Intianviippa
Intianviippa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
Alalahko: | Lari |
Heimo: | Pääskykahlaajat Glareolidae |
Suku: | Viipat Rhinoptilus |
Laji: | bitorquatus |
Kaksiosainen nimi | |
Rhinoptilus bitorquatus |
|
Katso myös | |
Intianviippa (Rhinoptilus bitorquatus) on vain Intiassa elävä äärimmäisen uhanalainen pääskykahlaajiin kuuluva lintu. Intianviippa on yksi maailman harvinaisimmista linnuista[2].
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intianviipan pituus on noin 27 cm. Selkä linnulla on ruskea ja pyrstön pää musta. Vatsa on väriltään harmaan valkea ja rinnassa on kolme ruskeaa juovaa. Intianviipan pää on valkoinen ja siinä on kaksi ruskeaa juovaa. Nokka linnulla on keltainen ja mustakärkinen.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intianviippa elää pääasiassa pensaikkoisilla metsäseuduilla ja vuoristojen reunaseuduilla.[1]. Intianviippa on yöaktiivinen ja käyttää ravintonaan hyönteisiä.
Kanta ja uhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kerran intianviipan löysi Thomas C. Jerdon vuonna 1848. Sen luultiin myöhemmin kuolleen sukupuuttoon, mutta se löytyi uudelleen vuonna 1986. Koska lintu on harvinainen sen elintavoista ei tiedetä paljonkaan.[1] Arviot kannan koosta vaihtelevat 25–200 yksilöön.
Suurimmat uhat linnuille ovat elinympäristön tuhoutuminen sekä ihmisten aiheuttama häiriytyminen.[1] Intianviipan ainoa tunnettu esiintymisalue oli vaarassa tuhoutua Telugu-Gangan kanaalin rakennustöiden takia vuonna 2005[2]. Lisäksi alueella tapahtuva laiton rakentaminen uhkaa intianviippoja[3].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d BirdLife International: Rhinoptilus bitorquatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.5.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Telugu-Ganga Canal and Jerdon's Courser and its habitat BNHS India. Arkistoitu 7.6.2007. Viitattu 21.syyskuuta 2007.
- ↑ Illegal construction threatens Courser India together. Viitattu 21.syyskuuta 2007.