H-vene
| H-vene | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tyyppi | yksityyppinen kölivene |
| Suurin pituus (LOA) | 8,28 m |
| Vesilinjan pituus (LWL) | 6,30 m |
| Leveys | 2,18 m |
| Syväys | 1,30 m |
| Paino | 1 450 kg |
| Kölipaino | 725 kg |
| Isopurje | 14,8 m2 |
| Fokka / Genua | 10,2 m2 |
| Spinaakkeri | 36 m2 |
| LYS | 1,07 |
| Miehistö | 3 (4) |
| Suunnittelija | Hans Groop |
| Suunnitteluvuosi | 1967 |
H-vene on suomalaisen Hans Groopin vuonna 1967 suunnittelema retki- ja kilpakäyttöön soveltuva purjevene. H-vene on Suomen ja Euroopan suurilukuisin kansainvälisen purjehtijaliiton, ISAFin, hyväksymä kilpaileva köliveneluokka. Groop suunnitteli ja rakensi veneen pursiseuransa HSS:n tukemana. H-vene syrjäytti määrällisesti nopeasti siihen asti pieniä köliveneluokkia hallinneen Hai-veneen. H-veneitä on Suomessa rakennettu kaikkeaan 950 kappaletta ja kansainvälisesti noin 5 000 kappaletta. H-veneen kilpailumiehitys on kolme henkilöä. Naisia tai junioreja saa kilpailuissa olla neljä. Retkikäytössä paras miehistön koko on 2–4 henkilöä purjehtimista ja veneessä yöpymistä ajatellen, mutta H-venettä voi purjehtia myös yksin tai jopa viiden henkilön miehistöllä. Veneessä on yöpymispaikat neljälle hengelle. Retkikäytössä usein varustettu noin neljän hevosvoiman pitkärikisellä perämoottorilla.
Kilpailuhistoriaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veikko Enberg voitti H-veneiden ensimmäiset epäviralliset Suomen-mestaruudet 1970, jolloin hän purjehti HSK:n lipun alla. Suomen kautta aikojen menestynein H-venepurjehtija on HSS:n Matti Rouhiainen, jolla on nimissään seitsemän SM-titteliä. Toiseksi menestynein on Merenkävijöiden Juhani Seppä viidellä mestaruudellaan. Pursiseuroista Merenkävijöillä ja HSS:llä on eniten mestaruuksia eli kuusi kappaletta. Toiseksi eniten on HSK:lla eli viisi kappaletta.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Veneen suunnittelu alkoi 1965. Hans Groop keskusteli veneelle asetettavista vaatimuksista erityisesti HSS:n kilpa- ja matkapurjehtijoiden kanssa.[1] Suunnitteilla olleen veneen tulisi voida yhdistää Suomen siihen saakka suurimman köliveneluokan Hain ja Kansanveneen parhaat puolet, samalla huomioiden Louhen ja Saaristoristeilijöiden linjat ja ulkonäön.
Tuloksena oli vene, joka oli alusta alkaen menestys. Uusien piirustusten perusteella Nils Anderssons båtvarv rakensi Porvoossa 15 veneen sarjan 1968. Lopputalvella 1968 veistämö rakensi vielä 20 H-veneen sarjan. Suunnittelija Hans Groop tilasi itselleen veneen L-8, joka sai nimekseen Arancia. Ensimmäinen H-vene esiteltiin Helsingin venemessuilla helmikuussa 1968. Näyttelyn yhteydessä myytiin kaikki ensimmäisen valmistussarjan 15 venettä. H-vene maksoi 13 500 markkaa (vastaa noin 20 260 euroa 2013 hinnoissa), joka tuolloin oli puolet vastaavan kokoisen puisen purjeveneen hinnasta. Vamistus siirtyi Artekno Oy:lle, jolla oli aikaisempaa kokemusta lujitemuovin käytöstä soutuveneiden valmistuksessa. Veneveistämö Nils Andersson -nimensä muuttanut telakka palasi laadukkaiden puuveneiden valmistukseen.[2]
H-vene yhdistys, sittemmin liitto, perustettiin Suomeen vuonna 1969. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi HSS:n silloinen satamakapteeni ja intendentti Veikko Enberg. Vuonna 1970 SPL hyväksyi veneen uutena yksityyppi-veneluokkana. Skandinavian Purjehtijaliitto hyväksyi veneen 1972 ja I.Y.R.U. hyväksyi H-veneen yksityyppiluokaksi vuonna 1977.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen-mestaruudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Voittaja | Seura |
|---|---|---|
| 1970 | Veikko Enberg | HSK |
| 1971 | Veikko Enberg | HSK |
| 1972 | Matti Rouhiainen | SPS |
| 1973 | Matti Rouhiainen | SPS |
| 1974 | Peter Tallberg | NJK |
| 1975 | Matti Rouhiainen | HSS |
| 1976 | Tuomo Kokkala | RPS |
| 1977 | Jaakko Okkonen | M |
| 1978 | Matti Rouhiainen | HSS |
| 1979 | Erik Aikala | HSK |
| 1980 | P-R Höj-Jensen | KDY |
| 1981 | Juhani Seppä | M |
| 1982 | Lars Netterström | SSS |
| 1983 | Matti Rouhiainen | HSS |
| 1984 | Juhani Seppä | M |
| 1985 | Juhani Seppä | M |
| 1986 | Erik Aikala | HSK |
| 1987 | Juhani Seppä | M |
| 1988 | Henrik Lundberg | ÅSS |
| 1989 | Matti Rouhiainen | HSS |
| 1990 | Matti Rouhiainen | HSS |
| 1991 | Jari Leinonen | LPS |
| 1992 | Henrik Lundberg | ÅSS |
| 1993 | John Winqvist | NJK |
| 1994 | Peter von Koskull | NJK |
| 1995 | Peter von Koskull | NJK |
| 1996 | Henrik Lundberg | ÅSS |
| 1997 | Kari-Pekka Tarko | N |
| 1998 | Juhani Seppä | M |
| 1999 | Kari-Pekka Tarko | N |
| 2000 | Jali Mäkilä | HSS |
| 2001 | Markku Karjalainen | LPS |
| 2002 | Jari Leinonen | LPS |
| 2003 | Markku Karjalainen | LPS |
| 2004 | Anssi Lydén | HVS |
| 2005 | Jyrki Lindström | KPS |
| 2006 | Jari Leinonen | LPS |
| 2007 | Mikkel Palludan | KØS Sejlsport |
| 2008 | Janne Ikonen | KuoPS |
| 2009 | Jari Leinonen | LPS |
| 2010 | Jyrki Lindström | KPS/KSS |
| 2011 | Jyrki Lindström | KPS/KSS |
| 2012 | Petro Pälviranta | N |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilpo Kauhanen: Hans Groop – Suomalainen venesuunnittelija – H-veneestä Kultapokaaliin. Moreeni, 2012. ISBN 978-952-254-137-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta H-vene Wikimedia Commonsissa
- International H-boat Association
- Suomen H-veneliitto
- www.h-vene.net, H-veneharrastajien ylläpitämä sivusto ja keskustelupalsta