Heraion (Argos)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heraion
Ἡραίον
Heraionin rauniot.
Heraionin rauniot.
Sijainti

Heraion
Koordinaatit 37°41′31″N, 22°46′30″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Árgos-Mykínes, Argolis, Peloponnesos
Historia
Tyyppi temppeli ja pyhäkköalue
Ajanjakso noin 750 eaa.–
Huippukausi 500–400-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Aiheesta muualla

Heraion Commonsissa

Heraion (m.kreik. Ἡραίον, Hēraion) oli antiikin aikainen Heralle omistettu kreikkalainen temppeli ja siihen liittynyt pyhäkköalue Argoksen lähistöllä Peloponnesoksen niemimaalla Kreikassa. Se oli Heran keskeisin kulttipaikka.[1][2] Pyhäkön arkeologinen kohde sijaitsee Árgos-Mykínesin kunnassa noin kahdeksan kilometriä koilliseen nykyisestä Árgoksen kaupungista lähellä Néo Iraíon ja Monastirákin kyliä.

Ennallistus Heraionista antiikin ajalla. Vuodelta 1902.
Heraionin rauniot.

Heraion oli Argoliin alueen merkittävin Heran pyhäkkö ja sitä pidetään koko Heran kultin keskuksena. Se oli Argoksen, Mykenen ja Tirynsin yhteisessä käytössä, mutta Argos voitti jossain vaiheessa sen hallinnan. Paikallinen Hera oli alun perin mahdollisesti luontoon liittynyt ktooninen jumaluus. Kreikkalaisessa mytologiassa Mykenen kuningas Agamemnon valittiin Heraionissa johtamaan Troijan sotaretkeä. Varhaisimmat löydöt alueelta ovat kuitenkin geometriseltä kaudelta.[1][2][3]

Varsinainen pyhäkkö perustettiin 700-luvun eaa. puolessa välissä. Se oli alun perin todennäköisesti ulkoilmapyhäkkö. Pyhäkköalue laajeni arkaaisella kaudella. 600-luvulla eaa. paikasta tuli Argoksen pääkulttikeskus. Tuolloin rakennettiin ensimmäinen niin kutsuttu vanha temppeli. Thukydideen ja Pausaniaan mukaan se tuhoutui tulipalossa klassisella kaudella vuonna 423 eaa. Khrysis (tai Khryseis) -nimisen papittaren huolimattomuuden seurauksena.[4] Tuon jälkeen rakennettiin uusi temppeli noin vuonna 420 eaa. Samalla alue sai monumentaalisemman luonteen, kun sinne rakennettiin lisää rakennuksia ja muun muassa suuri temppelitasanteille johtanut portaikko.[1][2]

Heraionissa järjestettiin 500-luvulta 200-luvulle eaa. suuri Hekatomboia-juhla. Se alkoi Argoksesta Heraionille tulleella kulkueella. Tapahtumaan liittyi muun muassa tunnettu Kleobiksen ja Bitonin tapaus. 200-luvulla eaa. juhla siirrettiin Argoksen kaupunkiin ja sen nimeksi tuli Heraia.[2][5] Pyhäkkö tunnettiin muun muassa laajasta kronologisesta kirjanpidostaan koskien Heran pappeuden haltijoita.[2]

Pyhäkköalue säilyi käytössä roomalaiselle kaudelle saakka. Roomalaisena aikana Heraion sai suuria lahjoituksia mm. Nerolta ja Hadrianukselta.[2] Bysanttilaisena aikana ainakin 1100-luvulle saakka temppelin kiviä käytettiin läheisten kirkkojen rakentamiseen.[1][3]

Heraionin löysi kenraali Thomas Gordon vuonna 1831. Hän aloitti sen pienimuotoiset arkeologiset kaivaukset vuonna 1836. Laajemmat kaivaukset on suorittanut American School of Classical Studies at Athens vuosina 1892–1895 Charles Waldsteinin johdolla ja 1925–1928 Carl Blegenin johdolla.[1][3]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heraion sijaitsee Argoksen tasankoa hallitsevalla paikalla Prosymnaksi kutsutulla alueella jotakuinkin Argoksen ja Mykenen puolessa välissä lähellä Mykenestä Tirynsiin johtanutta tietä. Se on rakennettu nykyisin nimillä Aetóvouno ja Évvia tunnetun kukkulan lounaisrinteelle tasangon itälaidalle.[2][6] Suurin osa rakennusten jäänteistä alueella on peräisin 500–400-luvuilta eaa., lukuun ottamatta näitä muutamia hellenistisen ja roomalaisen ajan rakennuksia.[1][2][6]

Kaavakuva Heraionin alueesta.

