Hammassärky
Hammassärky on hampaassa tuntuvaa kipua.[1]
Hammassäryn tavallinen syy on tartuntatautina leviävä hammasmätä eli karies, syvälle kiilteen läpi hammasluuhun saakka edennyt hampaan reikiintyminen. [2] Tavallisin karieksen aiheuttaja on Streptococcus mutans-bakteeri, joka käyttää hyväkseen etenkin sokeria. Hammasmädän seurauksena kehittyy ärsytys hammasytimen, pulpan paljon hermoja sisältävään kudokseen. Myös syvälle ulottuva paikka tai isku hampaaseen voi synnyttää kivuliaan pulpiitin eli hammasytimen tulehduksen. Tulehduksessa hammasytimen kudos turpoaa ja hampaan kovakudoksen ympäröimään onteloon syntyy painetta. [1][3][4]
Hammas saattaa tuntua aluksi kivuliaalta vain jonkin ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta. Tällainen ärsyke voi olla kylmä tai kuuma, makea tai hapan ruoka tai juoma. Myös pureminen tai hampaan koskettelu voi kivistää ohimenevästi tai pitempikestoisesti. Mikäli tulehdus etenee, etenkin kuuma voi synnyttää voimakasta särkyä, ja kipu voi olla tykyttävää ja hammas hyvin kosketusarka. Tässä vaiheessa kivuliaisuus voi vaikeuttaa kivuliaan hampaan paikantamista ja hampaan paikkaamista.[3][4]
Hammasmädän (karies) ja hammasytimen tulehduksen (pulpiitin)[3] ohella hammassäryn tai hampaiden vihlomisen syynä voi olla hampaan paikan vuotava sauma, hampaan mikromurtuma tai hampaan kaulaosan paljastuminen ienten vetäytyessä liian rajun harjaamisen tai hammasrautojen johdosta. Kipua voivat aiheuttaa myös hampaiden tukikudosten sairaudet (parodontiitti), hammastapaturman jälkitila tai hampaiden mekaanisen tai kemiallisen kulumisen seuraukset. Mekaanisen harjausvaurion voi aiheuttaa liian kova hammasharja tai raskaskätinen, liian pitkäkestoinen harjaus. Paljon happamia juomia tai ruokia sisältävä ravinto voi puolestaan kuluttaa hampaita kemiallisesti.[5] Joskus harvemmin suun seudulla tuntuva kipu ei ole peräisin hampaistossa tai suun seudulla sijaitsevasta kivunaiheuttajasta. Tällöin kyseessä voi olla myös ei-hammasperäinen heijastekipu.[6]
Hoitamattomana hammasinfektiot voivat johtaa myös kuolemaan.[7]
-
Hammasmätä eli karies ulottuu kiilteen läpi hammasluuhun -
Hammasmätä on edennyt hammasytimen tulehdukseksi -
Hammasytimen tulehdus on edennyt -
Animaatio: Karieksen eteneminen pulpiitiksi -
Hammassärkyä esiintyy usein, jos hammas halkeaa esimerkiksi tapaturman tai purentahaverin seurauksena
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Eija Könönen: Hammassärky Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ Jukka Lumio: Hampaiden sairaudet Lääkärikirja Duodecim. 20.10.2013. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ a b c Eija Könönen: Hammasytimen tulehdus (pulpiitti) Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ a b Hammassärky Tohtori.fi. Viitattu 16.4.2013.
- ↑ Eija Könönen: Hampaiden vihlominen Lääkärikirja Duodecim. 11.5.2012. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ Hammaskivun heijastuminen vaikeuttaa diagnostisointia Hammaslääkärilehti 5/2010. 2010. digipaper.fi. Viitattu 20.6.2014.
- ↑ Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Käypä hoito -suositus. 27.05.2011. kaypahoito.fi. Viitattu 20.6.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hammassärky Wikimedia Commonsissa
- Heikki Murtomaa: Avohoitolääkärin hammaslääketiedettä (therapiafennica.fi)