Ilona Elek

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Ilona Elek
Ilona Elek
Maa: Unkarin vuosina 1949–1956 käytössä ollut lippu. Unkari
Naisten miekkailu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Berliini 1936 floretti
Kultaa Kultaa Lontoo 1948 floretti
Hopeaa Hopeaa Helsinki 1952 floretti
Ilona Elekin hauta.

Ilona Elek-Schacherer (17. toukokuuta 1907 Budapest24. heinäkuuta 1988 Budapest) oli unkarilainen miekkailija ja olympiavoittaja.

Ilona Elek oli jo 29-vuotias osallistuessaan ensimmäisiin olympialaisiinsa Berliinissä 1936. Kisoissa hän löi florettikisassa kaksi edellistä olympiavoittajaa, Saksan Helene Mayerin ja Itävallan Ellen Preisin, voittaen kultaa.

Kahdet seuraavat olympialaiset peruttiin toisen maailmansodan takia, mutta Lontoossa 1948 Elek voitti tiukan taistelun voitosta ja otti toisen olympiakultansa floretilla[1]. Vuoden 1952 kisoissa Helsingissä Elek oli jo 45-vuotias mutta edelleen hyvässä kunnossa. Hän voitti 20 ensimmäistä otteluaan mutta hävisi finaalissa kullan niukasti pistein 4–3 Italian Irene Camberille. Elekin sisko Margit oli Lontoon kisoissa floretilla kuudes.

MM-kisoissa Elek voitti vuosina 1937–1956 kuusi kultaa, neljä hopeaa ja kaksi pronssia. Ainoan henkilökohtaisen maailmanmestaruutensa hän voitti Tukholmassa 1951. Lisäksi hän voitti MM-kisoja edeltäneissä EM-kisoissa henkilökohtaisen mestaruuden vuosina 1934 ja 1935.[2]

  • Olympiakultaa floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1936 ja 1948
  • Olympiahopeaa floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1952
  • MM-kultaa floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1951
  • MM-hopeaa floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1937 ja 1954
  • MM-pronssia floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1955
  • EM-kultaa floretin henkilökohtaisessa kilpailussa 1934 ja 1935
  1. Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 356. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  2. sports123.com: miekkailun arvokisatilastoja

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]