Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki
| Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Kuopio, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Iisveden−Virmasveden alue (14.722) |
| Tulouomia |
Suonenjoki, Petäjäjoki, Alajoki, Kuttakosken kanava, Savikoski |
| Lasku-uoma |
Vaajavirta, Säynätsalmi, Tervolan kanava Niiniveteen |
| Taajamat | Iisvesi, Karttula, Tervo |
| Järvinumero | 14.722.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 97,9 m [1] |
| Pituus | 42,2 km [1] |
| Leveys | 15 km [1] |
| Rantaviiva | 464,216 km [2] |
| Pinta-ala | 164,466 km² [2] |
| Suurin syvyys | 34,47 m [2] |
| Valuma-alue | 3 666,86 km² [3] |
| Saaria | 415 [2] |
| Käpysaarta, Pulkkilansaari, Linnonsaari, Kuninkaansaari | |
 Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki on Pohjois-Savossa Suonenjoella, Kuopiossa, Rautalammilla ja Tervossa sijaitseva järvi. Järven rannoilla sijaitsevia taajamia ovat Iisvesi Suonenjoella, Karttula Kuopiossa ja Tervo Tervossa.[2][1]
Edellä määritelty järvi on Suomen 27. suurin järvi [4]. Paikalliset eivät käytä yllä olevaa nimeä muuten kuin vesistöteknillisessä mielessä. Seudun asukkaille eri järvenosat Rasvanki, Virmasvesi ja Iisvesi ovat erillisiä järviä, joilla vedenpinnat ovat lähes samalla korkeudella. Wikipediassa ne esitellään tarkemmin omissa artikkeleissaan, jotta tästä artikkelista ei tulisi liian laaja. Voidaan vielä mainita, että Niinivesi, jonka vedenpinta Karttapaikan mukaan on samalla korkeudella, ei jostakin syystä lueta mukaan tähän järveen.[5]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki on 42,2 kilometriä pitkä, 15,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 16 447 hehtaaria eli 164,5 neliökilometriä. Järvi muodostuu nimensä mukaisesti kolmesta suuresta järvenosasta, jotka yhtyvät toisiinsa järvialueen keskiosassa. Siellä kolme niemeä kohtaa kolme suurta saarta, joiden väliset salmet ovat paikoin kapeita. Lieteniemi työntyy kaakosta päin Iisveden ja Virmasveden väliin ja sivuaa Käpysaarta 30 metriä leveässä Lietesalmessa. Iisveden pohjoispäässä Syväniemi ja Rovastinkangas kohtaa Pulkkilansaaren 250 metriä leveällä ja Rasvangin Virmasveteen yhdistävällä Pulkkilansalmessa. Edellä mainitut järvet kohtaavat itäpuolella Kuivaniemen ja Ruokolahden edustalla kulkevassa ja 350 metriä leveässä Linnonsalmessa, joka jää Linnonsaaren ja mantereen väliin. Linnonsaaren ja Käpysaaren välissä on alle 100 metriä leveä Siltasalmi, jota vielä maantiesilta kaventaa. Pulkkilansaaren ja Käpysaaren väliin jää 50 metriä leveä Aironsalmi. Järvenosien vedenpintojen korkeuksien tasaamisen tapahtuu suureksi osin leveässä Linnonsalmessa ja Pulkkilansalmessa.[2][1]
Siinä on 415 saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 2 398,73 hehtaaria eli noin 12,73 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista neljä on yli neliökilometrin suuruisia. Ne ovat edellä mainitut ja kiinteästi asutut Pulkkilansaari (6,57 km² [a]), Käpysaari (4,93 km² [a]) ja Linnonsaari (5,58 km² [a]), sekä Isvedellä sijaitseva Kuninkaansaari (1,50 km² [a]). Pienemmistä saarista 66 on yli hehtaarin, 297 yli aarin ja loput 48 ovat alle aarin kokoisia.[2][1]
Järvi on osittain luodattu ja sen syvyyskartat on julkaistu. Järven syvimmässä syvänteessä on Suomen ympäristökeskuksen mukaan 34,5 metriä vettä ja tämä syvänne sijaitsee Iisvedessä Saikarinniemen ja Kuninkaansaaren välisessä salmessa.[6][2]. Salmesta ei ole ainakaan vuoden 1987 peruskartassa julkaistu syvyyskäyriä. Yhtä syvä kohta esiintyy salmesta vähän matkaa kaakkoon päin Kuusikkoharjun edustalla, jonne on merkitty 35 metrin syvänne.[7]
