Greta von Haartman

Greta von Haartman 1930-luvun alussa.

Annie Margaretha (Greta) von Haartman (29. kesäkuuta 1889 Mäntyharju – 22. kesäkuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja, äänialaltaan mezzosopraano.

Von Haartmanin vanhemmat olivat insinööri Georg Viktor Berndt von Haartman ja Annie Mathilda Kyander. Hän kävi Helsingin ruotsalaisen yksityisen tyttökoulun ja opiskeli laulua Helsingin musiikkiopiston oopperaluokalla Emmy Achtén johdolla, 1908–1911 Pariisissa Edmond Duvemoyn oppilaana, 1914 Pietarin keisarillisessa konservatoriossa Alma Fohströmin johdolla ja 1916 Tukholmassa Signe Hebhen ja Mathilda Jungstedtin oppilaana. Myöhemmin hän suoritti lisäksi jatko-opintoja Pariisissa 1919 professori Hettichin, Félicis ja madamoiselle Theodorin oppilaana. Hänen ensikonserttinsa vuonna 1911 sai pääosin kiittäviä arvosteluja. Vuonna 1918 hänet kiinnitettiin Suomalaiseen Oopperaan, jossa hänen sopimuksensa kesti ensin vuoteen 1928 ja uudelleen vuodesta 1929 vuoteen 1945 saakka. Vuosien 1928–1929 näytäntökaudella hän esiintyi muun muassa Clérmont-Ferrandin, Grenoblen ja Dinardin oopperanäyttämöillä. Greta von Haartman toimi lisäksi Helsingin Konservatorion plastiikan ja oopperaluokan opettajana sekä antoi yksityisesti laulun ja plastiikan opetusta.

Von Haartmanin ohjelmistoon kuului yhteensä noin 70 ooppera- ja operettiroolia. Hänen näyttämötyönsä oli sulavaa ja koko olemuksensa aristokraattisen hienostunut. Hänen puolisonaan oli vuodesta 1920 lähtien eversti Verner Gustafsson, joka toimi Suomalaisen Oopperan taloudenhoitajana. Diplomaatti Paul Gustafsson oli heidän poikansa.

Lähteet

• Laati–Blomstedt–Havu–Poijärvi (toim.): Kuka kukin oli.
• Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 2, s. 480–481. Helsinki 1977. ISBN 951-1-04191-6
• Hillila, Ruth-Esther & Blanchard Hong, Barbara (1997): Historical dictionary of the music and musicians of Finland, s. 109. ISBN 0-3132-7728-1

Aiheesta muualla

• Greta von Haartman: Tuoll’ on mun kultani. Yle elävä arkisto.