Hosokawa Fujitaka
Hosokawa Fujitaka (jap. 細川 藤孝, 3. kesäkuuta 1534 – 6. lokakuuta 1610) oli japanilainen Sengoku-kauden daimio. Hänet tunnettiin myös pätevänä wakarunoilijana.[1] Fujitaka toimi alkujaan Ashikaga-shōgunaatin palvelijana, ja sittemmin siirtyi Oda Nobunagan palvelukseen. Hän sai Nobunagalta hallittavakseen Tangon läänityksen, ja hänen poikansa Hosokawa Tadaoki nousi kenraaliksi Odan armeijassa.
Vuonna 1582 Akechi Mitsuhide pakotti Nobunagan itsemurhaan Honnō-jin temppelissä, ja yritti saada Nobunagan tukijat puolelleen valtaannousussa. Fujitaka ei suostunut seuraamaan Akechia siitä huolimatta, että hänen poikansa oli naimisissa Akechin tyttären, Hosokawa Gracian, kanssa. Tapahtumien myötä Fujitaka siirsi läänityksensä pojalleen ja alkoi buddhalaiseksi munkiksi.[1] Hän kuitenkin pysyi yhä aktiivisena politiikassa, ja toimi sekä Toyotomi Hideyoshin että Tokugawa Ieyasun avustajana.
Kun Tokugawan ja Ishida Mitsunarin välille syttyi sota, Mitsunari pyysi Fujitakaa liittymään Länsi-Japanin liittoumaan. Fujitaka kuitenkin kieltäytyi, koska hänen lapsenlapsensa ja Gracia olivat menehtyneet Mitsunarin yritettyä ottaa heidät panttivangeiksi. Sen sijaan Fujitaka toimi kenraalina Ieyasun johtamassa Itä-Japanin liittoumassa, ja hallitsi Tanaben linnaa sekä 500 sotilaan armeijaa. Vuonna 1600 linna joutui Länsi-Japanin joukkojen piirittämäksi, minkä seurauksena Fujitaka ei päässyt osallistumaan ratkaisevaan Sekigaharan taisteluun.
Fujitaka on haudattu Kiotoon, mutta hänelle on myös omistettu toinen hauta Kumamotossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Frédéric, Louis: Japan Encyclopedia. Belknap Press, 2002. ISBN 978-0-67400-770-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Muut | |
