Glutamiini

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Glutamiini
Koodit Gln, Q
Molekyylimassa 146,15
Sivuketjun tyyppi hydrofiilinen
Karboksyyliryhmän happovakio 2,17
Aminoryhmän happovakio 9,13
Sivuketjun happovakio -
Isoelektrinen piste 5,65
Yleisyys proteiineissa 4,3 %
Kodonit CAA, CAG
3D-malli glutamiinimolekyylistä

Glutamiini eli 2,5-diamino-5-oksopentaanihappo (C5H10N2O3) on yksi luonnon 20 yleisimmästä aminohaposta. Sen sivuketjun funktionaalinen ryhmä on primäärinen amidi, joka on erittäin heikko emäs. Glutamiini eroaa asparagiinista siten, että sen hiiliketju on yhden hiilen (-CH2-) pidempi. Sen isoelektrinen piste on 5,65[1].

Glutamiini on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää ja sen sulamispiste on 185 °C sekä CAS-numero 56-85-9.

Aineenvaihdunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elimistö valmistaa glutamiinista hermovälittäjäaine glutamaattia[2].

Glutamiinilla on myös tärkeä osa typpiaineenvaihdunnassa. Glutamiinisyntetaasi liittää ammoniakin orgaanisiin yhdisteisiin muuttamalla glutamiinihapon glutamiiniksi. Glutamiinia voidaan sitten käyttää monien yhdisteiden biosynteesissä, esimerkiksi toisten aminohappojen, puriinien ja pyrimidiinien valmistuksessa.

Glutamiinia esiintyy esimerkiksi lihassa, kalassa, kananmunissa, vehnässä[3] sekä kaalissa[4].

  1. Amino Acids Vanderbilt University. Viitattu 25.7.2022. (englanniksi)
  2. How to Balance GABA and Glutamate in Fibromyalgia and ME/CFS Verywell Health. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)
  3. Role of GABA and Glutamate in Fibromyalgia and ME/CFS Verywell Health. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)
  4. Glutamine Information | Mount Sinai - New York Mount Sinai Health System. Viitattu 7.4.2024. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.