Herukkaperhonen
Herukkaperhonen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
Alaheimo: | Aitotäpläperhoset Nymphalinae |
Tribus: | Nymphalini |
Suku: | Polygonia |
Laji: | c-album |
Kaksiosainen nimi | |
Polygonia c-album |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Herukkaperhonen (Polygonia c-album[2]) on täpläperhosten (Nymphalidae) heimoon kuuluva päiväperhonen, joka on laajalle levinnyt laji palearktisella alueella. Lähteestä riippuen lajista käytetään myös nimiä liuskaperhonen ja karviaisperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herukkaperhosen siipien kärkiväli on noin 4 senttimetriä. Siivet ovat pohjaväriltään kirkkaan oranssit ja niissä on ruskeitä laikkuja. Siipiä reunustaa leveä, suklaanruskea nauha, johon etenkin takasiivissä liittyy oranssinkeltaisia täpliä. Siipien reunat ovat epätasaisen liuskaiset, minkä vuoksi lajia kutsutaan joskus myös liuskaperhoseksi. Alapuolelta lajin siivet ovat harmaanruskeat ja siipien ulkoreunassa on tummanvihreitä täpliä. Erityinen tuntomerkki on takasiiven alapinnalla näkyvä valkoinen, c-kirjaimen muotoinen kuvio, josta laji on saanut tieteellisen lajinimensä, c-album.[3][4]
Vaikka herukkaperhonen on äkkiä katsottuna nokkosperhosen näköinen ja suunnilleen saman kokoinenkin, sen siipien yläpinnalla ei juuri koskaan ole vaaleankeltaista tai valkoista väriä ja siivet ovat muodoltaan huomattavasti nokkosperhosta liuskaisemmat. Nokkosperhosten joukosta herukkaperhosen erottaa helposti paljon keltaisemman yleisvärin perusteella.
Lajista tunnetaan muutamia poikkeavia värimuotoja.[5]
-
♂
-
♂ △
-
♀
-
♀ △
-
Toukka
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herukkaperhonen esiintyy Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa Japaniin saakka. Suomessa se on levinnyt noin Oulun korkeudelle saakka. Sitäkin pohjoisempana lajia tavataan, mutta harvemmin. Herukkaperhonen on yleinen, mutta Etelä-Suomessakin selvästi nokkos- ja neitoperhosta harvalukuisempi perhonen yksilömäärällä laskettuna.[6]
Herukkaperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen keväällä jopa maaliskuusta kesäkuuhun ja toinen sukupolvi heinäkuun lopulta jopa lokakuulle.
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herukkaperhonen elää kulttuuriympäristöissä, pihapiireissä, puutarhoissa sekä luonnonympäristöissä metsien ja teiden reunoilla sekä puoliavoimissa ympäristöissä. Keväällä ensimmäisen sukupolven naaraat munivat munat, jotka kesän aikana kehittyvät toukiksi, koteloituvat ja kuoriutuvat syksyllä toisen sukupolven aikuisina. Aikuinen yksilö talvehtii, usein vajoissa, autotalleissa tai muissa ulkorakennuksissa.
Ravintokasvit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Herukkaperhosen toukat ovat oligofageja ja syövät muun muassa herukkaa (Ribes) sekä nokkosta (Urtica). Aikuinen yksilö syö kukkien mettä, esimerkiksi pietaryrtin ja ohdakkeiden kukat vetävät niitä puoleensa. Herukkaperhoset saattavat myös syödä puiden mahlaa tai mädäntyneiden hedelmien käynyttä mehua.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Herukkaperhonen – Polygonia c-album Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ Polygonia Laji.fi . Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Herukkaperhonen Polygonia c-album Luontoportti. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ Gustafsson, Bert: Polygonia c-album (Insecta: Lepidoptera: Nymphalidae) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 4.5.2019 (englanniksi).
- ↑ Pakkanen, Pertti: Nymphalis c-album (Linnaeus, 1758) Herukkaperhonen Pertti Pakkanen − Perhossivut. 12.1.2007. Viitattu 4.5.2019.
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Nymphalidae/Nymphalis/c-album/Nymphalis c-album.htm[vanhentunut linkki]