Ifolor
| Ifolor Oy | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1991 (Ifi Oy) |
| Kotipaikka | Vantaa |
| Toimiala | kuvapalvelut |
| Tuotteet | valokuvat, kuvakirjat, kuvakalenterit, kuvakortit, kuvajulisteet, sisustustaulut, kuvalahjat. |
| Liikevaihto | 18,8 miljoonaa euroa (2020)[1] |
| Liikevoitto | 0,8 miljoonaa euroa (2020)[1] |
| Henkilöstö | 63 (2020)[1] |
| Emoyhtiö | Ifolor AG |
| Kotisivu |
www |
Ifolor Oy (entinen Ifi) on pohjoismainen kuvatuotteiden valmistaja, joka kuuluu Euroopan laajuisesti toimivaan Ifolor-konserniin. Yritys valmistaa digitaalisista kuvatiedostoista valokuvia ja muita kuvatuotteita. Vuonna 2020 Ifolor oli johtava kuvatuotteiden valmistaja Pohjoismaissa, eniten asiakkaita sillä oli Suomessa[2], sen liikevaihto oli lähes 19 miljoonaa euroa ja se työllisti yli 60 henkilöä Suomessa.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ifolor Oy:n juuret Suomessa ulottuvat vuoteen 1926. Yritys on toiminut nimillä Helios, Kuva-Sampo ja Ifi.[3]
Helios ja Kuva-Sampo (1926–1991)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eino Partanen ja hänen vaimonsa Aini perustivat vuonna 1926 Valokuvatarpeisto Helios Fotografiska Magasin -valokuvaamon Hankoon.[4][5] [6] Pariskunta lainasi asiakkailleen omia kameroitaan sillä ehdolla, että nämä kehittäisivät ottamansa kuvat heidän liikkeessään.[6]
Vuonna 1952 Eino Partanen avasi suunnittelemansa automatisoidun kuvalaboratorion.[6] Vuonna 1955 Partanen perusti Heliokselle sisaryrityksen, kuvavalmistamo Kuva-Sampo Oy:n[4] [6]. Valokuvausalan tukkuliike Mitras Oy perustettiin vuonna 1959.[7]
1970-luvulla alkupuolella Helios, Kuva-Sampo ja Mitras muodostivat Suomen suurimman valokuvausalan yritysryhmän.[7] Vuonna 1971 yhtiö aloitti toimintansa Suomessa Kuva-Sammon postimyyntiosastona nimellä Oy Ilmaisfilmi Ab (Ifi). Yhtiö oli Suomen ensimmäinen ja suurin paperisten valokuvien postipalvelu. Ifi jakoi asiakkailleen filmirullien postituspusseja, joissa postimaksu oli maksettu. Kehitettyjen valokuvien toimituksen mukana he saivat "ilmaisen" värifilmin.[4] Kuvapusseja jaettiin esimerkiksi aikakauslehtien välissä.[5]
Vuonna 1977 Helios, Kuva-Sampo ja Mitras purkivat yhtymärakenteen ja alkoivat toimia kukin itsenäisesti.[7]. Vuonna 1979 Ifin postipalvelutoiminta siirrettiin emoyhtiöön, kuvavalmistamo Kuva-Sampo Oy:hyn. Vuonna 1982 markkinatuomioistuin kielsi ilmaisfilmit.[4]
Ifi Oy (1991–2006)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1991 Kuva-Sampo Oy myi kuvavalmistus- ja postipalveluliiketoimintonsa sveitsiläiselle Fotolabo SA:lle (myöhemmin Valora AG). Tämä perusti Suomeen tytäryhtiön, jonka nimeksi tuli Ifi Oy.[4]
Vuonna 1994 Ifi oli Suomen suurin valokuvien kehityspalvelua postitse myyvä yritys, joka työllisti 46 vakituista työntekijää Lauttasaaressa. Kausityöntekijöitä sillä oli noin 50-100. Helmikuussa se osti Keravalta tontin ja alkoi rakentaa sinne uutta teollisuustaloa. Ifi markkinoi itseään lähettämällä koteihin filminpalautuskuoria.[8]
