Hugo Lilius
Frans Hugo Lilius | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. huhtikuuta 1860 Tyrvää |
Kuollut | 29. joulukuuta 1936 (76 vuotta) Helsinki |
Ammatti |
lakimies senaattori hovioikeuden presidentti kansanedustaja |
Vanhemmat |
Carl Efraim Lilius Mathilda Helena von Knorring. |
Siviilisääty | naimisissa |
Puoliso |
Karin Maria Munck af Fulkila Hilma Eva Augusta Björkstén |
Lapset |
Rolf Hugo Lilius Olavi Linnus |
Frans Hugo Lilius (10. huhtikuuta 1860 Tyrvää – 29. joulukuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen lakimies, joka toimi senaattorina vuosina 1905–1908 ja Turun hovioikeuden presidenttinä sekä Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana. Lilius toimi myös eduskunnan oikeusasiamiehenä ja oli säätyvaltiopäivillä porvarissäädyn puhemies.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liliuksen vanhemmat olivat rovasti Karl Efraim Lilius ja tämän toinen vaimo Mathilda Helena von Knorring. Lilius oli kahdesti avioliitossa, ensin Karin Maria Munck af Fulkilan (s. 1863) ja sitten Hilma Eva Augusta Björksténin kanssa. Metsänhoitaja, liikemies Karl Henning Lilius (s. 1887) oli Liliuksen poika ensimmäisestä avioliitosta.[1] Hänen veljellään toimitusjohtaja (IX) Rolf Hugo Liliuksella (s. 1895) oli ensimmäisestä avioliitostaan Edith Susanna Tossavaisen kanssa poika Kaj Rainer Lilius (s. 1933), joka on ollut Teknillisen korkeakoulun materiaalin valmistustekniikan professori. Toisesta avioliitosta syntynyt poika Olavi (1914–2000) otti sukunimen Linnus ja toimi muun muassa kääntäjänä, kirjailijana ja elokuvakäsikirjoittajana.[2]
Ammattiura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lilius pääsi ylioppilaaksi 1878, suoritti oikeustutkinnon 1882 ja sai varatuomarin arvon 1884. Lilius oli Turun hovioikeudessa kanslistina 1889–1891, ylimääräisenä viskaalina 1891–1892 ja notaarina 1892–1897. Hän oli Halikon tuomiokunnan tuomarina 1897–1899, Turun hovioikeuden asessorina 1899–1902 sekä Heinolan tuomiokunnan tuomarina 1902-1905.[3] Lilius toimi senaatin lainvalmistelukunnan jäsenenä 1901–1905 sekä senaatin talousosaston jäsenenä ja siviilitoimituskunnan päällikkönä 1905–1908 Mechelinin senaatissa. Vuosina 1908–1917 Lilius toimi asianajajana. Suomen itsenäistyttyä hän oli liikepankin pääjohtajana 1917–1922, eduskunnan oikeusasiamiehenä 1923–1925 sekä 1930–1931 ja Turun hovioikeuden presidenttinä 1925–1930.[3]
Toiminta poliitikkona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lilius oli valtiopäivillä porvarissäädyssä Helsingin edustaja 1904–1905, jolloin hänet valittiin säädyn puhemieheksi.[4] Hän oli nuorsuomalaisten kansanedustajana 1910–1911 edustaen Turun läänin eteläistä vaalipiiriä.[3] Lilius oli myös Turun kaupunginvaltuuston jäsenenä 1912–1914 ja 1916–1917.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Lilius, Karl Henning”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 272–273. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
- ↑ Arno Forsius: Lilius Arnoldus. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 14.12.2013.
- ↑ a b c * Hugo Lilius Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 190–191. Helsinki: Otava, 1921.
- ↑ Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961 Wikiaineisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kautto, Timo: Lilius, Hugo (1860–1936). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Pieni tietosanakirja.
Edeltäjä: Alfred Aleksi Käpy |
Turun hovioikeuden presidentti 1925–1930 |
Seuraaja: Albert Alexander von Hellens |
- Suomalaiset senaattorit
- Suomen suuriruhtinaskunnan porvarissäädyn puhemiehet
- Kansanedustajat
- Nuorsuomalaiset poliitikot
- Suomen hovioikeuksien presidentit
- Eduskunnan oikeusasiamiehet
- Suomalaiset oikeustieteilijät
- Turun kaupunginvaltuutetut
- Varsinais-Suomen vaalipiiri
- Suomalaiset asianajajat
- Suomalaiset pankinjohtajat
- Vuonna 1860 syntyneet
- Vuonna 1936 kuolleet