Grappa
Grappa on viinin puristusjäämistä tislattu italialainen viina.[1] Sen alkoholipitoisuus on 37,5–60 prosenttia. Yleensä grappa valmistetaan viinin tekemisessä yli jäävistä viinirypäleen osista, pääosin viinirypäleen kuorista, mutta mukana on myös siemeniä ja muita rypäletertuissa olevia osia.[2] Jossain tapauksissa grappan valmistamiseen käytetään koko viinirypäle.
Grappan maku riippuu viinirypäleiden laadusta ja tyypistä. Monet valmistajat lisäävät viinaan hedelmäsokeria miedontaakseen ja makeuttaakseen seosta Amerikan markkinoille. lähde? Grappaa voidaan sanoa aromikkaaksi grapaksi, jos se on valmistettu aromikkaista rypäleistä.[3]
Italiassa grappaa käytetään pääasiallisesti jälkiruokajuomana. Sen tarkoituksena on ollut auttaa raskaan ruuan sulattamisessa. Grappaa voidaan lisätä myös espresso-kahviin, kun tehdään caffè correttoa, jota voidaan kyllä tehdä muistakin viinoista. Muunnelma tästä on amazza caffè eli "kahvin tappaminen": espresso juodaan ensin, ja sen perään tyhjennetään lasillinen grappaa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jotta viinaa voidaan kutsua grapaksi, se täytyy tehdä rypäleistä, jotka ovat kasvaneet ja myös puristettu Italiassa. Samoin tislauksen täytyy tapahtua italialaisessa tislaamossa.[4]
Viinirypäleiden kuoret ja muut osat (it. vinaccia) tuodaan käytettynä tislaamoon tai käytetään tislaamossa. Käymisen jälkeen käynyt materiaali kuumennetaan keittimessä (it. an alambicco), tislataan kahteen kertaan ja jäähdytetään. Tuloksena on 75-prosenttinen grappa. Tämän jälkeen se laimennetaan vedellä ja jatkokäsitellään.[5]
Grappa jaetaan kahteen luokkaan valmistusajankohdan ja -tavan perusteella:
- Teollinen grappa
- Boutique grappa
Teollisen grapan tunnusmerkkejä ovat jatkuva tuotanto, suuret raaka-ainevarastot ja tehokkaat tislausmenetelmät.[5]
Boutique grapan tunnusmerkkejä ovat tuotantoajankohta (tuotanto tapahtuu vain viinin tuottamisen jälkeen, jolloin raaka-ainetta on saatavilla), perinteiset tislausmenetelmät, tuoreet raaka-aineet ja pehmeä tislaus. Boutique grappa on maultaan täyteläisempi kuin teollisesti tuotettu.[5]
Grappa tislataan joko pannutislauslaitteella, joka on melko vaikeasti hallittavissa, tai kolonnitislauksen avulla, joka on helpompi ja tavallisempi menetelmä mutta jonka tulos ei ole yhtä "luonteikas". Paras grappa syntyy tummista rypäleistä. Tuorein menetelmä on grapan valmistaminen viinistä, jolloin juomasta puuttuu pontikkainen maku.[6]
Kypsyminen ja maistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grappa jakautuu kypsymisajan perusteella kahteen luokkaan:
- Nuori grappa (Grappa giovane)
- Tynnyrissä kypsytetty grappa (Grappa affinata in legno)
Jälkimmäinen voidaan jakaa vielä kahteen ryhmään kypsymisajan perusteella: vähintään 12 kuukautta kypsynyt grappa (Grappa invecchiata) ja vähintään 18 kuukautta kypsynyt grappa (Grappa riserva tai stravecchia).
Nuori grappa on grappaa, joka on juuri tislattu (ja selkiytynyt 6 kk terästankissa). Tynnyrissä kypsytetty grappa kypsyy kuten konjakit ja viskit ja saa makua mm. tynnyrin tekemiseen käytetystä puusta.[5]
Sopiva tarjoilulämpötila grapalle on 9–13 astetta (nuori ja aromikas nuori grappa) tai 16–18 astetta (kypsytetyt grapat).[7]
Grappaa maistellessa tehdään maistelu seuraavassa järjestyksessä[5]:
- Nuori grappa
- Tynnyrissä kypsytetty grappa (Grappa invecchiata)
- Aromikas grappa (Grappa aromatizzata) (maku saadaan aromikkaista rypäleistä, kuten Muscat, Müller-Thurgau, Traminer ja Sauvignon Blanc.[3])
- Aromatisoitu grappa (mausteina käytetään mm. yrttejä, juuria ja marjoja)
Grappaa voidaan myös "maistaa" hieromalla sitä kämmenselkään ja nuuhkaisemalla. Mikäli grappa sisältää epäpuhtauksia, voidaan ne haistaa helposti. Mikäli tuoksu on miellyttävä, on grappa hyvin valmistettu.
Lasi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Grappaa suositellaan maisteltavaksi erityisistä grappalaseista (kuvassa), varsinkin maultaan täyteläisempiä boutique grappoja. Perinteisesti grappaa on juotu kuitenkin shottilasista. Grappalasista juotuna grapan luonne tulee paremmin esille.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus väkevien alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä (pdf) Euroopan parlamentti. Viitattu 20.8.2009.
- ↑ Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot, s. 110. Suomentanut Tirkkonen, Marja-Liisa. WSOY, 1996.
- ↑ a b Italianmade.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Italianmade.com 1 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Grappa school (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jouko Mykkänen: Grappaa tehdään jo hyvästäkin viinistä. Helsingin Sanomat, 20.8.2009, s. D2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.8.2009.
- ↑ a b Italianmade.com 2 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Brown, Gordon: Jalojen juomien klassikot. Suomentanut Tirkkonen, Marja-Liisa. WSOY, 1996. ISBN 9510210684 (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Grappa Wikimedia Commonsissa
