan markkinamyönteisiä uudistuksia, laskemaan veroja ja heikentämään mm. uusien julkisen sektorin työntekijöiden työsuhdeturvaa.[41]

Bolsonaro on kiittänyt aiempaa Brasilian sotilasdiktuuria järjestyksen palauttamisesta maahan vuoden 1964 sotilasvallankaappauksessa. Bolsonaron mukaan Brasilian diktatuurin olisi aikoinaan täytynyt tappaa vastustajansa, ei vain kiduttaa.[42] Hänellä on tukijoita erityisesti konservatiivisten protestanttien keskuudessa sekä liike-elämässä. Bolsonaro on maansa suosituin poliitikko, mutta hänen aikaisemmin edustamansa PSL-puolue on kongressissa pieni tekijä.[5]

Ilmastonmuutokseen kriittisesti suhtautuva Bolsonaro kieltäytyi YK:n vuosittaisen ilmastokokouksen 2019 isännöimisestä, joten kokous järjestetään Chilessä, joka tarjoutui huolehtimaan järjestelyistä.[43] Tosin sisäpoliittisten ongelmiensa takia myös Chile joutui perumaan kokouksen, joka lopulta sitten järjestettiin Madridissa.[44]

Presidenttikauden jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brasilian korkeimman oikeuden tuomari Alexandre de Moraes määräsi Bolsonaron 14. huhtikuuta 2023 ilmoittautumaan liittovaltion poliisin kuulusteltavaksi koskien hänen rooliaan pääkaupungin väkivaltaisissa mielenosoituksissa.[45]

Kesäkuun lopulla maan korkein vaaliviranomainen määräsi Bolsonaron vaalikelvottomaksi vuoteen 2030 asti. Näin ollen hän ei saa osallistua kunta-, osavaltio- tai liittovaltiotasolla mihinkään vaaleihin.[46]

Yksityiselämä ja perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jair Bolsonarolla on kolme aikuista poikaa; Flavio, Carlos ja Eduardo, jotka osallistuvat aktiivisesti politiikkaan. Heistä Flavio Bolsonaro on Brasilian senaatin jäsen Rio de Janeirosta, Eduardo Bolsonaro on Brasilian edustajainhuoneen jäsen ja Carlos Bolsonaro on Rio de Janeiron paikallishallinnon vaikuttaja. Pojat jakavat isänsä kanssa samankaltaisen maailmankatsomuksen ja Brasiliassa onkin puhuttu Bolsonaron poliittisesta dynastiasta.[47]

Jair Bolsonaro on ollut vuodesta 2007 lähtien naimisissa kolmannen vaimonsa kanssa, joka on häntä 27 vuotta nuorempi Michelle Bolsonaro. Tästä liitosta hänellä on kaksi lasta.[48]

