Hartford
| Hartford | |
|---|---|
 Hartfordin taivaanrantaa Connecticut-joelta käsin. |
|
 lippu |
|
 Hartfordin kaupungin sijainti Hartfordin piirikunnan kartalla. |
|
  Hartford |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Yhdysvallat |
| Osavaltio | Connecticut |
| Piirikunta | Hartford |
| Väkiluku (2010) | 124 775 |
| – Metropolialue | 1 212 381 |
Hartford on Connecticutin osavaltion ja Hartfordin piirikunnan pääkaupunki Yhdysvalloissa. Se sijaitsee Connecticut-joen rannalla osavaltion keskiosassa. Hartford sai alkunsa 1600-luvun alkupuoliskolla ja se on ollut vuodesta 1875 Connecticutin ainut pääkaupunki. Vuoden 2010 väestönlaskennassa kaupungin asukasluku oli 124 775 ja suuremman metropolialueen 1 212 381.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hartford sijaitsee Connecticutin osavaltion keskiosassa Hartfordin piirikunnassa Connecticut -joen laaksossa joen länsirannalla. Kaupunki on myös suurin piirtein New Yorkin ja Bostonin puolivälissä. Kesät ja talvet ovat alueella leutoja, mutta kesäisin alueella esiintyy ukkosmyrskyjä. Atlantin valtamereltä saapuvia kovia tuulia ja sademyrskyjä kutsutaan lempinimellä northeasters.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen Hartfordin alueen alkuperäisasukkaita olivat algonkin-intiaanit. Intiaanit harjoittivat alueella maataloutta ja tunsivat alueen nimellä Suckiaug. Ensimmäinen eurooppalaistaustainen henkilö alueella oli Alankomaiden Länsi-Intian kauppakomppanian Adrien Block vuonna 1614. Hieman myöhemmin suurin osa alueen intiaaneista kuoli siirtolaisten mukanaan tuomissa kulkutaudeissa. Uuden Amsterdamin hollantilaiset perustivat nyt tyhjentyneelle seudulle linnoituksen vuonna 1633. Vain pari vuotta myöhemmin linnakkeen valtasivat englantilaiset siirtolaiset.[1] Vuonna 1635 John Steele johti 60 englantilaista siirtolaista nykyisestä Cambridgesta. Seuraavana vuonna Thomas Hooker siirsi oman seurakuntansa paikalle, joka uuden nimen Hartford Hookerin englantilaisen kotikaupungin Hertfordin mukaan. Vuonna 1639 laadittiin Fundamental Orders of Connecticut, joka myöhemmin oli yksi Yhdysvaltain perustuslain malleista.[2] Hollantilaiset olivat puolestaan alkaneet käyttämään termiä jenkki Uuden Englannin alueen siirtolaisten kuvaamiseen. Termi viittasi alun perin merirosvoihin ja näin myös ryösteleviin englantilaissiirtolaisiin.[1]
Hieman ennen Yhdysvaltain vapaussotaa Hartfordista oli muodostunut kauppapaikka, jonne saapui laivoja Länsi-Intiasta ja itämailta. Kaupungista tuli myös tärkeä valaanpyynnin keskus. Sodan jälkeen kaupunkiin muodostui esimerkiksi tekstiili- ja julkaisuteollisuutta.[1] Vuonna 1814 kaupungissa järjestettiin puolestaan vuoden 1812 sodanvastainen Hartfordin kokous. Sota iski kaupungille tärkeään merikauppaan, joka ei toipunut sodan mullistuksista.[2] Vuonna 1852 julkaistiin puolestaan hartfordilaisen kirjailija Harriet Beecher Stowen orjuuden vastainen teos Setä Tuomon tupa ja kaupunki oli yksi pakenevien orjien maanalaisen rautatien asemista. Yhdysvaltain sisällissodan aikana Hartfordissa tuotettiin aseita Pohjoisvaltioiden armeijalle. Samuel Coltin Colt Patent Firearms Manufacturing Company oli ensimmäisiä käsiaseita massatuottaneita yhtiöitä. Vuonna 1875 Hartfordista tuli Connecticutin ainut pääkaupunki. Aiemmin osavaltiolla oli kaksi pääkaupunkia, Hartford ja New Haven.[2]
1800-luvun aikana Hartfordiin saapui suuria määriä siirtolaisia Euroopasta, Kanadasta, sekä etelävaltioiden afroamerikkalaisia. Yhdysvaltojen ensimmäinen polkupyörätehdas avattiin vuonna 1877. Muita kaupungin ensimmäisiä keksintöjä olivat esimerkiksi ensimmäinen yleisöpuhelin vuonna 1895, autovakuutus vuonna 1897 ja ensimmäiset autojen nopeusrajoitukset vuonna 1901. Toisen maailmansodan aikana kaupungissa valmistettiin esimerkiksi tutkia asevoimille. Kaupunki koki monia ongelmia sodan jälkeen. Keskiluokka oli alkanut muuttaa pois keskustasta. Samalla maatalouden merkityksen väheneminen vei työpaikat monilta kaupungin afroamerikkalaisilta ja puertoricolaisilta. Etenkin kaupungin itäosiin muodostui ghettoja ja Martin Luther Kingin murha vuonna 1968 aiheutti mellakoita. Kaupungin elvyttämiseksi on toteutettu erilaisia hankkeita, mutta se on silti menettänyt väestöään.[1]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hartfordin teollisuuden tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi ydinreaktorit, avaruuspuvut, lentokoneenmoottorit ja ohjusten osat. Erityisen tunnetuksi kaupunki tuli aikanaan vakuutus- ja finanssialasta. Kaupungissa toimivia alan yrityksiä ovat esimerkiksi Aetna, The Hartford ja The Phoenix Companies.[1]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Hartfordissa aikavälillä 2012–2016 olivat 32 095 Yhdysvaltain dollaria ja henkilöä kohden 18 365 dollaria. 31,9 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hartfordin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 124 775 ja vuoden 2017 arvion mukaan 123 400.[3] Suuremman metropolialueen asukasluku oli vuonna 2010 1 212 381.[2] Kaupungin asukkaista 36,2 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 15,5 %), 37,8 % afroamerikkalaisia, 0,4 % intiaaneja, 44 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 2,8 % aasialaisia. 45,3 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 21,2 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[3] Monet kaupungin asukkaat ovat peräisin Länsi-Intiasta.[2]
Koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hartfordissa sijaitsevia korkeamman asteen oppilaitoksia ovat Trinity College, Hartford Seminary, Hartford Graduate Center, Connecticutin yliopiston oikeustieteellinen koulu ja Capital Community-Technical College.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Cities of the United States, s. 25-35. (Kuudes painos) Gale, 2009. ISBN 978-1-4144-3759-0 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Hartford Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c QuickFacts Hartford city, Connecticut United States Census Bureau. Viitattu 2.12.2018. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hartford Wikimedia Commonsissa
Matkaopas aiheesta Hartford Wikivoyagessa (englanniksi)
| Alueet | |
|---|---|
| Piirikunnat | |
| Kaupungit |