Guy Hocquenghem

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Guy Hocquenghem vuonna 1983.

Guy Hocquenghem (3. joulukuuta 194628. elokuuta 1988) oli ranskalainen esseisti, kirjailija ja sukupuolivähemmistöaktivisti.

Guy Hocquenghem syntyi arvostetussa Pariisin esikaupungissa ja kävi Lycée Lakanal -koulua Sceaux'ssa. Hänen äitinsä toimi opettajana samassa kaupungissa sijaitsevassa Lycée Marie-Curiessa. Tuosta ajasta on tietoja hyvin vähän, mutta 12–13-vuotiaana otettu valokuva on kuitenkin olemassa.[1]

Akateemisen koulutuksensa hän sai pariisilaisessa eliittikoulussa École normale supérieure (ENS), jonka oppilaaksi hän kirjoittautui 1965. Hänen elämänsä merkkipaaluksi muodostui Pariisin kevään 1968 liikehdintä ja etenkin silloin suoritettu Pariisin yliopiston Sorbonnen valtaus. Seuraavalla vuosikymmenellä hän oli itse organisoimassa tai aktiivisesti osallistui usein homojen vapautusta vaativien liikkeiden toimintaan. Erityisesti hän osallistui Front homosexuel d'action révolutionnaire -järjestön toimintaan ja oli sen johtavia hahmoja. Hän ystävystyi useiden Pariisissa opiskelevien ulkomaisten opiskelijoiden kanssa ja opasti heitä toimimaan uudessa kotikaupungissaan. Erityisesti hän avusti tunisialaisia opiskelijanuoria osallistumaan homojen emansipaatiota vaativan liikkeen toimintaan.

Vuonna 1972 hän julkaisi Le Nouvel Observateur -lehdessä pitkän kirjeen, jossa hän julkisesti ilmoitti olevansa homoseksuaali. Näin hänestä tuli ensimmäinen ranskalainen, joka tuli ulos kaapista lehdistön kautta ja julkisesti kertoi seksuaalisesta suuntauksestaan. Saman vuonna hän julkaisi teoksensa Le désir homosexuel, joka on homoseksuaalisen vallankumouksen manifesti.

Vuodesta 1979 lähtien hän kirjoitti Libération-lehteen. Vuosina 19791986 hän opetti filosofiaan Pariisin yliopistossa sekä Vincennes-Paris-VIII-osastossa.

Guy Hocquenghem kuoli aidsiin 1988, jolloin hän oli 41-vuotias. Hänen tuhkansa on kätketty Père Lachaisen hautausmaan kolumbaarioon.

  • Le Désir homosexuel, 1972 (uusintapainos 2000. René Schérer on kirjoittanut siihen esipuheen)
Tämä Guy Hocquenghemin teos on todennäköisesti ensimmäinen teoreettinen teos Queer Theoriaksi nimestystä aiheesta. Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin teoreettisen piirrokset olivat lähtökohtana Hocquenghemin kritiikille, jonka kohteena oli psyyken ja seksuaalisen halun teoria, jotka oli johdettu Sigmund Freudin ja Jacques Lacanin teorioista. Kirjoittaja käsittelee myös seksuaalisuuden ja kapitalismin suhdetta, himon dynamiikkaa ja poliittisten efektien vaikutusta homoryhmien identiteeteille.
On tekijänsä toinen queer-teoreettinen julkaisu.
  • Fin de section, 1975
  • Co-Ire: album systématique de l'enfance, revue Recherches, n°22, 1976 (yhteistyössä René Schérerin kanssa)
Tekijät analysoivat lapsuuden seksuaalisuutta marxlaisesta näkökulmasta. Kirjoittajista levisi aikanaan huhu, että heillä olisi ollut seksisuhde jo, kun Hocquenghem oli 15-vuotias ja Schérer hänen opettajansa.
  • Comment nous appelez-vous déjà? : ces hommes que l'on dit homosexuels, 1977 (yhteistyössä Jean-Louis Boryn kanssa)
  • La Dérive homosexuelle, 1977
Kirjailijan kolmas teos, jossa käsitellään queer-teoriaa.
  • La Beauté du métis : réflexions d'un francophobe, 1979
Teos on analyysi arabivastaisuudesta ja homofobiasta Ranskassa.
  • Race d'Ep !: un siècle d'images de l'homosexualité, 1979 (kirjan mukana seuraa Lionel Soukazin toimittamat dokumentit)
  • Le Gay voyage : guide et regard homosexuels sur les grandes métropoles, 1980
  • L'Amour en relief : roman, 1981
Teos on tekijänsä tunnetuin ja suurimman kansansuosion saavuttanut teos. Sokea tunisialaispoika selvittelee ranskalaista yhteiskuntaa, ja näkökantana on mielihyvä totalitarismin vastumisesta. Romaanin konteksti kertoo siis homoseksualistien halusta vastustaa rasismia ja yhden ryhmän ylivaltaa.
  • Les Petits garçons : romaani, 1983
  • La Colère de l'Agneau : romaani, 1985
  • Lettre ouverte à ceux qui sont passés du col Mao au Rotary, Marseille, Agone, 1986, uusi painos 2003, jossa Serge Halimin esipuhe, ISBN 2-7489-0005-7
  • Vienne, 1986
  • L'Âme atomique : pour une esthétique d'ère nucléaire, 1986 (avec René Schérer)
  • Ève: romaani, 1987
  • Les Voyages et aventures extraordinaires du frère Angelo : romaani, 1988
  • L'amphithéâtre des morts : mémoires anticipées, 1994
  • Oiseau de la nuit : nouvelles, 1998 (uusintapainos romaanista Comment nous appelez-vous déjà ?)
  • Steve Hogan ja Lee Hudson; Completly Queer, the Gay and Lesbian Ensyclopedia. Henry Holt and Company. 1999. s.283-284. ISBN 0-8050-6031-6
  • Lionel Povert; Dictionnaire Gay. Jacques Crancher, 1994. s. 257-259. ISBN 2-7339-0433-7.
  1. [1] Guy Hocquenghem on kuvassa kolmannen rivin keskellä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]