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bolsonaro (vasemmalla) vanhempiensa kanssa vuonna 1974.
    Bolsonaro (vasemmalla) vanhempiensa kanssa vuonna 1974.
  • Bolsonaro kahden poikansa kanssa 1980-luvun lopussa.
    Bolsonaro kahden poikansa kanssa 1980-luvun lopussa.
  • Bolsonaro Trumpin kanssa Valkoisessa talossa maaliskuussa 2019.
    Bolsonaro Trumpin kanssa Valkoisessa talossa maaliskuussa 2019.
  • Putin ja Bolsonaro Brics-maiden kokouksessa vuonna 2019.
    Putin ja Bolsonaro Brics-maiden kokouksessa vuonna 2019.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Parkkari, Jani: Kiistelty oikeistojohtaja Jair Bolsonaro astuu valtaan Brasiliassa Yle.fi, uutiset. 1.1.2019. Viitattu 1.1.2019.
  2. ↑ Kokkonen, Yrjö: Lulasta tuli Brasilian presidentti: vannoi lopettavansa Amazonin hakkuut Yleisradio. 1.1.2023. Viitattu 2.1.2023.
  3. ↑ Suomalaisasiantuntija: Brasiliassa osa äärioikeistopresidentin uhosta saattaa jäädä kampanja-aikaan – Talouden paineet voivat hillitä Bolsonaroa Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2019.
  4. ↑ Bolsonaro promises administration that defends democracy Valor International. Viitattu 4.12.2019.
  5. ↑ a b Tommi Hannula: Kitkerästi jakautunut Brasilia valitsee presidentin kahdesta vihatusta vaihtoehdosta (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 7.10.2018. Viitattu 10.10.2018.
  6. ↑ Brazil's president launches new political party bbc.com. 21.11.2019. Viitattu 30.11.2019. (englanti)
  7. ↑ Hennigan, Tom: Mystical influence agitating Brazil’s Bolsonaro administration The Irish Times. Viitattu 5.12.2019. (englanniksi)
  8. ↑ Salmela, Jussi; Paakkanen, Mikko: Äärioikeiston ehdokas voitti Brasilian presidentin­vaalien ensimmäisen kierroksen Helsingin Sanomat. 8.10.2018. Viitattu 10.10.2018.
  9. ↑ a b Jair Bolsonaro Wins Brazil’s Presidency, in a Shift to the Far Right NY Times. 28.10.2018. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Brazil's Jair Bolsonaro 'lost 40% of blood in stabbing' BBC News. 7.9.2018. Viitattu 1.11.2022. (englanti)
  11. ↑ Hirvonen, Saara: Brasilia saa äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron Yle. 29.10.2018. Viitattu 29.10.2018.
  12. ↑ Fernando Haddad, the last hope for leftists in Brazil's election France 24. 28.10.2018. Viitattu 30.11.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Suomalaisasiantuntija: Brasiliassa osa äärioikeistopresidentin uhosta saattaa jäädä kampanja-aikaan – Talouden paineet voivat hillitä Bolsonaroa Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2019.
  14. ↑ Darlington, Shasta: Same-sex weddings surge in Brazil as many fear losing rights after Bolsonaro election The Independent. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Bolsonaro and the Brazilian far right openDemocracy. 24.4.2017. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  16. ↑ Kaiser, Anna Jean: 'I don't see any reason for feminism': the women backing Brazil's Bolsonaro The Guardian. 14.10.2018. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Talukdar, Sandipan: Jair Bolsonaro could be a disaster for the environment, scientific research NPR. 27.10.2018. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  18. ↑ Cuban doctors head home, leaving Brazilian towns with no care Reuters. 23.11.2018. Viitattu 30.11.2019. (englanniksi)
  19. ↑ A Brief Examination of President Bolsonaro's Initial 6 Months of Foreign Policy Policy Center for the New South. 26.6.2019. Viitattu 30.11.2019. (englanniksi)
  20. ↑ 'I love Israel' — Brazil's Bolsonaro lands in Tel Aviv Deutsche Welle. 31.03.2019. Viitattu 4.12.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Stuenkel, Oliver: How Bolsonaro’s Rivalry with His Vice President Is Shaping Brazilian Politics www.americasquarterly.org. 18.4.2019. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  22. ↑ Brazil's Bolsonaro downplays threat of coronavirus BBC News. 25.3.2020. Viitattu 27.3.2020. (englanti)
