Ivan Osterman
Ivan Andrejevitš Osterman (1725–1811), kreivi, oli venäläinen diplomaatti, joka kohosi 1700-luvun lopulla varakansleriksi ja valtakunnankansleriksi.[1] Hän oli Venäjän lähettiläs Tukholmassa 1760–1774. Venäjän vaikutusvalta Ruotsin politiikassa oli hänen aikanaan vahvimmillaan. Hänen isänsä oli Andrei Osterman.[2]
Osterman aloitti diplomaatinuransa 1757 Pariisissa, ja hänet nimitettiin 1760 lähettilääksi (envoyé) Tukholmaan. Hän oli läheisesti tekemisissä myssypuolueen kanssa ja esiintyi valtiopäivillä 1765–1766, 1769–1770, 1771–1772 suorastaan puolueen johtajana edustamansa hovin varallisuuden ja vallan ansiosta. Hän käytti varoja lahjontaan ja vaikutti siihen ketkä valittiin salaiseen valiokuntaan, ketkä jätettiin pois neuvostosta jne. Kustaa III joutui vastahakoisesti neuvottelemaan hänen kanssaan ja osittain noudattamaan hänen ohjeitaan niissä toimissa, joita hän valtiopäivillä 1771–1772 teki puolueen lepyttelemiseksi. Vallankaappauksessa 1772, joka teki lopun hänen puuttumiseensa Ruotsin asioihin, hän oli voimaton katsoja, sillä hänellä ei ollut sen paremmin rahaa kuin ohjeitakaan niin yllättävien tilanteiden varalle. Osterman kutsuttiin 1774 kotiin ja nimitettiin 1775 varakansleriksi, ja hän oli hyvissä väleissä sekä Katariina II:n että Paavali I:n kanssa, joka myöhemmin nimitti hänet valtakunnankansleriksi. Aleksanteri I:n noustua valtaistuimelle 1801 hänet syrjäytettiin.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Nordisk familjebok (1914), s. 1055 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 24.10.2015.
- ↑ Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 396
| ||||||||||||||