Heraionin merkittävimmät rakennukset ja rakennelmat olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan):[7][8]

  1. Arkaainen Heran temppeli
  2. Pohjoisstoa
  3. Koillisstoa
  4. Länsitalo
  5. Klassinen Heran temppeli
  6. Itätalo
  7. Etelästoa
  8. Monumentaaliportaikko
  9. Luoteistalo
  10. Gymnasion eli Alastoa
  11. Roomalainen kylpylä

Pyhäkköalue on rakennettu kolmelle keinotekoiselle tasanteelle. Ylimmällä tasanteella oli vanhempi, arkaainen 600-luvulla eaa. rakennettu temppeli ja sen alttari. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli arkaaiset puiset pylväät, joita oli 6 x 14 kappaletta. Tasanteen koko oli 55,8 x 34,4 metriä ja se oli tuettu kyklooppimuurilla.[2][6]

Keskitasanteella sijaitsi uusi, klassisen kauden noin vuonna 420 eaa. rakennettu temppeli. Sen suunnitteli arkkitehti Eupolemos ja myös se edusti doorilaista tyyliä. Temppelissä oli 6 x 12 pylvästä, ja se koostui pronaoksesta, naoksesta eli cellasta sekä opisthodomoksesta. Temppeli oli tehty paikallisesta kivestä, mutta siinä oli käytetty myös marmoria. Uudessa temppelissä oli Polykleitoksen veistämä kullasta ja norsunluusta tehty istuvaa Heraa esittänyt kulttipatsas, jolla oli käsissään valtikka ja granaattiomena. Temppelissä oli myös pienempi päärynäpuusta veistetty kulttipatsas, joka oli tuotu Tirynsistä, sekä Naukydeen veistämä kullasta ja norsunluusta tehty Heben patsas. Temppelin koristelut esittivät muun muassa Zeuksen syntymää, Troijan sodan tapahtumia sekä gigantomakhiaa.[2][6][3][8]

Pausaniaan mukaan temppeliin antiikin aikana tuotujen votiivilahjojen joukkoon kuului muun muassa Euforboksen kilpi, jonka Menelaos toi Troijasta. Temppelin edessä oli Heran papittarien ja argoslaisten heerosten patsaita.[9] Keskitasanteen pohjoislaidassa heti ylimmän tasanteen alapuolella oli kaksi jo aiemmin arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. rakennettua stoaa eli pylväshallia. Keskitasanteella oli myös varhainen peristyylirakennus, joka oli mahdollisesti jonkinlainen juhlatalo. Siitä käytetään nimitystä Länsitalo. Temppelin itäpuolella sijaitsi Eleusiin Telesterionia muistuttava pylväillä neljään laivaan jaettu hypostyylihalli, joka tunnetaan nimellä Itätalo.[2][6][8]

Alimmalla tasanteella temppelin eteläpuolella oli niin kutsuttu Etelästoa. Tasanteelta johti keskimmäiselle tasanteelle suuri monumentaaliportaikko. Kummatkin oli rakennettu 400-luvulla eaa. Temppelin luoteispuolella oli niin kutsuttu Luoteistalo, ja länsipuolella hellenistisenä aikana rakennettu gymnasion, joka tunnetaan myös nimellä Alastoa, sekä roomalaisena aikana rakennettu kylpylä.[8]

Heraionin läheltä on löydetty mykeneläisaikainen hautausmaa.[3]

  1. a b c d e f Argive Heraion Perseus. Viitattu 11.11.2015.
  2. a b c d e f g h i j k Ηραίον Άργους: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 10.10.2017. Viitattu 11.11.2015.
  3. a b c d e Sanctuary of Hera, Argos (The Argive Heraion) Department of Classics and Ancient History, University of Warwick. Viitattu 11.11.2015.
  4. Thukydides: Peloponnesolaissota 2.2.1, 4.133.2; Pausanias: Kreikan kuvaus 2.17.7.
  5. Perlman, Paula Jean: City and Sanctuary in Ancient Greece: The Theorodokia in the Peloponnese, s. 132. (Hypomnemata 121) Vandenhoeck & Ruprecht, 2000. ISBN 3525252188 Teoksen verkkoversio.
  6. a b c d e Ηραίον Άργους: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 30.1.2022. Viitattu 11.11.2015.
  7. Antonaccio, Carla M.: Terraces, Tombs, and the Early Argive Heraion. Hesperia, 1992, 61. vsk, s. 85–105. American School of Classical Studies at Athens. Artikkelin verkkoversio.
  8. a b c d Archaeological site of Heraion, Argos Tour of the Monuments of Argolis. Viitattu 28.11.2016.
  9. Pausanias: Kreikan kuvaus 2.3.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]