Jägala jõgi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jägala jõgi
Jägalský vodopád
Jägalský vodopád
Maanosa Eurooppa
Maat Viro
Maakunnat Harjumaa, Järvamaa
Kunnat Järvan kunta, Paiden kaupunki, Anijan kunta, Kuusalu, Jõelähtme
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Jägala jõen vesistö
Pinta-ala 1 481,3 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Ahulan kylä, Ambla, Järvamaa
  59°6′48″N, 25°44′14″E
Laskupaikka Suomenlahti, Jõesuu, Jõelähtme, Harjumaa
  59°28′42″N, 25°9′1″E
Läpivirtausjärvet Vetla paisjärv, Pikaveski järv, Kaunissaaren tekojärvi ja Linnamäen patojärvi
Esteet Vetla paisjärv, Kaunissaaren tekojärvi, Kehra, Vabriku, Jägalan vesiputous ja Linnamäen patojärvi
Sivu-uomat Ambla jõgi, Jänijõgi, Mustjõgi, Aavoja, Soodla jõgi ja Jõelähtme jõgi
Taajamat Ahula, Kaalepi, Vetla, Kehra, Jägala, Jägala-Joa ja Jõesuu
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 85 m mpy. [1]
Laskukorkeus 0 m mpy.
Korkeusero 85 m [2][3]
Pituus 98,8 km [1]
Kaltevuus 0,84 m/km [3]
Keskivirtaama 10 – 12 m³/s (MQ) [2]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Jägala jõgi (myös Kehra jõgi)[4] on joki Viron pohjoisosissa Harjumaalla ja Järvamaalla ja se laskee Suomenlahden Jõesuu lahteen Jõelähtmessä. Joella on yläjuoksulla myös nimet Kiigumõisa jõgi tai Kigumõisa jõgi.[1][4]

Hallinnolliset alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jägala jõgi virtaa suhteellisen tiheästi asutun alueen läpi Järvamaalla ja Harjumaalla. Se saa alkunsa Ahulan kylässä Albun kunnassa Järvamaalla. Se virtaa aluksi yli 10 kilometriä lounaaseen, kääntyy sitten seitsemäksi kilometriksi länteen ja alkaa tämän jälkeen kulkea luoteeseen kohti Suomenlahtea. Lounaaseen virratessaan se käväisee lyhyesti Roosna-Allikun ja Paiden kuntien puolella, mutta palaa sitten takaisin Albun kuntaan. Voosen eteläpuolella se ylittää Anijan kunnan rajan. Se kulkee Anijassa pitkään ja virtaa sitten Kehran läpi. Partsaaren jälkeen se toimii hetken Kuusalun ja Anijan rajajokena, jonka jälkeen se jatkaa Jõelähtmen kunnan alueella Jägalan kylän läpi ja Jägala-Joa pikkukylän läpi ennen kuin se laskee Jõesuun kylässä Suomenlahteen Ihasalun lahdessa Jõesuun lahteen Jõelähtmessä.[1]

Joen kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki on 99 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 1 480 km² suuruinen. Joki alkaa peltoalueelta, mutta virtaa kolmanneksen verran metsä- ja suoalueilla. Alajuoksulla se virtaa taas tiheän asutuksen alueella. Joella on suurin kaltevuus alajuoksulla, missä sijaitsevat putoukset ja kosket. Jägala jõgi on valuma-alueensa pääuoma, joten sen kulku voidaan esittää aloittamalla sen alkulähteestä ja lopettamalla sen joensuuhun. Sen alkulähde sijaitsee Pandiveren ylängön länsilaidalla. Joki alkaa koneellisesti suoraksi kaivettuna ja kulkee Ahulan kylän peltoaukean keskellä. Ojan lähde on nimetön lähdelampi. Joen yläjuoksu sijaitsee Kõrvemaan suoalueella ja muutaman kilometrin jälkeen se ohittaa Kaalepin kylän ja poistuu Kaalepi soolle ja kiertää sekä Kilingi raban että Tartussaare raban muodostaman suuren suoalueen eteläkautta. Sen jälkeen se laskee pohjoiseen ohittaen Tellissaare raban, Seli raban ja Laeksaare raban niiden itäpuolelta. Tasangolla meanderoivan joen uomaa on oiottu suoremmaksi, mikä on jättänyt makkarajärviä tai -uomia joen sivuille.[1][2]