  23. ↑ Tom Phillips, Caio Barretto Briso: Bolsonaro's anti-science response to coronavirus appals Brazil's governors The Guardian. 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020. (englanti)
  24. ↑ Source: National Brazilian TV, Reuters: Bolsonaro says coronavirus lockdowns should be abandoned – video The Guardian. 25.3.2020. Viitattu 27.3.2020. (englanti)
  25. ↑ Bolsonaro: ”Brasilialainen voi uida viemärissä, eikä mitään tapahdu” Kansan Uutiset. 27.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  26. ↑ Koronavirus | Brasilian presidentti on viimeisiä pandemiaa vähätteleviä valtiojohtajia: Hän kutsuu tautia ”pikku flunssaksi” ja poistui karanteenista kättelemään satoja kannattajiaan Helsingin Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 31.3.2020.
  27. ↑ Brasilian Bolsonaro kritisoi viranomaisten karanteenitoimia – ”Riskiryhmä on yli 60-vuotiaat, miksi sulkea kouluja?” Ilta Sanomat. 25.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  28. ↑ Brazil coronavirus protesters urge 'Bolsonaro out' BBC News. 19.3.2020. Viitattu 27.3.2020. (englanti)
  29. ↑ Brasilian presidentti Bolsonaro kieltäytyy noudattamasta karanteenia ja kannustaa kansalaisia kaduille koronaviruspandemiasta huolimatta Hämeen Sanomat. Viitattu 27.3.2020.
  30. ↑ Brasilian Bolsonarolta rajua kritiikkiä viranomaisten järeille karanteenitoimille – ”Tämä on pian ohi” demokraatti.fi. 25.3.2020. Viitattu 27.3.2020.
  31. ↑ Koronavirusvaaraa vähätellyt Brasilian presidentti uhkasi erottaa terveysministerinsä Ilta Sanomat. 30.3.2020. Viitattu 30.3.2020.
  32. ↑ Brasilia ohitti Britannian koronaviruksen kuolinluvuissa – kuolleita yli 41 000 Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2020.
  33. ↑ Koronavirus | Brasilian presidentillä Jair Bolsonarolla todettu koronavirustartunta Helsingin Sanomat. 7.7.2020. Viitattu 7.7.2020.
  34. ↑ Daniel Bellamy: Brazil's President Bolsonaro says he's recovered from coronavirus Euronews. 25.7.2020. Viitattu 16.8.2020.
  35. ↑ Hannula, Tommi: Lula voitti Bolsonaron ja palaa valtaan Brasiliassa. (nettiversio) Helsingin Sanomat, 31.10.2022.
  36. ↑ Mike Schneider, MATT SEDENSKY Associated Press: As Brazil reels from riots, Bolsonaro finds home in Florida, where he's now hospitalized Los Angeles Times. 9.1.2023. Viitattu 10.1.2023. (englanti)
  37. ↑ Ex-presidente Bolsonaro recebe apoiadores nos EUA, faz piada e evita política Folha de S.Paulo. 1.1.2023. Viitattu 1.1.2023. (portugali)
  38. ↑ Katy Watson: Jair Bolsonaro: Brazil's swing to the right brings fear and celebration BBC. 29.10.2018. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
  39. ↑ Äärioikeistolainen Bolsonaro aloitti Brasiliassa virkakautensa Ilta-Sanomat. 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  40. ↑ ‘Trump of the Tropics’: 5 things to know about Brazilian leader’s US trip South China Morning Post. 20.3.2019. Viitattu 3.12.2019. (englanniksi)
  41. ↑ Brazil's Bolsonaro pushes new reforms in skeptical Congress Reuters. 11.4.2019. Viitattu 4.12.2019. (englanniksi)
  42. ↑ Astuuko Brasilia sunnuntaina äärioikeiston aikaan? Jopa Goebbelsiin verrattu Bolsonaro johtaa mielipidemittauksia reilusti Ilta-Sanomat. 27.10.2018. Viitattu 31.10.2018.
  43. ↑ Erkka Mikkonen: Chile mielii aurinkosähkön suurvallaksi 5.4.2019. yle.fi, uutiset. Viitattu 10.4.2019.
  44. ↑ YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa Valtioneuvosto. Arkistoitu 3.12.2019. Viitattu 3.12.2019.
  45. ↑ Brazil: Bolsonaro to be questioned over riots Deutsche Welle. 15.4.2023. Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  46. ↑ Brazil Bars Bolsonaro From Office for Election-Fraud Claims The New York Times. 30.6.2023. Arkistoitu Viitattu 4.7.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Brazil’s Bolsonaro keeps it in the family (maksumuuri) Financial Times. Viitattu 30.11.2019. (englanniksi)
  48. ↑ Who is Jair Bolsonaro's wife Michelle and what has she said about the Amazon forest fires? The Sun. 27.8.2010. Viitattu 30.11.2019. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jair_Bolsonaro&oldid=22386956”