Haarlan paperitehdas
Haarlan Paperitehdas Oy oli Tampereella, Särkänniemen kaupunginosassa sijainnut pienehkö paperitehdas, joka toimi vuosina 1920–1989.
Tehtaan perusti kauppaneuvos Rafael Haarla. Tehdas on Bertel Strömmerin suunnittelema. Se rakennettiin 1919–1920.[1][2]
Paperitehtaan rakentaminen ja alkuvaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rafael Haarla matkusti Saksaan ja tilasi toiminimeltä Cöthenistä Maschinenfabrik und Eisengiesserei vorm. Wagner & Co:lta Fourdrinier-tyyppinen paperikoneen ja muita apukoneita. Paperikoneet asennettiin ensimmäiseen kerrokseen. Tehtaan kellarikerrokseen sijoitettiin valkaistun selluloosan kokoamiskone ja osa kellarista toimi raaka-ainevarastona.[3]
Tehtaan toisessa kerroksessa oli lajittelusali, jossa oli paperinleikkaus-, viivaus- ym. viimeistelykoneita. Toisen kerroksen länsipäässä oli viisi- puoliselvennä ja kokomassahollanteria sekä kahdeksan tonnin painoinen lumpunkeittäjä, läpimitaltaan kolmemetrinen rautakupu, johon mahtui noin 2 000 kiloa kuivia lumppuja. Kollergang-mokkamyllyllä hienonnettiin paperilastuja. Toisen kerroksen itäpäässä sijaitsivat työväen ruoka-, pukeutumis- ja pesuhuoneet. Työnjohtajien ja teknillinen konttori sekä piirrustussali olivat myös toisessa kerroksessa.[4]
Kolmannessa kerroksessa oli paperinjätteiden jauhaja sekä liimakeittiö, muut tilat varattiin muun muassa lumppu- ja paperijätteiden säilytyspaikaksi.[4]
Tehdas alueella Näsijärven puoleisella sivustalla oli kattilahuone, jossa oli kaksi höyrykattilaa, joista toista lämmitettiin polttoturpeella ja toista haloilla. Tehdasalueella oli myös kapearaiteinen rautatie, tavarain siirtämistä varten. Porin rautatiesta rakennettiin sivuraide tehdasalueelle.[5]
Tehtaan lähellä sijainnelle vuokratulle tontille rakennettiin puinen kaksikerroksinen rakennus johtajien asunnoksi ja toinen talo työnjohtajien asunnoksi. Tehtaan lähelle rakennettiin myös työväen asuinrakennus, toinen työväen asuinrakennus ostettiin Pispalasta Mäkikadulta vuonna 1921 ja kolmas Mariankadulta vuonna 1922.[5]
Tehtaan rakentamisen aikana sekatyöntekijöiden tuntipalkat nousivat kolmesta markasta viiteen markkaan. Alkuperäinen kustannusarvio nousi 5 miljoonasta markasta 15 miljoonaan. Haarla yritti saada rahoitusta monesta maasta, mutta selvisi vaikeuksista Tampereen Osake Pankin antamien lainojen avulla.[6]
Paperitehtaan toiminta 1920-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaan toiminnan käynnistyessä 1921 paperin hinnat laskivat, selluloosan hinta oli lähes sama kuin paperin hinta. Paperin myynti tuotti vaikeuksia.[7] Vuoden 1921 tuotanto oli 1 303 tonnia, josta suurin osa myytiin Suomessa. Vuodet 1922–1925 tuotanto oli noin 3 000 tonnin paikkeilla ja osa tuotannosta myytiin Neuvostoliittoon.[8]
Tehtaan tuotanto nousi vuosina 1926–1929 noin 4 000–5 000 tonnin lukemiin ja paperista myytiin Suomessa lähes puolet ja loput menivät vientiin, noin kolmasosa tuotannosta myytiin Neuvostoliittoon.[9] Haarlan paperitehdas liittyi 1928 Suomen Paperikonttorin ja Suomen Paperitehtaiden Yhdistyksen jäseneksi, joka helpotti ulkomaille myyntiä ja lopetti hintakilpailun.[10]
Paperitehtaan toiminta 1930-luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1930-luvulla tuotantomäärät nousivat 6 000 tonniin, jolloin noin puolet tuotannosta myytiin Suomessa, toiminnan tuottaessa kohtuullista voittoa.[10] Tehdasta laajennettiin vuonna 1932, ja 1930-luvun lopussa se tuotti vuodessa noin 6 000 t paperia ja työllisti 190 henkilöä[1]. Tehtaan koneet olivat suurelta osin saksalaista alkuperää.
Paperitehtaan toiminta 1940–1950 luvulla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 1940–1945 tuotanto oli noin 4 000–6 000 tonnia ja suurin osa paperista myytiin Suomessa.[11] Sotavuodet tuottivat vaikeuksia raaka-aineiden, polttoaineiden ja tarvikkeiden puutteiden ja palkkojen nousemisen vuoksi, jonka seurauksena tehtaan nettotulos jäi huonoksi.[12]
1948 rakennettiin vanhan tehtaan itäiseen päähän, Harry Schreckin suunnittelema 4 kerroksinen rakennus.[13] Korjauspaja rakennettiin vuonna 1952.[14] Tehtaassa oli 1945 209 työntekijää, joista miehiä 137 ja naisia 72.[15] Vuosien 1945–1952 tuotanto oli keskimäärin 6 000 tonnia, paitsi 1949 jolloin tuotanto aleni 4 649 tonniin.[16] Vientiin meni noin 40–79 % tuotannosta.
Tehdasrakennus toiminnan lopettamisen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haarlan paperitehtaan rakennus on edelleen olemassa. Tehtaan tiloja on sittemmin kunnostettu muun muassa Semicin (nyk. Egmont-kustannus) toimitiloiksi. Tehtaassa toimii nykyään myös kuntosalikeskus. Tehtaan tornissa on yksityisasunto.
Tehtaan paperikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaassa oli kaksi saksalaista tasoviirapaperikonetta. Fourdrinier-tyyppinen paperikone ja yhdistetty Yankey-kone.[17]
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PK I | Maschinenfabrik und Eisengiesserei vorm. Wagner & Co | 1920-1977 | ? | 2180 mm | ? | ? | Väh. 3 000 t/a, | Poistettu |
| Paperikone PK II | Füllnerwerk[17] | 1925-19??[17] | ? | 2220 mm | ? | ? | n. 3 000 t/a, | Poistettu |
Myös Lievestuoreen sellutehdas kuului samaan yhtiöön.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raevuori, Yrjö: Haarla-yhtymä 1903–1953, Tampere, 1957
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Koskesta voimaa – Tampereen teollisuushistoriaa uta.fi.
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 90-91
- ↑ Haarla-yhtymä, s.91
- ↑ a b Haarla-yhtymä, s. 92
- ↑ a b Haarla-yhtymä, s. 93
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 94
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 95
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 96
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 99
- ↑ a b Haarla-yhtymä, s. 105
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 112
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 113
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 114-115
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 115
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 118
- ↑ Haarla-yhtymä, s. 121
- ↑ a b c Haarla-yhtymä, s. 98
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Salonen, Torsti (1996) Lohjan Paperi 1906-1996. Lohjan Paperi. Lohja.
- Raf. Haarlan yhtiöt — Historia