Haupitsi
Haupitsi on kenttätykki, jonka putken pituus on 15–25 kaliiperinmittaa. Putkipituuden suhteen haupitsi sijoittuu mörssärin ja kanuunan väliin.
Haupitsin putki on yleensä lyhempi kuin kanuunan, mutta haupitsin voi suunnata suuremmalla maksimikorolla. Kaikilla haupitseilla ei kuitenkaan välttämättä voi ampua yläkulmilla (yli 45 astetta).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Historiallisesti haupitsin perusajatuksena oli toimia aseena, jolla voitiin ampua tykin painoon nähden raskaita kranaatteja suhteellisen lähellä sijaitsevaan maaliin. Kanuunoilla oli pidempi kantama, mutta ne olivat saman kaliiperisiin haupitseihin verrattuna huomattavan painavia. Ensimmäisessä maailmansodassa 149–155 mm haupitsit olivat tuliasemapainoltaan noin 3 000–4 000 kg ja kantamaltaan 8–10 kilometriä. Saman aikakauden 149–155 mm kanuunat painoivat 10 000 – 12 000 kg ja kantoivat 17–22 kilometriä.
Haupitsit oli mahdollista rakentaa suhteellisen kevyiksi, sillä putken lyhyyden takia niissä ei ollut mielekästä käyttää suuria ruutipanoksia. Pieni ruutipanos johti maltilliseen rekyyliin, joka ei asettanut erityisen suuria lujuusvaatimuksia aseen lavetille. Kanuunoissa, joilla tavoiteltiin suurta kantamaa, oli oltava suuret ruutipanokset ja pitkä putki, jotta suuren ruutimäärän palamisen tuottama energia voitiin tehokkaasti hyödyntää. Pitkä putki oli huomattavan painava, ja sen peräytyminen suuren ruutipanoksen työntämänä asetti lavetille ja joustolaitteelle erittäin suuret vaatimukset. Tästä syystä myös kanuunoiden lavetit olivat huomattavan raskastekoisia. Pelkkä kanuunan lavetti saattoi painaa yli kaksi kertaa sen verran kuin kokonainen samankaliiperinen haupitsi.
Suhteellisen keveyden lisäksi haupitsi oli kanuunaa halvempi ja maastokelpoisempi. Haupitsi asetti myös huomattavasti pienemmät vaatimukset vetokalustolle, ja ne olivat usein hevosvetoisia. Kanuunalla puolestaan oli huomattavasti pidempi kantama. Toisen maailmansodan aikana yleisimpiä olivat saksalainen 10,5 cm le. FH 18 (Leichtes Feldhaubitze 18) ja neuvostoliittolainen 122 mm haupitsi M1938.
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin varsinaiset haupitsit ovat verrattain harvinaisia, sillä useimmat kenttätykit ovat yleensä kanuunahaupitseja, joissa yhdistyy kanuunan pitkä putki ja haupitsin suuri koro. Toisaalta nykyiset kanuunahaupitsit ovat myös painoltaan yhteneviä ensimmäisen maailmansodan aikaisten kanuunoiden kanssa.
Nykyään pienemmistä kaliipereista on luovuttu raskaan 120 mm:n kranaatinheittimistön kehittyessä, ja yleisimmät kenttätykit ovat 155 mm länsimaissa ja 152 mm (6 tuumaa) Venäjällä.
Suomen puolustusvoimien haupitseja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raskaat haupitsit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 122 H 63 eli neuvostoliittolainen D-30, maailman yleisin tykki.
- 152 H 88 [1]
- 152 H 55
- 122 Psh 74
- 155 K 83
- 155 K 98
- K9 Thunder
Järeät haupitsit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00058.dsp (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Haupitsi puolustusvoimien kalustoesittelyssä (Arkistoitu – Internet Archive)