Järven rantaviivan pituus on 464,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 207 kilometriä.[2] Rannat ovat yleensä metsämaata, jota pienet peltopalstat katkaisevat. Maasto on kartoista katsoen pääosin alavaa ja tasaista ja vain paikoitellen esiintyy kukkuloita tai mäkiä. Jyrkkiä rantoja esiintyy muutamassa kohtaa Iisveden kaakkoisosissa, drumliineja Iisveden luoteisosissa ja Pulkkilan saarella, korkeita mäkiä Rasvangin kaakkoisrannoilla ja Virmasveden pohjoisosissa Pieni-Virmaksen rannikolla.[8][9]
Rannikoilla on kiinteää asutusta haja-asutusalueen tapaan ja samoin myös vapaa-ajan asuntoja kartasta silmämääräisesti suhteellisen vähän. Asutusta on tiheästi Suonenjoen Isveden taajamassa, jonka rannassa toimii Iisveden saha. Iisveden rannoilla sijaitsevat myös Rannan, Riepolahden, Etelä-Saikarin, Saikarin ja Verkkokylän kulmakunnat. Virmasveden Pieni-Virmaksen pohjoisrannassa sijaitsee Karttulan taajama. Virmasvedellä sijaitsevat myös Virmanpään ja Virmaanrannan kulmakunnat. Rasvangin rannalla sijaitsee Tervon kirkonkylä sekä Joutenniemen ja Hyvölän kulmakunnat. Rasvangin koillisrantoja seuraa Tervon ja Karttulan välinen seututie 551, Kuttakosken kautta kulkee seututie 548 seuraten Virmasveden itärantoja kohti Suonenjokea, Suonenjoen Iisvedeltä alkaa seututie 545, joka haarautuu ennen Vaajasalmea yhdystieksi 5460, joka saaret ylitettyään seuraa Saikarinniemeä kohti Tervoa.[1]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Virmasveden alueella (14.72), jonka Iisveden–Virmasveden alueeseen (14.722) järvi kuuluu. Vesistöalue on läpivirtausalue, joka muodostaa päävesistöreitin Rautalammin reitin valuma-alueessa. Pääreitin yläpuolinen vesistöalue on Nilakan alue (14.73, 2 157 km²), joka laskee siihen Äyskosken kautta, ja alapuolinen on Konneveden alue (14.71), johon laskee alapuolisen Niiniveden alueen (14.721, 4 205 km²) Niinivedestä alkava Nokisenkoski. Lasku-uomia on Niiniveteen ainakin kolme: Säynätsalmelta ja Putaansalmelta on matkaa Niiniveden Nokisenkoskelle 1,2 kilometriä ja Vaajavirralta 2,7 kilometriä. Tervolan kanavalta on matkaa Nokisenkoskelle 19 kilometriä. Järven vedenpinnan korkeus on 97,9 metriä mpy, joka on myös Niiniveden vedenpinnan korkeus [1].[5]
Pääreitti muodostuu siis peräkkäisistä Iisveden–Virmasveden alueesta (14.722) ja Niiniveden alueesta (14.721), jotka ovat kolmannen jakovaiheen vesistöalueita. Reitille yhtyy kolme kolmannen vaiheen vesistöaluetta. Suurin niistä on Kuttajärven alue (14.724), jonka lasku-uoma on Virmasveteen laskeva Kuttakosken kanava. Kuttajärven alueeseen laskevat kolme valuma-aluetta: Keihäsjoen valuma-alue (14.725), Inganjoen valuma-alue (14.726) ja Kivijoen valuma-alue (14.727). Näiden neljän yhteinen valuma-alue on 181 neliökilometriä. Näiden lisäksi Virmasveteen laskevat myös Petäjäjoen valuma-alue (14.728, 126 km²) ja Tervajoen valuma-alue (14.729, 17 km²). Virmasveden alueeseen laskee kaksi toisen jakovaiheen vesistöaluetta. Iisveteen tulee kaakosta laskeva Suonenjoen valuma-alue (14.78, 337 km²) ja sekä Virmasveteen että Rasvankiin koillisen suunnalta laskeva Tallusjärven valuma-alue (14.77, 419 km²).[1][5][3]
Järven viereisiä vesistöjä käsitellään tarkemmin kunkin järvenosan artikkelissa.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ Suomen suurimmat järvet Järvi-meriwikissä käytössä olevien järvirajausten mukaan. Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ a b c Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki (14.722.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 11 Saikarinniemi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2023)
- ↑ Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.4.2024.
- ↑ Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 9.4.2024.