Ambla jõgi yhtyy Jägala jõgeen oikealta. Se on 31 kilometrin pituisena ja valuma-alueeltaan 158 km² suuruisena neljänneksi suurin sivujoki. Jägala joki jatkaa Amblan jälkeen metsäjokena, mutta vajaa 10 kilometrin päässä sen katkaisee pieni pato Vetlan kylässä [5]. Noin 7 kilometriä alempana siihen yhtyy oikealta Jänijõgi, joka on 32 kilometriä pitkä ja valuma-alueeltaan 172 km² suuruinen. Jänijõen yhtymäkohdan alla on pato, joka nostaa Pikaveskin patoaltaan veden [6]. Heti sen jälkeen jokeen yhtyy oikealta puolet pienempi ja Aegviidusta tuleva Mustjõgi. Kaksi kilometriä alempana Pikvan peltoalueen edustalla joki muodostaa monipolvisen sykerön. Sykerö on jäänne joen meanderoivasta luonteesta sekä oikasukaivannoista, jonne Kaunissaaren tekojärven padon nostamat vedet ovat tulvineet. Soodla jõgi, joka on 85 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen laajuus on 222 km², yhtyy Jägala jõgeen oikealta viisi kilometriä Kehran alapuolella.[7][8][9][10][11]

Joen alitettua Tallinna–Narva maantien, yhtyy siihen vasemmalta Jõelähtme jõgi. Se on 49 kilometriä pitkä joki, jonka valuma-alue on 309 km² ja joka on siten Jägala jõen suurin sivujoki. Yhtymäkohdan yläpuolella 4,3 kilometriä joensuusta kulkee itä-länsi-suuntaisena Baltian klintti, jonka jyrkkä reuna erottuu Viron pohjoisrannikon luonnossa selvästi. Jägala jõgi putoaa klintin reunan yli muodostaen 7,8–8,1 metriä korkean ja yli 50 metriä pitkän Jägalan vesiputouksen (vir. Jägala juga). Ennen laskemistaan Suomenlahteen, on jokeen rakennettu Linnamäen patojärvi, jota hyödyntää Linnamäen voimalaitos. Linnamäki-nimitys viittaa tunnettuun Jägalan linnamäkeen.[2][12][13]

Vesistöjärjestelyitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jägala jõgi on osa laajempaa Tallinnan vesihuoltojärjestelmää, jossa muun muassa Jägala jõen vesiä johdetaan Tallinnan asukkaiden ja teollisuuden käyttöön. Joen yläjuoksulla sijaitsee vuonna 1984 valmistunut Sae–Paunküla kanal, jota pitkin johdetaan vettä Paunkülan tekojärveen, joka sijaitsee yhdeksän kilometrin päässä Pirita jõen vesistössä. Myös Kaunissaaren tekojärvi kuuluu tähän vedenhuoltojärjestelmään. Jägala jõgeen yhtyvä Aavoja on padottu Aavojan tekojärveksi, josta on vuonna 1984 valmistuneet kanavat Kaunissaaren tekojärven ja Soodlan tekojärveen välillä. Soodla jõgi yhtyy oikealta Jägala jõgeen viisi kilometriä Kehran alapuolella.[2][11][13][14]

Luontoarvoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki on lohen, purotaimenen, taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisalue.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Keskkonnaregister: Jägala jõgi (VEE1083500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.6.2017. (viroksi)
  2. ↑ a b c d e Eesti Entsüklopeedia: Jägala jõgi, viitattu 21.6.2017
  3. ↑ a b Järvekülg, A.: Jägala jõgi, viitattu 21.6.2017
  4. ↑ a b Kalapeedia: Jägala jõgi, viitattu 21.6.2017
  5. ↑ Keskkonnaregister: Vetla paisjärvi (VEE2014020) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.6.2017. (viroksi)
  6. ↑ Keskkonnaregister: Pikaveski järv (VEE2014010) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.6.2017. (viroksi)
  7. ↑ Keskkonnaregister: Ambla jõgi (VEE1084200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
  8. ↑ Keskkonnaregister: Jänijõgi (VEE1085000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
  9. ↑ Keskkonnaregister: Mustjõgi (VEE1085700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
  10. ↑ Keskkonnaregister: Kaunissaare veehoidla (VEE2002440) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.6.2017. (viroksi)
  11. ↑ a b Keskkonnaregister: Aavoja (VEE1086600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
  12. ↑ Keskkonnaregister: Jõelähtme jõgi (VEE1087900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
  13. ↑ a b Keskkonnaregister: Linnamäe paisjärv (VEE2024510) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.6.2017. (viroksi)
  14. ↑ Keskkonnaregister: Soodla jõgi (VEE1087000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 21.6.2017. (viroksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jägala_jõgi&oldid=20694883”