Järvensivu
| Järvensivu | |
|---|---|
 Järvensivu sijaitsee kuvan keskellä Iidesjärveltä Kalevanharjulle. |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Keskinen suuralue |
| Suunnittelualue | Sampo |
| Väkiluku | n. 1 400[1] |
| Postinumero(t) | 33100 |
| Lähialueet | Kalevanharju, Nekala, Viinikka, Vuohenoja |
Järvensivu on Tampereella Iidesjärven pohjoisrannalla sijaitseva kaupunginosa, joka ylettyy järven rannalta Kalevanharjulle. Se rajoittuu pohjoisessa Kalevanrinteeseen, idässä Vuohenojaan, etelässä Iidesjärveen sekä lännessä Kalevanharjuun. Järvensivulla on asukkaita noin 1 400.[1] Kaupunginosassa on oma koulu, Järvensivun koulu. Järvensivun halki kulkee Tampere–Haapamäki-rata, jolla oli vuosina 1952–1988 Järvensivun seisake.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvensivulla sijaitsevalla pienellä puistoalueella Järvensivun tilan entiselle pihamaalle on vuonna 1971 pystytetty muistokivi, jossa lukee: ”Tämä muistolaatta on omistettu Järvensivun entiselle omistajalle Heikki Ahlgrenille, joka alkuun pani Järvensivun omakotiasutuksen vuokraamalla sitä varten tontteja.”
Tietojen mukaan Järvensivun tilan paikalla oli 1500-luvulla Messukylän seurakunnan kappalaisen pappila. Isojaossa vuonna 1794 tila jaettiin kahtia siten, että Iidesjärven pohjoispuolelle muodostui Järvensivun tila ja eteläpuolelle Nekalan tila. Järvensivun tilan omistaja Henrik (Heikki) Ahlgren alkoi vuonna 1890 vuokrata tontteja omistamiltaan mailta. Tampereen keskustassa sijaitsevan Kyttälän saneeraus aloitettiin 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä, jonka jälkeen Järvensivullekin alkoi tulla asukkaita. Jo 1900-luvun vaihteeseen mennessä Järvensivusta oli käytännössä muodostunut Tampereen esikaupunki. Vuonna 1907 alueella asui vajaat 700 henkeä, mutta tuhannen asukkaan raja ylittyi vasta 1930-luvulla.[3]
Järvensivun alue liitettiin Messukylän kunnasta Tampereen kaupunkiin vuonna 1922, ja ensimmäinen asemakaava alueelle vahvistettiin vuonna 1936. Alueen kadunnimistöä suunniteltaessa päädyttiin ryhmänimiin, ja aihepiiriksi valittiin linnut, sillä ruohikkorantainen Iidesjärvi on keväisin muuttolintujen suosima pesintäpaikka. Järvensivun tilan rakennukset sijaitsivat nykyisten Kuikankadun ja Tiirantaipaleen risteyksessä.[3]
Järvensivulaiset saivat ostaa vuokratontit omakseen marraskuussa 1951. Kolme vuotta myöhemmin alueen asemakaava tarkistettiin ja peltojen vuokratonteille alkoi nousta omakotitaloja, kuten rintamamiestaloja, joihin myös vuokralaiset pääsivät. Näin saatiin rahaa muun muassa rakennusvelkaan. 1960-luvulla rakentaminen jatkui Järvensivun rinteessäkin, kun kaupunki oli alueen ostettuaan lisännyt rakennusoikeutta. Rakennusliikkeet halusivat ostaa tontteja. Myös vanhojen tonttien taloihin tehtiin jotakin laajennuksia ja peruskorjauksia.
Kaupunginosan itäosassa sijaitseva Puhontaival on nimetty Vilusen talon entisen Puhon torpan mukaan. Nimestä on paikallisesti käytetty myös muotoja Puhhoon tai Puhron torppa. Iidesjärven koilliskulmassa torpan paikan kohdalla on Puhoonlahti (myös muotoa Puhhoonlahti on käytetty). Vuodelta 1826 on asiakirjamaininta Puchko niitty. Nimiarkiston kokoelmista ei löydy toista esimerkkiä, mutta sanasta puho on kirjattu merkitys 'kosteaperäinen heinää kasvava maa-alue'.[4]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iidesjärven itäpään luhtaniityille on muodostettu kaavoituksella suojeltu alue. Samoin Järvensivun puoleinen rantapöheikkö on suojeltu, muu osa järvestä ja sen rannoista on vapaa virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa varten. Lintulajeja Iidesjärvellä on tavattu yli kahdensadan, myös todellisia harvinaisuuksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tampereen Kaupunki: Tampere alueittain 2017 7.12.2017. Tampereen kaupunki. Viitattu 3.1.2017.
- ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 172. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
- ↑ a b Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet, s. 104. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.
- ↑ Louhivaara 1999, s. 105.