Vuodesta 1999 lähtien Keravalla tulostettiin valokuvia, joita asiakkaat olivat toimittaneet tietokoneella.[9]
Tero-Pekka Hämäläinen oli Ifi Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2000-2006.[10]
Vuonna 2003 Suomen posti alkoi tehdä yhteistyössä IBM:n kanssa postimerkkejä yritysten omista grafiikoista[11]. Seuraavana vuonna myös yksityishenkilöt saivat tilata postimerkkejä omilla kuvilla. Merkkien kuvankäsittelyssä yhteistyökumppanina toimi Ifi Oy.[12][5]
Vuonna 2006 sveitsiläinen vuonna 1961 perustettu perheyritys Photocolor AG osti Ifin.[3][5]
Ifolor (2007–)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2007 Ifi ja Photocolor yhdistivät brändinsä, nimi Ifolor otettiin käyttöön lokakuussa[5][13]. Nimi johdettiin sanoista Ifi, Fotolabo ja Photocolor.[6] Suomen ja Pohjoismaiden toimitusjohtajana aloitti Nella Ginman. Hänen vastuullaan oli Ifolorin toiminnot Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ifolorin liikevaihto oli noin 22 miljoonaa euroa, ja se työllisti Keravalla noin 90 henkilöä. Ifolor esitteli uusia tuotteita, kuten valokuvakirjan omista juhlista tai lomamatkasta. Kirjat saattoi koota netissä. Ifolorin muita tuotteita olivat digitaalisista kuvatiedostoista kehitetyt korkealaatuiset valokuvat, posti- ja kuvakortit, seinäkalenterit ja julisteet. Ifolor kehitti valokuvia myös filmirullista. Halutessaan asiakas sai filmin kuvat digitaalisessa muodossa cd-levylle.[13]
Vuonna 2008 erilaisten oheistuotteiden osuus Ifolorin liikevaihdosta oli noin viidennes. Suurin osa tuloksesta syntyi filmiltä tai digitiedostoista kehitettävistä paperikuvista.[14]
Vuonna 2013 Ifolor Oy:n liikevaihto oli 20 miljoonaa euroa ja se työllisti 90 henkilöä Keravalla. Ifolor-konserni toimi kahdeksalla markkina-alueella.[15]
Vuonna 2014 Ifolor osti kilpailijansa Eirikuvan. Kaupassa Ifolor sai Eirikuvan verkkotunnukset ja tuotemerkit, kuten Eirikehys ja Kymppikuvat. Eirikuvan lopetti kuvatuotantonsa Lahdessa ja muutti toimintansa Nestholma-kiihdyttämöksi.[15] Ifolorista tuli Suomen suurin digipaino.[16]
Vuonna 2017 Ifolor oli markkinajohtaja digitaalisten valokuvatuotteiden valmistamisessa Sveitsissä ja Suomessa. Ifolorista oli tullut ennen kaikkea it-yritys, sillä tilausjärjestelmien ja mobiilisovellusten kehittäminen vaati it-osaamista. Tuotannon puolella tarvitiin kemiaa ja puusepän taitoja, sillä tehtaalla oli noin sata tuotantolaitetta, jotka huollettiin itse.[17]. Kesäkuussa kerrottiin Ifolorin ja Applen yhteistyöstä. Applen syksyllä julkaisema käyttöjärjestelmä High Sierra sisälsi iPhoto-ominaisuuden, jonka kautta saattoi tilata Ifolorin tuotteita.[18]
Vuonna 2019 Ifolor Oy:n liikevaihto oli 17 miljoonaa euroa ja tulos 0,8 miljoonaa euroa.[3]
Marraskuusta 2020 lähtien Kati Sulin on toiminut Suomessa Pohjoismaiden toimitusjohtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä. Ifolor Oy:n edellinen toimitusjohtaja Leena Lamminen jatkoi talous- ja varatoimitusjohtajana.[2] Ifolor valmisti Keravalla asiakkailleen yli 30 miljoonaa yksittäistä tuotetta. Koronan vauhdittamana jouluisia valokuvakortteja myytiin enemmän kuin koskaan, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 57 prosenttia. Sisustus- ja lahjatuotteiden myynti kasvoi vuodessa 34 prosenttia.[9]
