Hugo (televisio-ohjelma)
| Hugo | |
|---|---|
 Ohjelman tunnusteksti |
|
| Tyyli | peliohjelma |
| Kestoaika | 25-30 minuuttia |
| Kehittäjä(t) | Jussi-Pekka Koskiranta, Pekka Kossila (suomalainen versio) |
| Pääosissa |
Taru Valkeapää (juontaja 1993–1994) Marika Saukkonen (juontaja 1995) Harri Hyttinen (Hugon suomenkielinen ääni) |
| Alkuperämaa |
Suomi Tanska |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Verkko | Yle TV2 |
| Esitetty | 17. maaliskuuta 1993 – 12. joulukuuta 1995 |
| Tunnuskappale | Hugo tunnusteema (esittäjät Kata Laurikainen ja Harri Hyttinen)[1] |
| Tuotanto | |
| Tuottaja(t) | Jussi-Pekka Koskiranta |
| Ohjaaja(t) | Jussi-Pekka Koskiranta |
| Käsikirjoittaja(t) | Jussi-Pekka Koskiranta, Jaana Rinne |
| Säveltäjä(t) | Anssi Ahonen (ohjelman tunnusmusiikin säveltäjä)[1] |
| Tuotantoyhtiö(t) |
Viihdefarmi Oy Interactive Television Entertainment (ITE) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Hugo oli suomalainen Yle TV2-kanavalla vuosina 1993–1995 esitetty peliohjelma, joka perustui tanskalaiseen Skærmtrolden Hugo -ohjelmaformaattiin.[2][3] Ensimmäinen ohjelma esitettiin 17. maaliskuuta 1993[4][5], ja viimeinen 12. joulukuuta 1995[4]. Ohjelmaa esitettiin pääsääntöisesti suorana lähetyksenä, mutta alkuaikoina myös toisinaan nauhoitettuna.[5]
Ohjelman ensimmäisenä juontajana toimi Taru Valkeapää vuosina 1993–1994, joka valittiin 45 ehdokkaan joukosta.[6] Ohjelman viimeisenä esitysvuonna 1995 juontajaksi vaihtui Marika Saukkonen.[4]
Ohjelma saavutti Suomessa suuren suosion. Muun muassa juontaja Valkeapäätä on kuvailtu "isien ja poikien suosikiksi".[2]
Formaatti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomeen Hugo-peliohjelman toi ohjelmaa tuottajana ja ohjaajana toiminut Jussi-Pekka Koskiranta tiiminsä (johon kuului muun muassa Pekka Kossila[7]) kanssa. Koskiranta oli seurueineen Tanskassa Kööpenhaminassa katsomassa VHS-nauhoilta ohjelman alkuperäistä tanskalaista että espanjalaista versiota. Yleisradioon oli etsitty uutta innovatiivista koko perheen televisio-ohjelmaa, ja Hugo täytti nämä kriteerit. Koko peliformaatti perustui siihen, että Tanskasta tuotiin Tampereelle Yle TV2:n studioiden kameratalliin suurikokoinen tietokonekaappi, jonka sisällä oli peliä pyörittävä Amigan tietokone. Tämän mukana oli myös äänisämplereitä, ja muuta elektronista, joilla tehtiin sisällästä televisiolähetyskelpoista. Puhelinhybridihoitaja valmisteli lähetykseen osallistuvaa pelaajaa, ja puhelusignaali piti pystyä kytkemään peliin, jotta pelaaja pääsi pelaamaan, ja kuuli myös puhelimen näppäinäänet.[2]
Hugo-hahmo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hugo (pelihahmo)
Hugo on metrin pituinen peikko, joka asuu Skandinaviassa sijaitsevassa peikkometsässä. Hugon perheeseen kuuluvat hänen rakas vaimonsa Hugolina, sekä hänen kolme lastaan Nisse, Nasse ja Nössö.[5] Heidän päävastustajana on Tarastella-niminen noita, joka sieppaa Hugolinan ja lapset, koska tarvitsee heitä palauttaakseen ja säilyttääkseen oman nuoruutensa ja kauneutensa kirouksen vuoksi.[8] Hugon on matkattava erilaisten tasojen läpi, ennen kuin pääsee perille Pääkalloluolaan pelastamaan perheensä.
