Koordinaatit: 57°0′N, 13°14′E

Hylten kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hylten kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Hallandin lääni
Maakunta Halland ja Småland
Keskustaajama Hyltebruk
Kuntakoodi 1315
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 946,53 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 10 649
 – Väestötiheys 11,3 as./km²









Hylten alueella sijainneet pitäjät. Nykyinen kuntaraja on punaisella, Hallandin ja Smålandin maakuntien välinen raja tummanpunaisella.

Hylten kunta (ruots. Hylte kommun) on Hallandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Hallandiin ja Smålandiin. Kunnan keskustaajama on Hyltebruk.[3]

Kunnan maapinta-ala on 946,53 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 649 henkeä (31.12.2020).[2]

Vuonna 2007 kunnassa oli 30,84 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa nykyisen kunnan alueelle perustettiin kolme "suurkuntaa" aiempia kuntia yhdistämällä:

  • Hylte (Femsjö, Färgaryd ja Långaryd)
  • Unnaryd (Bolmsö, Jälluntofta ja Södra Unnaryd)
  • Torup (Drängsered, Kinnared ja Torup).

Näistä Hylte ja Unnaryd sijaitsivat tuolloin Jönköpingin läänissä ja Torup Hallandin läänissä. Vuonna 1971 Hylten maalaiskunta muutettiin Hylten kunnaksi. Vuonna 1974 Hylten kuntaan liitettiin Torup ja Unnaryd (lukuun ottamatta Bolmsön seurakuntaa) ja pieni osa Lidhultin maalaiskunnasta, joka oli kuulunut Ljungbyn kuntaan Kronobergin läänissä. Samana vuonna uusi laajempi Hylten kunta siirrettiin Hallandin lääniin.

Nykyisin Hallandin ja Smålandin maakuntien välinen raja kulkee Hylten poikki vanhaa Hallandin läänin ja Jönköpingin läänin rajaa pitkin.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hylten kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
11 877
1955
  
11 677
1960
  
11 354
1965
  
11 195
1970
  
10 990
1975
  
11 152
1980
  
11 211
1985
  
10 841
1990
  
11 143
1995
  
10 963
2000
  
10 479
2005
  
10 368
2010
  
10 177
2015
  
10 514
2020
  
10 649
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 345 22,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 488 4,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 673 6,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 7 008 66,7

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 192 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 303 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 179 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,6 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,0 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 21,4 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,7 4,9
  jalostus 45,2 42,7
  palvelut 47,9 50,3
  tuntematon 2,2 2,1
  Työpaikkoja ja työllisiä 4 746 4 790
  työpaikkaomavaraisuus 99,1

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 477 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Hyltebruk 3 716
2 Torup 1 183
3 Unnaryd 759
4 Rydöbruk 388
5 Landeryd 367
6 Kinnared 287

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[17]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Hylten kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[18]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 6 6 6 6 6 5 6 6 9 7 7 5 4 4
  Keskustapuolue 20 19 16 15 15 15 12 12 9 11 8 7 7 7
  Liberaalit 2 4 5 3 4 4 4 3 3 3 2 3 2 2
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 0 2 0 0 3 2 1 0 0
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 3 2 0 1 1 0 1 1 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 18 17 19 20 19 19 18 23 18 20 12 14 15 16
  Vasemmistopuolue 0 0 0 0 0 0 0 1 3 2 1 1 1 2
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 4 8
  Muut 3 3 3 3 3 3 5 4 6 2 11 9 5 2
  Yhteensä [19] 49 49 49 49 49 49 49 49 49 49 43 43 39 41
Kartta Hylten kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[20]

  • Torup
  • Kinnared
  • Drängsered
  • Långaryd
  • Färgaryd
  • Femsjö
  • Unnaryd

Historialliset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[21] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Drängsered (Sofia Magdalena)
  • Femsjö
  • Färgaryd
  • Jälluntofta
  • Kinnared
  • Långaryd
  • Södra Unnaryd (Unnaryd)
  • Torup
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.1.2022. (ruotsiksi)
  3. Hyltebruk Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 29.1.2022. (ruotsiksi)
  19. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  20. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Hylte kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.