Huhtikuussa 2023 uutisoitiin Ifolorin lopettavan kuvatuotteiden valmistuksen Keravalla ja keskittävänsä valmistustoimintansa Sveitsiin, missä konsernin pääkonttori ja suurempi tuotantolaitos sijaitsevat. Valmistustoiminta päättyy vaiheittain ja Keravan valmistuspaikka suljetaan syksyyn 2023 mennessä.[19]
Organisaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ifolor on sveitsiläinen perheyritys, jonka toimitusjohtaja ja yrityksen omistaja on Hannes Schwarz.[2] Ifolorilla on kaksi tehdasta, toinen Kreuzlingenissä Sveitsissä ja toinen Keravalla[3] ja muita toimipisteitä Helsingissä ja Zürichissä.[20] Ifolor on markkinajohtaja Sveitsissä[21] ja Ifolor Oy on johtava kuvatuotteiden valmistaja Pohjoismaissa, ja eniten asiakkaita sillä on Suomessa.[2] Suomesta lähetetään Pohjoismaihin keskimäärin miljoona lähetystä vuosittain.[3]
Vuonna 2020 konserni toimi viidessätoista maassa.[2] ja sillä oli noin 250 vakituista työntekijää[20], joista Keravalla noin sata.[3] Aktiivisia asiakkaita konsernilla oli noin miljoona.[20] Konsernin liikevaihto oli vuonna 2019 oli yli 93 miljoonaa euroa, mistä Pohjoismaiden osuus oli noin viidennes.[2]
Johto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2019 konsernin toimitusjohtajaksi noussutta Hannes Schwarzia edelsi hänen veljensä Filip Schwarz, joka oli luopunut roolistaan keväällä 2018. Filip Schwarz johti yhtiötä kolme vuotta, joiden aikana yrityksestä tuli yksi suurimmista digitaalisen liiketoiminnan toimijoista Sveitsissä.[22] Hallituksen puheenjohtajana toimiva Philipp Schwarz on veljesten isä. Kreuzlingenissä vuonna 1961 perustetun Ifolorin perustaja Peter Schwarz on Philipp Schwarzin isä.[21][20]
Tuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ifolor on aktiivinen ohjelmistokehittäjä. Se on luonut itse tietokoneohjelmat, joilla asiakkaat lataavat kuvansa nettipalveluun ja tekevät niistä esimerkiksi mukeja tai kiitoskortteja.[16] Vuonna 2020 noin neljännes liikevaihdosta tuli digivalokuvien printeistä.[9] Yhtiö myy tuotteitaan verkkokaupan kautta. Sen valikoimiin kuuluu valokuvien lisäksi esimerkiksi kuvakortteja, -kirjoja ja -kalentereita.[3] Ifolorin tuotteet toimitetaan postitse.[13]
Ifolorin tärkein sesonki on jouluna, jolloin lähetetään kortteja ja teetetään kuvalahjoja,[3] kuten valokuvakirjoja, seinäkalentereita, tauluja ja muita sisustustuotteita.[9] Ifolor on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Fazerin kanssa. Ifolor teetti pahvisia suklaarasioita, jotka täytettiin Fazerin suklaakonvehdeilla.[9]
Ifolor Oy:n tuotteet valmistetaan Keravalla.[9] Keravan tehdas kuitenkin suljetaan ja valmistus siirretään Sveitsiin syksyyn 2023 mennessä.[19]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt yritykselle Avainlippu-tunnuksen.
