Hipponikos II

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hipponikos
Ἱππόνικος
Henkilötiedot
Syntynytn. 485 eaa.
Ateena
Kuollutn. 422/421 eaa.
Vanhemmat Kallias II ja Elpinike
Lapset Kallias III
Hipparete
nimeltä tuntematon tytär
Hermogenes

Hipponikos (m.kreik. Ἱππόνικος, lat. Hipponicus; n. 485422/421 eaa.) oli antiikin kreikkalainen, joka oli kotoisin Ateenasta ja kuului Kalliasten ja Hipponikosten ylimyssukuun. Erotuksena suvun muista samannimisistä häneen viitataan tutkimuksessa nimellä Hipponikos II[1][2] (vanhemmassa tutkimuksessa kuitenkin Hipponikos III).[3][4]

Hipponikoksen isä oli Kallias II ja äiti Miltiades nuoremman tytär Elpinike, ja hän oli kotoisin Alopeken demoksesta. Hänen syntymänsä aikoihin Kallias oli rikastunut Laureionin hopeakaivosten tuotolla. Hipponikos peri tämän omaisuuden ja tunnettiin ”Kreikan rikkaimpana miehenä”. Ksenofonin mukaan Hipponikoksella oli kaivoksillaan 600 orjaa ja ne tuottivat kuusi talenttia hopeaa vuodessa. Hipponikos sai tuloja myös pappeudestaan keryksien suvulle kuuluneena Eleusiin mysteerien soihdunkantajana.[1][5]

Hipponikos nai joskus vuoden 455 eaa. jälkeen nimeltä tuntemattoman naisen, joka oli aiemmin ollut Perikleen vaimona ja joka oli myös jotakin sukua Perikleelle. Hipponikoksella oli vaimostaan ainakin kolme lasta, poika Kallias III, tytär Hipparete ja toinen nimeltä tuntematon tytär.[1] Kallias III peri suvun vaurauden. Hipparetesta tuli Alkibiadeen vaimo kymmenen talentin myötäjäisillä. Pseudo-Andokideen mukaan nämä olivat suurimmat myötäjäiset, jotka oli koskaan annettu.[4][6][7] Hipponikoksen toinen tytär nai Theodoroksen, ja näin hänestä tuli puhuja Isokrateen äiti.[4][8]

Platonin Kratyloksessa filosofi Hermogenes mainitaan Hipponikoksen poikana ja Kalliaan veljenä, mutta koska hänen ei sanota olleen osallinen isänsä omaisuudesta, ja myös Ksenofon viittaa hänen köyhyyteensä, hänen arvellaan olleen avioton poika.[4][9] Äidistä ei tiedetä mitään.[1] Aelianus kertoo anekdootin Hipponikoksesta liittyen kuvanveistäjä Polykleitokseen.[4][10]

Vuonna 445/444 eaa. Hipponikos toimi Ateenan bulen sihteerinä.[1] Hän johti Eurymedonin kanssa Ateenan joukkoja vuoden 426 eaa. Tanagran taistelussa.[4][11] Pseudo-Andokideen mukaan Hipponikos olisi kaatunut vuoden 424 eaa. Delionin taistelussa, jossa hän toimi yhtenä kymmenestä strategoksesta.[4][6] Tämä on kuitenkin virhe, sillä Thukydideen mukaan Delionissa strategoksena toimi Hippokrates.[12] Todellisuudessa Hipponikos vaikuttaa kuolleen myöhemmin, jonkin verran ennen kun Eupolis esitytti komediansa Imartelijat (Kolakes) vuonna 421 eaa.[13][14]

  1. a b c d e Nails, Debra: The People of Plato: A Prosopography of Plato and Other Socratics, s. 69, 172–173. Indianapolis: Hackett, 2002. ISBN 0-87220-564-9 (englanniksi)
  2. Shapiro, H. A.: Kallias Kratiou Alopekethen. Hesperia: The Journal of the American School of Classical Studies at Athens, Jan. - Mar., 1982, 51. vsk, nro 1, s. 69–73. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  3. Freeman, Kathleen: Portrait of a Millionaire – Callias Son of Hipponicus. Greece & Rome, Oct., 1938, 8. vsk, nro 22, s. 20–35. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. a b c d e f g Smith, William: ”Hipponicus III”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Ksenofon: Valtiontulot eli Varoista 4.15.
  6. a b Pseudo-Andokides: Alkibiadesta vastaan 4.13–15 (kreik.) (engl. käännös).
  7. Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 8.
  8. Isokrates: Hevosjoukkueesta (De bigis) 353a.
  9. Platon: Kratylos 384, 391; Ksenofon: Muistelmia 2.10.
  10. Aelianus: Varia historia 14.16.
  11. Thukydides: Peloponnesolaissota 3.91; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.65.
  12. Thukydides: Peloponnesolaissota 4.90.
  13. Athenaios: Deipnosofistai 5.218c.
  14. Riu, Xavier & Pòrtulas, Jaume: Approaches to Archaic Greek Poetry, s. 130. (Orione: Testi e studi di letteratura greca, nide 5) Claudio Meliadò, 2012. ISBN 9788882680305 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)