Hugo-hahmo tunnettiin ohjelmassa myös lukuisista lentävistä lauseistaan, joita olivat muun muassa Herää pahvi![2] ja Pitikö olla hoppu, nyt se on leikin loppu[8]. Lentävät lausahdukset olivat muun muassa Jaana Rinteen tekemiä käännöksiä alkuperäisestä tanskankielisestä versiosta.[5]
| Suomenkieliset ääninäyttelijät ohjelman pelijaksoissa | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Harri Hyttinen | … | Hugo[5][8], Nisse, Nasse, Nössö | |||||||
| Eija Ahvo | … | Tarastella-noita[9], Hugolina | |||||||
Ohjelmaan osallistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päästäkseen mukaan pelaamaan Hugoa pelaajalla piti olla näppäimillä varustetttu lanka- tai matkapuhelin, jolla hän soitti studioon, ja pääsi pelaamaan televisioruudulla käyttäen puhelimen näppäimiä. Vanhemmalla kääntölevypuhelimella pelaaminen ei onnistunut, koska pelin ohjaus toimi vain näppäimillä.[2] Kuitenkin epähuomiossa ohjelman elinkaaren aikana oli muutamia pelaajia, jotka pelasivat kääntölevypuhelimella, jonka takia pelihahmon liikuttaminen ei onnistunut.[2]
Pelin aikana pelihahmo poimi myös rahasäkkejä, joista pelaajalle kertyi bonuspisteitä.[8] Näillä loppupisteillä myös määriteltiin pelaajan saama palkinto suorituksen jälkeen.[8] Ohjelmassa palkintoina oli muun muassa viihde-elektroniikkaa, kodinkoneita ja Hugo-aiheisia oheistuotteita.[2]
Oheistuotteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ohjelmaan perustuen julkaistiin useita erilaisia oheistuotteita, kuten muun muassa:
- vuonna 1993 julkaistu DJ Hugo -kokoelma-albumi.[10][11]
- pehmoleluja
- reppuja
- karkkeja
- Hugo-lautapeli[12]
- Sinebrychoffin valmistama vadelmanmakuinen Hugo -virvoitusjuoma[2].
- Melian valmistamat puurohiutaleet[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hugo - Hugo discogs.com. Viitattu 22.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Korpela, Tanja: ”Herää pahvi!” Hugo-peliohjelma villitsi ysärillä – ohjaaja avaa poikkeuksellista tuotantoa: ”Ei voisi enää tehdä” iltalehti.fi. 9.11.2020. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ Seerup Thomas Jørgen, Bjerrskov Allan: Han var manden bag Hugo og omsatte for 880 millioner - her er han i dag underholdning.tv2.dk. 7.10.2018. Viitattu 19.2.2024. (tanskaksi)
- ↑ a b c Hugo-ohjelma Yleisradio. 2.1.2008. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ a b c d e Karjalainen, Jussi: Puhelimitse pelattava peikkopeli. Helsingin Sanomat, 17.3.1993, s. 58. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ Hugo ,Taru Valkeapää Yleisradio. 4.4.2008. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ Hakkarainen, Kaisa: Näppäinpuhelimella maailmalle. Helsingin Sanomat, 30.6.1994, s. 44. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 22.2.2024.
- ↑ a b c d e Matilainen, Ville: "Herää pahvi!" Hugo-peikko naulitsi ysäri-lapset ruudun ääreen ja pisti vanhemmat hankkimaan näppäinpuhelimia Yleisradio. 31.7.2010. Viitattu 22.2.2024.
- ↑ Ohjelmatiedot: Hugo suomikassu.fi. Viitattu 22.2.2024.
- ↑ Kotiranta, Pirkko: Hugot, muumit ja Ransu levykaupan myyntitykkeinä. Helsingin Sanomat, 22.1.1994, s. C1 (Sivu 31). Näköislehti, tilaajille. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ DJ Hugo discogs.com. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Alga: Hugo-lautapelin käyttöohje alga.fi. 1993. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 19.2.2024.
- ↑ Lapsille puuroa ja rahaa Kotivinkki Nam-ruokalehti. 2/1993. Viitattu 19.2.2024.
