Hämeenlinnan Teatteri
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Hämeenlinnan Teatteri (ent. Hämeenlinnan kaupunginteatteri) on Hämeenlinnassa sijaitseva suomalainen ammattiteatteri. Teatteri tuottaa esityksiä syksyllä 2010 avatulle 350-paikkaiselle päänäyttämölle, joka sijaitsee vanhalla verkatehtaalla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatterin historia alkaa jo 1888 perustetun Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen näytelmällisistä iltamista. Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen Näyttelijäseura perustettiin 7.8.1903.
1910-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näyttelijäseura toimi hetken itsenäisenä Hämeenlinnan Työväen Teatterina, mutta vuonna 1912 joutui jälleen Työväenyhdistyksen alaisuuteen.
- Vapaapalokunta perusti kilpailevan näyttämön kaupunkiin vuonna 1915.
- Birger Jaarlin kadulla sijaitseva toimitila ristittiin Teatteritaloksi ja otettiin käyttöön vuonna 1917.
- Vuonna 1919 palkattiin ensimmäinen vakinainen johtaja.
1920-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1921 teatteri sai ensimmäisen julkisen tukensa, valtion toiminta-avustuksen 5000 mk ja kaupungilta 4000 mk.
1930-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 1939 Työväen Näyttämöllä nähtiin Mika Waltarin näytelmä Hämeenlinnan kaunotar, jonka kaupunki oli tilannut kirjailijalta 300-vuotisjuhlaansa.
1940-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talvisota katkaisi säännöllisen teatteritoiminnan. Teatterilaiset viihdyttivät paikallisia sotilasjoukko-osastoja, vierailivat sotasairaalassa ja järjestivät kotirintamajuhlia. Rintamakiertueita järjestetään -42 ja -43 kesinä. Vuonna -47 alkanut Matti Aron johtajakausi merkitsi lopullista ammattimaistumista. Teatterin nimi muuttui Hämeenlinnan Työväen Teatteriksi.
1950-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatterista tuli osakeyhtiömuotoinen teatteri 1956 ja nimeksi annettiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy. Kesäteatteri toiminta alkoi samana vuonna.
1960-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taiteilijakuntaan kuului monia tunnettuja näyttelijöitä kuten Ritva Valkama, Pertti Palo, Anja Pohjola[1], Seela Sella, Olavi Tervahartiala[2], Eero Pikkarainen[3], Raija Paalanen[2], Merja Linko, Ritva Filppu, Matti Brandt[2], Vieno Saaristo[1], Raili Veivo[2], Virpi Uimonen[4], Seija Haarala[3], Pentti Louko[4], Maija-Liisa Peuhu[2], Aapo Vilhunen[2] ja Sauli Seppälä[2].
1970-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 1975 teatteritalon vuokrasopimus sanottiin irti[5]. Yksi vuosi näyteltiin Raatihuoneella, kunnes kaupunki sai saneerattua Hopeakeskuksen varastorakennuksen teatteritilaksi. Uuden teatteritalon avajaisnäytelmä oli Täällä Pohjantähden alla (1976). Kesäteatterissa Votkaturistit rikkoi kaikki katsojaennätykset vuonna 1977.
Näyttelijöitä ja ohjaajia 1970-luvun puolivälistä loppuun olivat muiden muassa Margit Carpelan, Kari Hakala, Eeva-Maija Haukinen[4], Artto Hammaren, Laura Jäntti, Eino Lehtonen, Merja Linko, Esko Mattila, Arja Nurminen, Matti Nurminen, Raija Paalanen ja Olavi Tervahartiala. Teatterinjohtajana oli Jouko Paavola.[5][6]
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1981 saatiin tekniset työhuoneet ja varastot vanhan Verkatehtaan tiloihin. Uudesta teatteritalosta puhuttiin, sillä Hopeakeskuksen piti olla vain väliaikainen ratkaisu. Vuonna 1984 teatterinjohtajaksi kiinnitetään Mikko Nousiainen.
1980-luvun alun näyttelijöitä Hämeenlinnassa olivat Maarita Mäkelä, Sauli Seppälä, Seppo Maijala, Erkki Teittinen, Ari Haltsonen, Merja Linko ja Pekka Jalava[6][7].
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verstas-näyttämö otettiin käyttöön vuonna 1991. Teatteri vietti 90-vuotisjuhlaa vuonna 1993 Marcel Pagnolin näytelmätrilogialla Marius-Fanny-César päänäyttämöllä.
