Gough
Gough Island
| Sijainti | |
|---|---|
| Korkein kohta |
Edinbourgh Peak, 910 m |
| Pinta-ala |
65 km² |
| Asukasluku |
ei pysyvää asutusta |
|---|---|
| Luokitus |
UNESCOn maailmanperintöluettelokohde () |
Gough on Yhdistyneen kuningaskunnan Tristan da Cunhaan kuuluva saari Atlantin valtameren eteläosassa Tristan da Cunhasta noin 350 kilometriä etelään. Saarella pesii useita eri merilintulajeja ja sillä on miehitetty eteläafrikkalainen sääasema. Yhdessä Inaccessiblen saaren kanssa Gough on yksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteista.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gough siajtisee Atlantin valtameren eteläosassa[1] noin 350 kilometriä Tristan da Cunhasta kaakkoon. Saaren pituus on 13 kilometriä ja leveys 5 kilometriä. Pinta-alaa sillä on 65 km².[2] Saari on tuliperäinen.[1] Se on muodostunut noin 5 miljoonaa vuotta sitten[2] ja iimeisin purkaus on tapahtunut arviolta 130 000 vuotta sitten. Pinnanmuodoiltaan saari on vuoristoinen. Saaren eteläosassa on pieni matala alue, mutta suurin osa saaresta on yli 500 metrin korkeudella. Saaren korkein kohta on Edinbourgh Peak 910 metrin korkeudessa. Rannikolla on jyrkkiä rantakallioita. Saaren ympärillä on useita pieniä luotoja.[1]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Goughin saaren kasvillisuus on tyypillinen eteläisille kylmän ilmaston saarille. Eri kasvilajeja on suhteellisen vähän. Eri kasvilajeja saarella on 281 ja niistä 12 on kotoperäisiä lajeja. Tulokaslajeja on 24. Runsaimmin saarella on saniaisia, jäkäliä ja sammalia. Puulajeja on kolme. Selkärangattomia saarella on yli 100. Lajistoa ei ole kartoitettu täysin kattavasti ja niiden joukossa on useita tulokaslajeja. Ympäröivällä merialueella tavataan paikallista langustilajia Jasus tristani.[1]
Saarella on kaksi kotoperäistä lintulajia, goughinsaarensirkku ja lentokyvytön etelänliejukana. Saarella pesii 20 merilintulajia. Yleisimpiä ovat ulappakeijulinnut.[1] Saarella pesivät lähes kaikki uhanalaiset tristanalbatrossit ja valkovatsaviistäjät.[3][4] Se on myös suurin tai toiseksi suurin nokialbatrossin ja hoikka-albatrossin pesimäalueista.[5][6] Muita lajeja ovat esimerkiksi pitkätöyhtöpingviini ja isoliitäjä.[1]
Saarella ainoita kotoperäisiä nisäkäslajeja ovat uudenamsterdaminhylje ja etelänmerinorsu. Ajoittain saaren tuntumassa tavataan etelänmustavalaita. Tavallinen kotihiiri on saaren tulokaslaji.[1] Kotihiiret uhkaavat saarella pesiviä lintuja syömällä niiden poikasia.[7] Hiiret ovat kehittyneet saarella epätavallisen kookkaiksi.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Coughin saaren löysi portugalilainen Gonçalo Álvares vuonna 1505 ja saarta kutsuttiin alun perin hänen mukaansa nimellä Diego Alvarez. Vuonna 1731 paikalle purjehti brittikapteeni Charles Gough, jonka mukaan saari sai nykyisen nimensä. Goughin luultiin aluksi havainneen täysin uuden saaren, mutta pian kävi ilmi hänen uudelleennimennene jo aikaisemmin löydetyn saaren. Nimi Gough jäi käyttöön, mutta saaren oikeasta nimestä onkin sittemmin kiistelty.[2]
1800-luvulta lähtien saaren tuntumassa alkoi liikkua hylkeen- ja valaanpyytäjiä.[2] Hylkeenpyytäjät olivat ensimmäisiä saarelle maihinnousseita ihmisiä vuonna 1804. Hylkeenpyytäjät hävittivät saaren etelänmerinorsut ja uudenamsterdaminhylkeet lähes sukupuuttoon. Mukanaan he toivat myös linnuille tuhoisat kotihiiret.[1] Vuosina 1904, 1922 ja 1933 saarelle tehtiin lyhyitä tieteellisiä retkikikuntia. Gough Island Scientific Survey vuosina 1955–1956 oli ensimmäinen laajempi tutkimus. Tuolloin valmistui saaren ensimmäinen yksityiskohtainen kartta.[2] Tietoa kerättiin myös saaren kasvistosta, eläimistöstä, geologiasta ja paleontologiasta.[1] Tutkimusretkikunnan lähtiessa toukokuussa 1956 sen perustama asema muutettiin Etelä-Afrikan miehitetyksi sääasemaksi.[2] Vuonna 1995 Goughin saaresta ja Inaccessiblen saaresta tehtiin Unescon maailmanperintöluettelon kohde.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Liz Cruwys: Encyclopedia of the Antarctic, s. 471-472. Routledge, 2007. ISBN 978-0-415-97024-2 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Gough Island Tristan da Cunha Government & Tristan da Cunha Association. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Atlantic Petrel Pterodroma incerta BirdLife International. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Tristan Albatross Diomedea dabbenena BirdLife International. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Sooty Albatross Phoebetria fusca BirdLife International. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Atlantic Yellow-nosed Albatross Thalassarche chlororhynchos BirdLife International. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Richard Cuthbertab ja Geoff Hiltona: Introduced house mice Mus musculus: a significant predator of threatened and endemic birds on Gough Island, South Atlantic Ocean? Biological Conservation Volume 117, Issue. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)
- ↑ Gough and Inaccessible Islands World Heritage List. Unesco. Viitattu 4.11.2020. (englanniksi)