- Vuonna 2020 Sveitsin markkinointiliitto[23] myönsi Ifolor-konsernille vuoden markkinointipalkinnon (Gesellschaft für Marketing (Gfm))[20]
- Vuonna 2020 sveitsiläinen Kassensturz-tv-ohjelma vertaili ranskankielisen kuluttajajärjestö Fédération romande des consommateurs (FRC):n pyynnöstä kahdeksan valokuvakirjojen toimittajan tuotteita. Ugra-laboratorio pisteytti valokuvakirjoihin liittyvän ohjelmiston, tilauksen sekä valokuvien ja kirjojen laadun. Ifolor valittiin testivoittajaksi.[24]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ifolor Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ a b c d e f Jani Niipola: Ifolor tähtää kasvuun Pohjoismaissa Kati Sulinin johdolla Kauppalehti. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ a b c d e f g h Teksti Kuvat: Ifolorin Kati Sulin on urallaan vaihtanut työpaikkaa säännöllisesti: ”Johtaja ei voi ripustaa itseään rooliinsa ja ajatella, että korttipakka sortuu ilman häntä" Talouselämä. Viitattu 11.12.2020.
- ↑ a b c d e Sampo Systems Oy (Ifi) — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ a b c d e Tietoa Ifolorista www.ifolor.fi. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ a b c d e Henkilö: Ifolorin uusi toimitusjohtaja haluaa viedä suomalaista käsityötä maailmalle – "Taltioidaan ihmisten muistoja fyysisiin tuotteisiin" Keski-Uusimaa. 25.12.2020. Viitattu 21.5.2021.
- ↑ a b c Leinonen, Hannu: Valokuvausinnon piristyminen kiristää kilpaa. Helsingin Sanomat, 31.7.1979, s. 16. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Ifi Oy ostaa tontin Keravalta Helsingin Sanomat. 15.2.1994. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ a b c d e f HS Kerava | Näin suomalaisten valokuvissa on näkynyt korona-aika – Ifolorin tehtaassa paiskitaan marras-joulukuussa töitä kolmessa vuorossa Helsingin Sanomat. 27.11.2021. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ M&M: Tero-Pekka Hämäläinen siirtyy Viestilehtien toimitusjohtajaksi M&M. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Suomessa ensimmäinen IBM-postimerkki Ilta-Sanomat. 4.6.2003. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Postin palvelu laajenee kuluttajien käyttöön - Omista valokuvista postimerkkejä News Powered by Cision. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ a b c Kauppalehti: Ifolorin Ginman uskoo uusiin kirjatuotteisiin Kauppalehti. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ kuvat: Kuvavalmistajat löysivät kasvuvaihteen Kauppalehti. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ a b Leena Laakso: Eirikuva lopettaa, Ifolor vahvistaa asemaansa Kauppalehti. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ a b Pekka Pekkala: Miten digi syö duunit: Koko Suomen kymppikuvien tekemiseen riittää neljä ihmistä Yle Uutiset. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Anneli Hertsi: Ifolor selvisi digikuvaamisen tuomasta haasteesta, nyt Posti toi uuden ongelman Kauppalehti. Viitattu 16.12.2020.
- ↑ Katja Ylinen: Apple ja Ifolor yhteistyöhön Tivi. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ a b Ifolor lopettaa toimintansa, Keravalta katoaa 40 työpaikkaa, Helsingin Sanomat, 18.4.2023
- ↑ a b c d e Der begehrte Marketingpreis geht dieses Jahr an Ifolor Marketing.ch. 29.10.2020. Viitattu 18.12.2020. (saksa)
- ↑ a b Thomas Griesser Kym: Sextoys und Elektronik: Das Kreuzlinger Fotounternehmen Ifolor holt zwei erfolgreiche Start-up-Unternehmer in den Verwaltungsrat St.Galler Tagblatt. Viitattu 18.12.2020. (saksa)
- ↑ Wechsel in der Geschäftsleitung bei Ifolor Handelszeitung. Viitattu 18.12.2020. (saksa)
- ↑ Urs Brüschweiler: CEO Hannes Schwarz darf zweimal am selben Abend jubeln: Die Kreuzlinger Ifolor wird doppelt ausgezeichnet St.Galler Tagblatt. Viitattu 18.12.2020. (saksa)
- ↑ Kassensturz: Ifolor macht die besten Fotobücher www.cetoday.ch. Viitattu 18.12.2020. (saksa)