Hele Savin
| Hele Savin | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. elokuuta 1977 Imatra |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | mikro- ja nanoelektroniikan professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Teknillinen korkeakoulu (DI 2000, TkT 2005) |
| Instituutti | Aalto-yliopisto |
| Tunnetut työt | mustaan piihin pohjautuva huipputehokas aurinkokenno |
| Palkinnot | Maailman talousfoorumin nuoren tutkijan palkinto (2013), Eduskunnan innovaatiopalkinto naisille (110 000 eur, 2017) |
| Aiheesta muualla | |
| Hele Savin Professori (Ass. Prof., Aalto Univ.) | |
Hele Irene Savin (o.s. Väinölä;[1] s. 1. elokuuta 1977 Imatra) on suomalainen tekniikan tohtori ja Aalto-yliopiston mikro- ja nanoelektroniikan professori.[2][3] Hänet tunnetaan julkisuudessa muun muassa huipputehokkaiden aurinkokennojen kehittäjänä.[4][5]
Savin valmistui Teknillisestä korkeakoulustasta (TKK) diplomi-insinööriksi (2000) ja tekniikan tohtoriksi (2005).[2] Hänen englanninkielinen artikkeliväitöskirjansa (2005) oli otsikoitu Controlling iron and copper precipitation in silicon wafers.[6]
Hän vieraili jatko-opinovaiheessa vierailevana tutkijana Yhdysvalloissa Lawrence Berkeley National Laboratoryssä Kalifornian Berkeleyssä (2002–2003). Postdoc-tutkijana hän oli Saksan Freiburgissa sijaitsevassa aurinkoenergian Fraunhofer-instituutissa (2009–2010). Myöhemmin hän on vieraillut professorina yhdysvaltalaisessa Massachusetts Institute of Technologyssä (Cambridge, 5–8/2013).[3]
Savin on tuottelijas tutkija ja on mukana keksijänä neljässä patentissa.[7]
Savin on palkittu tehokkaiden aurinkokennojen kehittämisestä muun muassa Maailman talousfoorumin nuoren tutkijan palkinnolla (2013),[8] ja eduskunnan 110 000 euron suuruisella naisten innovaatiopalkinnolla (2017).[4][5] Hän on Teknillisten tieteiden akatemian jäsen.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaskinen, Piia: Pienten pyramidien ystävä — Imatralta kotoisin oleva Hele Savin kehittää auringonnousuille, -laskuille ja pohjoisen vaaleille kesäöille ihan uudenlaista merkitystä Etelä-Saimaa. 27.7.2018. Viitattu 4.12.2023.
- ↑ a b Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011, osa 2: M-Ö, s. 553. Saarijärvi: Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, Tekniska Föreningen i Finland TFiF, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2011. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste fi
- ↑ a b Hele Savin Aalto-yliopisto, aalto.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ a b STT: Aalto-yliopiston professori Hele Savinille naisten innovaatiopalkinto 1.6.2017. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ a b Aalto-yliopiston professori Hele Savinille naisten innovaatiopalkinto – "Haluan rohkaista naisia valitsemaan tutkijan uran" 1.6.2017. MTV uutiset, mtvuutiset.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ Hele Savin: Controlling iron and copper precipitation in silicon wafers (ISBN 951-22-7873-1 (pdf), ISBN 951-22-7872-3 (nidottu); PhD thesis/ Helsinki Univ. of Technology; julkaistu sarjassa TKK Dissertations, 1795-2239 ; 12) 2005. Espoo: Helsinki University of Technology (teostiedot via kansallisbibliografia Fennica). Viitattu 25.4.2019. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Hele Savin – Julkaisut Aalto-yliopisto, aalto.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ STT: Tiedeykkönen. Naisen heinäkuun Tiedekesä (radio-ohjelma, kesto 43 min) 18.7.2014. Ylen Areena, areena.yle.fi. Viitattu 25.4.2019.
- ↑ Arkistoitu kopio Teknillisten tieteiden akatemia, ttatv.fi. Arkistoitu 29.6.2019. Viitattu 25.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hele Savinin Google Scholar -profiili (englanniksi) (scholar.google.com)
- Hele Savin. Aalto University, Department of Micro- and Nanosciences (englanniksi) (researchgate.net)
- Hele Savin and black solar cells (kesto 1 min 53 s) (suomeksi) (youtube.com)
- Light detector with record-high sensitivity to revolutionize imaging (14.11.2016) (englanniksi) (phys.org)
- Efficiency record for black silicon solar cells jumps to 22.1% (18.5.2015) (englanniksi) (sciencedaily.com)
| Auktoriteettitunnisteet: Tieteilijät |
|---|
