Gauleiter
Gauleiter (saks. Gau = alue, leiter = johtaja) oli Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen aluejohtaja. Natsi-Saksa, sen valtaamat ja siihen liitetyt alueet jaettiin poliittisiin hallintoalueisiin (Gau tai Reichsgau), joita kutakin johti yksi Gauleiter. Gauleiter oli natsipuolueen toiseksi korkein arvo, alisteinen ainoastaan valtakunnanjohtajille (saks. Reichsleiter) ja Führerille eli Adolf Hitlerille.
Teoriassa Gauleiter oli hallintoalueellaan ylin natsipuolueen edustaja, joka koordinoi puolueen toimintaa yhteistyössä paikallisen hallinnon kanssa. Käytännössä kuitenkin kukin Gauleiter oli oman hallintoalueensa lähes ehdoton yksinvaltias, paikallisen siviilihallinnon toimiessa vain kumileimasimena Gauleiterin ja natsipuolueen päätöksille. Koska natsien hallintoalueet ja maakunnan/osavaltion (siviilihallinnon) rajat eivät aina olleet täysin samat, joten toisinaan syntyi ristiriitoja ja valtataisteluita Gauleitereiden kesken. Niin ikään Gauleitereiden ja valtakunnanjohtajien vastuualueet olivat epämääräisesti määriteltyjä, mistä syntyi ristiriitoja ja kaaosta. Ristiriidat Gauleitereiden ja Reichsleitereiden kesken ratkaisi viime kädessä Hitler. Näistä syistä kunkin hallintoalueen sisällä harjoitettu politiikka ja säädökset saattoivat poiketa toisistaan paljonkin, riippuen kunkin Gauleiterin mielihaluista ja poliittisista mielipiteistä. Toiset Gauleiterit osallistuivat esimerkiksi hyvin aktiivisesti holokaustiin, kun taas toiset olivat huomattavasti passiivisempia.
Toisinaan Gauleitereillä oli useampia virkoja natsi-Saksan hallinnossa, esimerkiksi Joseph Goebbels, joka oli myös valtakunnanjohtaja ja propagandaministeri, toimi Berliinin Gauleiterina, ja hänellä oli lähes rajaton valta Berliinin kaupungin asioiden suhteen.
Gauleiterin arvon perustaminen ja varhainen käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gauleiterin arvo perustettiin 1925, kun Adolf Hitler perusti natsipuolueen uudestaan epäonnistuneen oluttupavallankaappauksen jälkeen. Sana Gau on vanhahtava termi Saksan valtakunnan alueille. Frankkien valtakunta ja Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta oli jaettu gaueihin, mikä vastasi kreivikuntaa. Termi on edelleen käytössä paikoittain Sveitsissä ja Belgiassa, sekä muutamissa nykyisen Saksan osavaltiossa.
Natsipuolueen alkuaikoina Gauleiterit johtivat natsipuolueen äänestyspiirejä, kun natsipuolue yritti saavuttaa poliittista valtaa Weimarin tasavallassa. Gauleiterit valvoivat ja johtivat äänestyspiirinsä poliittisia johtajia (Politische Leiter) ja avustivat natseja äänestyskampanjoissa ja toimivat isäntinä natsipuolueen johdolle, kuten Hitlerille, kampanjakierroksilla.
Vuonna 1928 keskitason arvo, Kreisleiter, luotiin arvoksi Gauleitereiden ja poliittisten johtajien väliin. Vuonna 1930 gauleiterit itse alistettiin uuden arvon, Landeinspektor, alle, joka oli vastuussa kaikista äänestyspiireistä yhdessä osavaltiossa. Näihin aikoihin Gauleitereiden univormu standardisoitiin. Univormuna oli aluksi ruskea natsipuolueen paita ja kultaiset pudotut olkaimet.
Natsien valtaannousun jälkeen 1933 Landeinspektorin arvo ja vastuut yhdistettiin Gauleiterin arvoon ja Reichsinspekteur muutettiin Reichsleiteriksi, minkä jälkeen Gauleiter oli natsipuolueen toiseksi korkein arvo.
Arvomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gauleitereiden univormu koostui armeijatyylisestä ruskeasta natsipuolueen univormusta, sekä puna-kultaisista kauluslaatoista jossa oli kaksi kultaista tammenlehteä (vara-Gauleitereillä oli yksi tammenlehti), kultaisista punotuista olkaimista, sekä natsipuolueen punaisesta käsivarsinauhasta.
Vuonna 1939 Gauleitereiden kauluslaattoihin lisättiin Reichsleitereiden tapaan valtakunnan kotka ja molemmille arvoille annettiin oikeus pukea natsipuolueen erikoiskäsivarsinauhaa (punaiseen käsivarsinauhaan lisättiin kultaiset punokset).
Gauleitereillä oli Reichsleitereiden tapaan oikeus käyttää erityistä autolippua arvoasemansa merkkinä.
Suur-Saksan Gaut ja Gauleiterit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Baden (Robert Wagner)
- Bayerische Ostmark (Oberpfalz, Fritz Wächter)
- Berliini (Joseph Goebbels)
- Böömin ja Määrin protektoraatti (Kurt Daluege)
- Danzig-Westpreussen (Albert Forster)
- Düsseldorf (Friedrich Karl Florian)
- Essen (Josef Terboven, myös Norjan valtakunnankomissaari)
- Franken (Karl Holz)
- Halle-Merseburg (Joachim Albrecht Eggeling)
- Hampuri (Karl Kaufmann)
- Hessen-Nassau (Jakob Spenger)
- Kärnten (Friedrich Rainer)
- Köln-Aachen (Josef Grohe, myös Belgian valtakunnankomissaari 1944–)
- Kurhessen (Karl Weinrich)
- Magdeburg-Anhalt (Rudof Jordan)
- Meinfranken (Otto Hellmuth)
- Mark Brandenburg (Emil Stürtz)
- Mecklenburg (Friedrich Hildebrandt)
- Moselland (Gustav Simon)
- München-Oberbayern (Adolf Wagner)
- Niederdonau (Hugo Jury)
- Niederschlesien (Karl Hanke)
- Oberdonau (August Eigruber)
- Osthannover (Otto Telschow)
- Ostpreussen (Erich Koch, myös Ukrainan valtakunnankomissaari 1. syyskuuta 1941 – 6. lokakuuta 1943)
- Pommeri (Franz Schwede-Coburg)
- Puolan kenraalikuvernementti (Hans Frank)
- Saksi (Martin Mutschmann)
- Salzburg (Adolf Scheel)
- Schleswig-Holstein (Heinrich Lohse)
- Schwaben (Karl Wahl)
- Steiermark (Siegfried Uiberreither)
- Sudeettialueet (Konrad Henlein)
- Südhannover-Braunschweig (Hartmann Lauterbacher)
- Thüringen (Fritz Sauckel)
- Tirol-Voralberg (Franz Hofer)
- Wartheland (Arthur Greiser)
- Weser-Ems (Karl Röver)
- Westfahlen Nord (Alfred Meyer)
- Westfalen Süd (Josef Wagner)
- Westmark (Josef Bürckel)
- Wien (Baldur von Schirach)
- Württemberg-Hochenzollern (Wilhelm Murr)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gauleiter Wikimedia Commonsissa