Vuonna 1998 valittiin Suomen teatterihistorian nuorin teatterinjohtaja Riku Suokas. Hän toi Suomeen stand up -komiikan. Club Act One aloitti tällöin toimintansa.
Vuonna 1998 valmistui talkoilla rakennettu Kulttuuritukku, jossa päästiin esittämään suuria tuotantoja.
2000-vuosikymmen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2003 vietettiin satavuotisjuhlaa Täällä Pohjantähden alla –musikaalilla.
Käynnistettiin suunnittelu ja lopulta toteutus uudesta Päänäyttämöstä.
Teatteri palasi vielä syksyllä 2009 vanhalle päänäyttämölle Palokunnankadulle uuden päänäyttämön remontin viivästyessä. Teatteri oli hetken aikaa toiminut ainoastaan Kulttuuritukussa sekä muissa ulkopuolisissa tiloissa.
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenlinnan Teatteri sai vuonna 2010 uuden päänäyttämön Verkatehtaan alueella sijaitsevasta kulttuuritukusta, jonka monitoimisali saneerattiin akustisesti korkeatasoiseksi, 350-paikkaiseksi teatterisaliksi.
Verkatehtaalla toimiva teatterin pukuvuokraamo siirtyi Hämeenlinnan seudun työvalmennussäätiö Luotsille.
Vuonna 2013 Rauman Kaupunginteatterin johtaja Kirsi-Kaisa Sinisalo valittiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n teatterinjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi.
Hämeenlinnan Teatterissa valmistuu rakennemuutosselvitys keväällä 2019, jonka myötä teatterin toimitusjohtajaksi valitaan Pasi Ruohonen syksyllä 2019.
2020-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimitusjohtajan työpariksi valittiin taiteellinen johtaja Kari-Pekka Toivonen. Toivonen aloitti tehtävässään tammikuussa 2020.
Teatteri luovutti Verstas-näyttämön päävuokralaisuuden Hämeenlinnan Miniteatterille, joka joutui luopumaan omasta studionäyttämöstään, kun Hämeenlinnan kaupunki päätti sijoittaa Lyseon koulun Verkatehtaalle remontoimalla entisen ARX-talon kokonaisuudessaan koulun käyttöön.
Kesäkuussa 2021 Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti teatterin ja Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan yhdistämisestä. Yhdistymisen muodoksi valittiin tytäryhtiömalli, jolloin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n osakekanta siirrettäisiin Verkatehdas Oy:n omaisuudeksi. Näin nämä kaksi kulttuurilaitosta muodostavat oman kulttuurikonsernin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti 1.1.2022 alkaen.
Tytäryhtiömallista johtuen teatterissa työskennelleiden toimitusjohtajan ja taiteellisen johtajan työsopimuksia ei enää jatkettu, vaan tilalle haettiin uusi teatterinjohtaja keväällä 2022.
Syksyllä 2021 teatterin osakeyhtiön virallinen nimi muutettiin Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:stä muotoon Hämeenlinnan Teatteri Oy.
Näyttämöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämeenlinnan teatteri sai vuonna 2010 uuden päänäyttämön Verkatehtaan alueella sijaitsevasta kulttuuritukusta, jonka monitoimisali saneerattiin akustisesti korkeatasoiseksi, 350-paikkaiseksi teatterisaliksi.
Vuonna 1991 Verkatehtaan entiseen pannuhuoneeseen rakennettiin studioteatteri Verstas. Verstas-näyttämö on studiotyylinen projektikohtaisesti muunteltava teatteritila, jossa on numeroimaton 100 hengen katsomo.
Vuoden 2020 alusta Verstas-näyttämön pääkäyttäjäksi vaihtui Hämeenlinnan Miniteatteri, joten Hämeenlinnan Teatterille jäi täysimääräiseen käyttöön vain päänäyttämö.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Korhonen ja Herala Kansalliseen. Lakonuhka kirehti teattereitten näyttelijäneuvotteluja koko maassa. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Nayttelijävaihdosten vyöry kautta maan teattereitten Kansanteatterista lähtee 13. Helsingin Sanomat, 17.3.1961, s. 25. Näköislehti (maksullinen.
- ↑ a b c Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Maunula, Jyrki: Hämeenlinnan teatteri juostiin vasten laitaa. Helsingin Sanomat, 7.3.1975, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Näyttelijäkierros käynnistyi maakunnassa. Helsingin Sanomat, 1.2.1979, s. 21. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeenlinnan Teatteri
- Lisätietoja Hämeenlinnan teatterin historiasta (Arkistoitu – Internet Archive), Hämewiki.